Liikuntaa vai lepoa stressiin?

Liikunta on kiistatta hyvä keino stressin hallintaan. Sen lisäksi, että hyväkuntoisen keho erittää vähemmän stressihormonia, se myös palautuu stressireaktiosta nopeammin.Mutta onko kova treenaaminen aina hyväksi?
Rankka liikuntasuoritus on aina stressi keholle. Liikunta on ns. hormeettinen stressori: sopivina annoksina se vahvistaa kehoa, vaikka liikuntasuoritus itsessään on keholle stressitekijä.  Ei ole väliä, vaikka kroppa joutuisi hetkellisesti kovillekin. Oleellista sen sijaan on, että keho ehtii palautua kunnolla.Vähintään yhtä tärkeää kuin huolehtia palautumisesta on välttää kovaa liikuntaa silloin, kun elimistö on jo muutenkin stressaantunut. Jos samaan aikaan on stressiä vaikka töissä tai ihmissuhteissa tai on juuri sairastanut, kehon kuormitus voi käydä liian suureksi, kun siihen lisätään rankkaa liikuntaa.Entä mistä tietää, milloin liikunta on keholle liiallinen stressi? Vastaukset seuraaviin kysymyksiin voivat toimia suunnannäyttäjinä:

1. Millainen on olosi liikunnan jälkeen? Oletko energisempi vai rättiväsynyt? Jos kuntoilun tuloksena seuraa väsynyt tai tuskainen olo, keho kaipaa lepoa.

2. Oletko stressaantunut? Jos olet ollut pitkään stressaantunut, rankka liikunta kannattanee vaihtaa kevyempään liikkeelläoloon. Stressaantuneena keho käy jo valmiiksi ylikierroksilla.
3. Oletko juuri sairastanut? Sairastumisen jälkeen liikunta on hyvä aloittaa maltilla.
Itse vannon hyötyliikunnan nimeen. Kävelen mahdollisimman paljon ja puuhaan arkisissa askareissa. Ajatustapani on, että pyrin pitämään kehoa liikkeessä mahdollisimman paljon pitkin päivää. Lähden melko harvoin varta vasten johonkin harrastamaan liikuntaa. Sen sijaan kävelen vaikka portaita, peuhaan lapsen kanssa, lähden metsään tai teen jotain muuta, jossa sivutuotteena tulee liikuttua. Saatan tehdä kotona välillä muutaman punnerruksen, kyykyn tai muun perusliikkeen ja venyttelen.
Eläimistä voi muuten myös ottaa mallia. Saalistamisen tai muun intensiivisemmän aktiviteetin jälkeen ne asettuvat lepäämään laakereilleen. Ja venyttelevät todella usein.  

  

 

 

 

 

Kuva 1 ja kuva 2.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *