Saako lepopäivistä nauttia?
Sis. mainoslinkkejä
Lepopäivä? Miksi sen viettäminen on niin tuskallista. Samalla kun porukka pohtii, miten saisi ylläpidettyä motivaatiota lähteä treenaamaan, niin samanaikaisesti toisaalla on myös suuri joukko kaiken karvaista sakkia, jotka pohtivat, miten osaisivat olla paikallaan ja vietettyä niitä tuikitarpeellisia lepopäiviä. Itselleni osoitetuista kysymyksistä meinaan huomattavasti suurempi osa koskee juurikin sitä, miten onnistuisi ottamaan rennommin lonkkaa kaiken sen treenimäärän ohessa.
Se, että nauttii ja odottaa innolla myös niitä lepopäiviä, ei tee sinusta yhtään huonompaa treenaajaa tai urheilijaa. Lepopäivistä nauttiminen voi tehdä sinusta jopa kokonaisvaltaisesti tasapainoisemman paketin, jolloin on todennäköisempää, että treenaaminen ei vie sinua henkiseen tai fyysiseen ähkyyn, ja jaksat painaa treenien ja urheilun parissa hyvinvoivana vuosikausien tai vaikka koko loppuelämäsi ajan.
Lepopäivinä treenien perään haikailu on todellakin ihan sallittua, mutta tunnontuskien ja puhtaan innokkuuden välillä on vissi ero. On siis hyvä erottaa, onko kaipuusi treenin äärelle negatiivissävytteistä omatunnontuskaa vai ylitsepursuavan motivaatiohuipun tuottamaa treenipoltetta. Kyllä siellä treeniahjon äärellä kerkää viettämään ihan tarpeeksi aikaa muutenkin, eikä päivä tai useampi tee kehityksellesi hallaa, vaan usein jopa päinvastoin. Enemmän ei aina ole ihan oikeasti enemmän.
Mikäli lepopäivät ja lonkan vetäminen aiheuttaa sinulle suurta tunnontuskaa, niin kokeile miettiä asiaa niin, että buustaat vain omaa palautumistasi ja siten kehitystäsi. Rankka työ vaatii kevyet huvit, eikä kehosi ja mielesi ole tehty ruostumattomasta teräksestä. Treenatessasi kovaa suorituskykysi laskee hetkellisesti tämän treenin johdosta. Palauttaakseen suorituskyvyn lähtötasolle ja mielellään tämän lähtötason yläpuolelle (eli suomeksi kehittyäksesi), kroppa tarvitsee lepoa. Jos skippaat tämän lepovaiheen jatkuvalla syötöllä, palautuminen jää aina kesken ja suorituskykysi lähtee jopa laskuun. Tästä voidaan siis todeta, että ne lepopäivät ovat siis välttämättömiä kehitykselle.
Lepopäivät jatkuvalla syötöllä skippaamalla saatat hyvin suurella todennäköisyydellä vain tehdä enemmän hallaa kokonaiskuvallesi, ja kovallekin treenaajalle viisi tiukkaa treenipäivää viikossa voi olla jo ihan riittämiin palautumiskapasiteetille. Elämässä on myös muitakin asioita kuin treenaaminen, ja ylisuorittaminen jokaisella elämän osa-alueella voi pahimmillaan viedä vain ojasta allikkoon.
Jos lepopäivinä koet kuitenkin suurta tarvetta painaa duunia kohti kehitystäsi ja levottomuus valtaa vintin, niin kokeilepa panostaa vaikka siihen kehonhuoltoon. Putkirulla alle ja töllöstä lempparisarja pyörimään, niin uskaltaisin väittää, että se on kokonaiskuvan kannalta paljon parempi ratkaisu, kuin lähteä väkisin tunnontuskissa hikilenkille. Myös hieronta tai venyttely voi olla todella passeli vaihtoehto, mutta se on oikeasti ihan okei, jos aikomuksissa ei ole tehdä mitään treenaamiseen tai kehonhuoltoon edes etäisesti liittyvää. Aina ei tarvitse suorittaa, vaan on todellakin hyväksyttävää vain olla.
Vaikka nautin kyllä treenaamisesta, niin lepopäivät ovat itselleni aivan ihanaa luksusta. Ei tarvitse miettiä aikatauluja, pakkailla treenikasseja, tuottaa säkillistä hikisiä treenivaatteita ja ravata suihkussa. Lepopäivissä on myös se ihana puoli, että silloin jää enemmän aikaa kaikille muille tärkeille elämän osa-alueille. Lepopäivinä yritän kyhäillä tuon herra Leivo(kse)n kanssa jotain kivaa tekemistä tai kikkailla jotain muuta hauskaa muiden itselleni tärkeiden ihmisten kanssa. On myös ihana uppoutua iltaisin muiden kiinnostuksenkohteiden pariin, kuten nöyryyttämään kavereita lautapeliturnausten äärellä tai pistämään vaikka neulontapuikoilla hösseliksi. Toisinaan myös tulee linnoittauduttua neljän seinän sisään ja vedettyä potslojot sohvan pintaan kiinni tuijottamaan monttu auki Netflixiä. Silkkaa parhautta!
Toisinaan tällöin tulee purettua myös rästiin kertyneitä hommia ja askareita, kuten pyykkikuorman kiikuttamista pesutupaan tai villakoirien eliminoimista imurinvarrella. Treenipäivinä voi olla ihan mukavaa, että muiden projektien puurtamisen välissä saa luonnollisesti luovaa taukoa ja kokea mieltä ylentävää endorfiiniryntäystä, jotta jaksaa taas painaa. Lepopäivinä on kuitenkin aivan huikeaa uppoutua aikaa ja keskittymistä vaativien projektien pariin ilman aikataulupaineita tai keskeytyksiä. Kun flow iskee päälle, niin on aivan mahtavaa vain tykittää tuotosta tulemaan ilman huolen häivää.
Huppari: täältä // Farkut: täältä
Onko linjoilla muita lepopäivien rakastajia? Tai vaihtoehtoisesti miksi lepopäivä ja sen viettäminen tuntuu susta haasteelliselta?
Tsekkaa myös:
7 x My Day – Mitä päiviini sisältyy viikossa?
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen
Tänään on mulla menossa lepopäivä kuuden treenipäivän jälkeen….. ja vaikeaa on, kello on seitsemän ja päässä pyörii pitäiskö sittenkin mennä iltalenkille 😀 kävelylenkit auttaa kyllä tähän sen verran, tuntuu että jotain sai tehtyä, mutta myös suht palauttavaakin lepoa ollut
Haha! 😀 Nyt rohkeesti sitä lepiä kehiin, niin sillä sitä kehitystä treenin puolella tulee!
Tietty kevyt iltakävely ei varmasti tee palautumiselle hallaa, mutta lunktisti ottaminen on myös ihan hyvä taito opetella. 😉 Ja aina voi miettiä kuinka paljon se ylimääräinen iltakävelylenkki vie sua lähemmäksi sun tavotetta 🙂
Oon aika samoilla linjoilla sun kanssa, otan kyllä ilon irti lepopäivistä vaikka treenaamista rakastankin! 🙂 Lepopäivä tuntuu treenipäivien jälkeen ihanalta luksukselta ja silloin on nimenomaan aikaa tehdä muita juttuja. Tykkään myös lepopäivinä just vaikka siivota, jotta sit treenipäivinä saa ottaa kotona vaan rennosti. 🙂 Itselläni onkin nykyisen (crossfit) ohjelmoinnin myötä näin maanantaisin ja torstaisin lepopäivät, ja tänään olis luvassa kavereiden näkemistä ja kanervien istutus partsille heh! Itse en ikinä vois treenata ilman lepopäiviä, pelkään liikaa ylikuntoa ja muita ongelmia, ja kyllä noi jumit kropassa yltyis niin koviksi ettei se kovin kauaa olis edes mahdollistakaan!
Löysin muuten vasta sun blogin kun seurailin sua fitfashionin snäpissä, täytyykin alkaa lukemaan jatkossakin! 🙂
Moikka Ina ja huikeeta, että bongasit blogini! Tervetuloa seurailemaan!
Hahaha! Kanervien istutus kuulostaa ihan rehellisesti ihan huikeelta, ja ehkä oon kovaa vauhtia mummoutumassa, kun tulin jopa kateelliseksi 😀 Mutta joo crossfit on lajina myös niin tiukkaa vääntöä moneltakin eri kantilta, että lepopäivät on tosiaan aivan pakko pitää, että kehitystä tapahtuu, paikat ei hajoa eikä muita ongelmia rupea syntymään. Way to go, ja tsemiä treenin pariin ja nautinnollisia lepopäiviä! 😉
melkein aloin itkemään luettuani tämän.osaat kirjoittaa niin osuvasti ja lempeästi turhas syyllistämättä.itse olen nyt treenikiellossa ja tekee todella pahaa.lepopäivistä enole koskaan nauttinut aina haikaillut treenin pariin vaikka kuinka voisi tehdä muuta kuten tavata kavereita tai lukea hyvää kirjaa.putkirulla ontosiaan hycä vaihtoehto samoin siivoaminen!saa ainakin jotain aikaiseksi.mutta tosiaan tämä liikuntatauko nyt tuntuu ettäkunto laskee ja kroppa lösähtää.pieni helpotus tuli kyllä kun kerroit et nautit lepopäivistä.