HYVINVOINTI- JA TREENIVAIKUTTAJAN TUNNUSTUKSIA
Sisältää mainoslinkkejä *
Aijai, tänään laitetaan tunnustuksia pöytään, että lävähtää! Tuntuu meinaan olevan järjettömän yleinen harhaluulo, että hyvinvointi- ja treenipuolen vaikuttajat elävät jotenkin yltiöterveellistä ja nuhteetonta elämää omassa hyvinvointikuplassaan. Imetään viherpirtelöä huiviin, roskaruoka on täydessä pannassa ja ruokalautanen on 24/7/365 malliesimerkki terveysruuasta. Treenataan lähes joka päivä tai vähintäänkin ollaan ihan superaktiivisia päivästä toiseen. Päivät tietty päättyvät joka kerta venyttely tai putkirullaussessioon. Hahaha! Mun elämä on ainakin niin kaukana tästä 😀
HYVINVOINTIVAIKUTTAJAN TUNNUSTUKSIA
En lähes koskaan treenaa yli neljää kertaa viikkoon. En siis todellakaan “treenaa joka päivä” tai asu salilla, vaikka välillä saankin tästä kyselyä. Itse asiassa itselläni tällä hetkellä aika passeli treenimäärä on sellainen kolme kertaa viikkoon, ja tämä sopii parhaiten omaan kalenteriini, tavoitteisiini ja elämäntilanteeseeni. En siis todellakaan asu salilla joka päivä. Vähemmällä myös voi saada kovaa tulosta aikaiseksi, kun kokonaisuus on kunnossa, ja hyvin olen kehittynyt tälläkin määrällä. Joskus treenejä voi tulla neljäkin, mutta yleensä tällöin vähintään yksi treeni menee kestävyyspuolelle tai akrobatiaan.
En tosiaan syö vain “terveellisesti”. Teen niitä hyviä valintoja päivittäin, ja pidän hommat tasapainossa, mutta kyllä mä saatan käydä useamman kerran viikossa ulkona syömässä tai nappailemassa take awayta. Ja välillä ihan rehellisesti esimerkiksi Hesburgerista, koska miksi ei.
Oikeastaan en ylipäätään pidä edes terveellisen ruuan määritelmästä, koska terveelliseen ja tasapainoiseen ruokaympyrään mahtuu vaikka ja mitä, eikä se tarkoita, että aivan kaiken pitäisi olla vimpan päälle tai että sattumat saastuttaisivat jotenkin koko paletin. Ruoka, joka “tekee sulle hyvää”, voi tarkoittaa ihan totta montaa asiaa, eikä siitä voi unohtaa myös henkistä hyvinvointia. Musta itsestä tuntuu hyvältä, että voin ajaa halutessani extempore drive-iniin hakemaan kerrosateriaa.
Tykkään alkoholista. Toki yleensä kohtuukäytöllä ja kokonaiskuvassa sitä menee aika vähän. Rakastan skumppaa, GT:tä ja hyvää olutta (I <3 IPA). Yksi tuoppi tai lasillinen silloin tällöin on vaan mun juttu. En juurikaan tykkää olla “gänässä”, mutta en ole lähtökohtaisesti sitä itseltäni kieltänytkään, vaikka eipä tällaista ole juuri olekaan harrasteltu viime aikoina. Plus, että nykyään kolmesta-neljästä annoksesta voi tulla jo hirveä darra. Vanhuus ei tule yksin.
En ole aina reipas ja aktiivinen. Olen itseasiassa ihan jäätävä sohvaperuna. Rakastan laiskottelua, ja mulle ei ole koskaan tehnyt yhtään pahaa siirtää päivän treeni huomiselle ja jäädä vaan sohvalle tuijottamaan sarjamaratonia sohvaan kiinni liimattuna. Ai että.
Päiväni eivät ole superaktiivisia. Edelliseen jatkaen, mulla saattaa tulla viikkoon useitakin päiviä, jolloin askeleita kertyy ihan pari tuhatta. Vastapainoksi on niitä reippaampiakin päiviä, ja keskiarvoinen askelmääräni liikkuu jossain reilu 6000 askeleessa. Teen paljon töitä koneella kotoa käsin, joten se karsii todella paljon aktiivisuutta päivistä, mutta sitä suuremmalla syyllä yritän hyödyntää kaikki mahdollisuudet kävellä paikasta toiseen.
En odota, että muut ympärillä eläisivät “healthy lifestyleä” enkä zoomaile toisten makkaroita. Mulle on ihan totta yksi Mikkeli, miltä mun lähipiiri näyttää tai mikä heidän rasvaprosenttinsa on. Myöskään muiden elämänvalinnat eivät ole mun asiani. En tuputa kenellekään mitään, ja jos joku multa vinkkiä tai apua pyytää, niin silloin voin jeesiä antaa, mikäli osaan ja kykenen. Toki jos oikeasti asiat menisivät oikeasti todella huolestuttavaan suuntaan terveyden ja hyvinvoinnin puolelta (tai se alkaisi vaikuttaa myös ympärillä olevien elämää), niin miettisin miten voisin asian ottaa puheeksi hienovaraisesti ja ilmaista huoleni toisen hyvinvoinnista.
Miten tää sitten toimii?
Kaikista paljastuksistani huolimatta mielestäni voin hyvin ja elämäntyylini edistää hyvinvointiani. Panostan ravitsevaan ruokaan, mutten todellakaan vaadi sitä itseltäni kaiken aikaa. Liikun ja treenaan säännöllisesti sekä pyrin pitämään itseni mahdollisimman toimintakykyisenä ja kyvykkäänä monipuolisesti kehittävän treenaamisen avulla. Elämäni ei kaadu (eikä lihakset sula tai musta tule manaattia), jos jonain viikkona treenejä ei tule kuin yksi. Tulosta ja kehitystä on kuitenkin tullut ihan mukiinmenevästi, vaikkei aina olosuhteen ole olleet optimaalisimmat.
Panostan kehonhuoltoon monipuolisten lämmittelyiden ja “taukojumppailuiden avulla” (pyörittelen raajoja/avaan liikeratoja/istun slaavikyykyssä/roikun renkaissa) sekä käyn säännöllisesti hieronnassa, ja mutta harvemmin kotona teen erillisiä venyttelysessioita. Pyrin nukkumaan joka yö riittävästi ja huolehdin, että uniolosuhteet ovat suotuisat.
Täydellisyys ei kuitenkaan oikeasti kannata, eikä siitä kannata edes tavoitella. Isoin tekijä on hyvinvoinnissa tai kovemmissakin treenitavoitteissa kokonaiskuva, ja siihen mahtuu niin monenlaista tapaa toteuttaa. Elämä ei itsessään ole täydellistä, joten miksi pyrkiä hyvinvoinnissa tai treeneissäkään siihen. Täydellinen hyvinvointi onkin itseasiassa epätäydellistä, ja tuloksia saa myös ilman koko elämän pyörittämistä asian ympärillä.
Adidas-huppari: TÄÄLTÄ*
Adidas-collarit: TÄÄLTÄ*
On myös oikeasti syytä muistaa, että toisen hyvinvointia lisäävä elämäntyyli voi aiheuttaa toiselle suorastaan pahoinvointia ja päinvastoin. Hyvinvoinniksi nimittäin puetaan myös monet rajut pikadieetit, rajoittavat ruokavaliot ja himotreenikuurit, mutta todellisuudessa ne voivat olla hyvinkin kaukana siitä. Ehdottomuus ja 100% ei ole koskaan tie hyvinvointiin, eikä edes optimaalisiin tuloksiin kehonmuokkausprojekteissa. Jos joku sinulle tällaista tapaa tuputtaa, niin hälytyskellojen olisi aikuisten oikeasti hyvä pärähtää soimaan.
Olet meinaan paljon enemmän, kuin joustamaton, ehdoton ja tiukka viikkoja kestävä tehokuuri. Olet ihminen. Kohtele siis itseäsi niin. <3
Reteää joulunodotusta just sulle!
LUE MYÖS:
Milloin syöminen meni jengillä näin sekaisin?
EDELLINEN JUTTUNI:
Tampereen saunat ja avantouintipaikat
VALMENNUKSET:
Prove-valmennusten startit nyt myynnissä!
Etenkin tuo tunnustus arjen aktiivisuudesta helpotti omaa ressiä. Tuntuu, että kaikki muut saavat aina sen vähintään 15000 askelta päivässä ja vähempi on huono asia. 😅 Työn puolesta itselle tulee noin 5000.
Ihana kuulla, että tämä toi huojennusta sinne päähän. <3 Ja tää on kyllä totta, että somessa tuntuu osuvan silmille vain kaikkien päivitykset, jossa askelia se 15000 päivän päätteeksi. Harvempi jakaa niitä päiviä, jolloin niitä askeleita tulee vain se 3000, ja tämä tosiaan vääristää helposti sitä omaa mielikuvaa siitä, mikä on normaalia ja tavallista.
Ihana kirjoitus just oikeaan aikaan! =) just tässä sohvalla makaan ja vahingossa (olen päättänyt että lopetan morkkistelun) poden huonoa omaa tuntoa kun en lähtenytkään salille vaikka olin aikonut. Kaksi huonosti nukuttua yötä takana ja ajatuskin liikunnasta hengästyttää joten päätin jäädä kotiin koska oikeasti väsyttääää!! Perusteltua, mutta tuli morkkis.. Tämän luettua, en morkkistele enään vaan painaudun luvan kanssa syvemmälle sohvaan ;D kiitos muistutksesta! <3 ja ihanaa, ihan hirmuisen ihanaa joulun aikaa sinne teille!!
Kiitos sulle! <3 Se on tosiaan ihan okei, että ei aina vaadi itseltään ihan kaikkea. Mun korvaan kuulostaa jopa järkevältä, että jos taustalla on tosi huonosti nukuttuja öitä, niin ei se kova treeni välttis silloin ole se paras ratkaisu. Ja kuulostaa kuitenkin siltä rivien välistä, että treenailet kyllä ihan säännöllisesti, joten jos välillä joutuu treenejä jättämään välistä, niin ei se homma siihen kaadu. 😉
Aivan ihanaa joulun aikaa myös sinne!!