Konkreettisia keinoja unelmien toteuttamiseksi

Konkreettisia keinoja unelmien toteuttamiseksi

Vuoden alku oli taitekohta, jossa moni halusi taas tehdä suunnitelmia ja tavoitteita seuraavalle vuodelle tai tulevaisuudelle. Itse olen aina kutsunut itseäni suunnittelutoimistoksi, koska tykkään unelmoida, tehdä suunnitelmia, miettiä erilaisia ideoita ja rakentaa tavoitteita. En niinkään pidä uudenvuoden alkua ajankohtana, jolloin asettaisin itselleni seuraavan vuoden tavoitteita tai jolloin  ”suunnittelutoimistoni” pyörisi erityisen aktiivisesti. Ehkä oikeastaan juuri päinvastoin, vuodenvaihde on minulle yleensä loma- ja nautiskeluaikaa, johon liittyy paljon muiden kanssa yhdessäoloa, liikuntaa, kokkailua ja lomailua. Mieluummin suunnittelen uusia asioita nyt ja myöhemmin arjen taas pyöriessä. Silloin ne jotenkin kuin itsestään pulpahtelevat ajatuksiini pikkuhiljaa.

Unelmilla ei ole maantieteellisiä rajoja

Unelmointi on parasta. Kaikkien unelmien tai suunnitelmien ei ole tarkoituskaan toteutua, niihin on vain kiva tehdä mielikuvitusmatkoja. Kuitenkin ihanaa on se, että usein unelmilla on taipumus myös toteutua. Nyt kun mietin taaksepäin, niin monet perheemme pienet ja isot unelmat ovat konkretisoituneet ja vieneet meitä kauas omista tutuista ympyröistämmekin. Tyttäreni on samanlainen unelmoija kuin minä. Floridassa muistelimme pari kertaa sitä, miten Juliaanalla oli tapana pienenä unelmoida joulusta Floridassa. Hän ei ollut silloin vielä koskaan käynyt Floridassa, eikä muuallakaan Jenkkilässä, ja kaikki joulut olimme viettäneet kotona ja nauttineet siitä paljon. Ilmeisesti tämä unelma oli saanut alkunsa esim. jouluaiheisista leffoista. Mutta hei, asiat ovat johtaneet toiseen ja nyt olemme viettäneet jo kaksi ihanaa joulua Floridassa. Olemme eläneet koko perheen voimin tyttären unelmaa todeksi. Ja se on taas kasvattanut meissä uusia yhteisiä unelmia.

Itse katsoin lapsena ja nuorena telkkarista perjantai-iltaisin Dallasia, joka oli silloin ihan supersuosittu. En ehkä varsinaisesti unelmoinut siitä (tuskin se olisi tullut mieleenikään), mutta koin konkreettisina fiiliksinä sarjan asioita. Niin vain löysin itseni vaihto-oppilaana toteuttamasta unelmaani sarjan maisemissa ja fiiliksissä. Tuohon paikkaan en voinut mitenkään (muuta kuin fiilispohjalta) vaikuttaa, vaan kun olin päättänyt ja tullut hyväksytyksi vaihtoa varten, Dallasin kupeessa asuva ihana perhe valitsi juuri minut kaikkien vaihtariehdokkaiden joukosta omakseen.

Ja niin vain viime vuonna Juliaanakin löysin itsensä Havaijilta vaihdosta toteuttamasta omaa pitkäaikaista unelmaansa surffielämästä ja bambumajakulttuurista, samaan aikaan kun poika taas on elämässä monia omia tavoitteitaan todeksi ihan toisella puolella maapalloa.

Konkreettisia askelia

Unelmien konkretisointiin voi myös ottaa ihan tietoisia askeleita. Tärkeintä omissa tavoitteissaan ja unelmissaan on oman mielen asettaminen oikealle taajuudelle. Itse sanoisin, että tärkeintä on nauttiminen unelmien tuomasta tunteesta ja kutkutuksesta mielessä.

Hyvä tapa on kiitollisuuspäiväkirja. Siihen voi säännöllisesti kirjoittaa ylös asioita, joista elämässään ja kyseisenä ajankohtana on erityisen kiitollinen. Samalla siihen voi kirjoittaa ylös asioita, joista haaveilee tulevaisuudessa, sellaisia joista haluaisi olla kiitollinen jatkossa. Vaikkei tekstejä myöhemmin lukisikaan, ne tulee ajateltua ja käsiteltyä konkreettisemmin aina kirjoittaessa.

Toinen unelmien konkretisointiaskel on aarrekartta. Yksinkertaisimmillaan se on seinälle kiinnitetty ilmoitustaulu, ritilikkö tai iso paperiarkki, johon voi kiinnittää tekstejä ja kuvia omista unelmistaan.

Eikä näitä unelmia kannata ottaa liian vakavasti tai tehdä niistä oman mielen pakkopullia, päinvastoin niillä kannattaa nautiskella omassa mielessään ja elää sitä unelmoinnin hyvää fiilistä, se on kaikkein tärkeintä.

Tärkeimpiä unelmia voi myös pitää mukana arjessa pienin keinoin. Unelman voi kirjoittaa usein käyttämiinsä salasanoihin, jääkaapin oveen tai puhelimen tai läppärin taustakuvaksi. Silloin se muistuttaa olemassa olostaan pitkin päivää, ja pysyy hyvänä fiiliksenä mielen taustoilla kasvaen pikkuhiljaa unelmasta tavoitteeksi.

Unelmoi tunneasioista

Unelmilla ja tavoitteilla ei oikeastaan ole paljoakaan eroa. Molemmissa kannattaa selvittää itselleen, miksi omia unelmiaan tavoittelee. Miksi ne toisivat elämään enemmän sisältöä, onnea, kehittymistä tai uusia mahdollisuuksia. Pelkät numerot tai pisteet kartalla eivät sellaisenaan riitä tunneperäiseen motivointiin ja unelmointiin.

Kannattaa miettiä konkreettisemmin, minkä vuoksi jostain asiasta unelmoi, saavuttaakseen unelman taustalla olevan tunteen. Jos unelmoi asunnon ostosta, voi miettiä minkälaisesta asunnosta haaveilee, miltä asunnossa tuntuisi, minkälaisia fiiliksiä sen ikkunoista näkyvät maisemat herättäisivät, miltä sen lattia tuntuisi jalkojen alla, minkälaisia ääniä siellä kuuluisi, minkä muotoisia tiloja siellä olisi ja minkälainen valo siellä olisi aamulla herätessä. Nämä ovat sellaisia asioita, joilla on merkitystä ja joista unelmoiminen herättää vahvoja tunteita. Ei niinkään se, kuinka paljon asunto numeroina maksaa tai kuinka monta neliötä se on.

Jos unelmoi uudesta työstä, kannattaa pohdiskella mielessään, millaisen  työn haluaisi itselleen ja miksi. Tavoitteleeko uutta työtä siksi, että pääsee olemaan enemmän ihmisten kanssa tekemisissä – tai että rakastaa numeroiden pyörittelyä? Luovempia projekteja? Fyysisempää tekemistä? Suurempaa päätäntävaltaa? Tai pienempää vastuuta. Minkäalaisia tunteita omat työtavoitteet herättävät ja miksi. Tätä kautta pääsee taas helpommin ymmärtämään ja rakentamaan unelmaansa  ja elämään paremmin niissä tunteissa, joita haluaa tavoitella. Silloin myös tunnistaa oikeat tilaisuudet, kun ne ilmestyvät eteen, osaa tarttua niihin paremmin ja todennäköisemmin säteilee jo oikean unelman kohdalle tuomaa itsevarmuutta ja tyytyväisyyttä ympärilleenkin.

Uudet tavoitteet

Kannattaa siis miettiä ensin, miten haluaa muuttaa elämäänsä. Mitä siihen haluaa enemmän ja miksi, minkälaisia tunteita se herättää. Sitä kautta kannattaa voi mielessään unelmia. Mihin haluaisi mennä? Minkälaiseen ihmiseen tutustua? Minkälaista työtä tehdä? Mitä hankkia kotiin? Minkälaisen taidon oppia? Miten kehittää itseään fyysisesti tai henkisesti? Minkälaisten ihmisten seurassa olla? Minkälaisissa paikoissa viettää aikaa? Sitten kannattaa kirjoittaa ylös näitä asioita, puhua ja jakaa unelmiaan muidenkin kanssa. Ja lopulta nauttia niistä tunnetiloista, joita unelmat herättävät. Parasta tässä on se, että jo pelkkä unelmoiminen saa silloin meissä aikaan niitä ihania tunteita.

Itse ajattelen usein, että ei edes haittaa jos en tavoita vaikka matkaunelmiani, hyvää on jo se jos pääsen niihin fiiliksiin visualisoimalla, sulkemalla silmäni ja nauttimalla. Kuitenkin näiden tunteiden tuominen osaksi omaa arkea yleensä saa asioita myös konkreettisesti liikahtelemaan kohti unelmia. Silloin tulee itse tehneeksi pieniä ja isoja ratkaisuja, jotka vievät lähemmäksi unelmia ja silloin muutkin asiat ympärillä alkavat loksahdella oikeille kohdilleen.