Rakkaudesta ruuhkavuosiin – Oma arkiviikkoni

En koe arkeni olevan mitenkään ylikiireistä tai –stressaavaa, vaikka elänkin ns. ruuhkavuosia. Itseasiassa elämäni soljuu tällä hetkellä aika mukavasti kahden työn, lasten harrastusten ja omien treenien siivittämänä. Viikkoon kuuluu niin peruspuurtamista, kuin ilonpilkahduksiakin. Tämä viikko on sujunut suurinpiirtein samoissa merkeissä, kuin useimmat normiviikkoni.

Teki hyvää käydä läpi tapahtumia näin loppuviikosta. Samalla tuli listattua plussia ja miinuksia. Näin aika ei vain kulu eteenpäin toistaan seuraavina samanlaisina viikkoina, vaan tulee huomattua, jos joku asia vaatii korjausta. Vaikka arki tuntuu olevan täynnä touhua, mahtuu päiviin myös paljon muutakin kuin suorittamista. Aikaa löytyy myös itselleni mieluisille asioille, kuten blogin kirjoittamiselle.

Maanantaina olin koululla heti kahdeksan jälkeen, jolloin minulla oli jonkin verran aikaa suunnitella tulevaa viikkoa. Oppituntini urheilulukiolla alkavat useimmiten vasta klo 9.45. Silti menen mieluummin koululle ajoissa, ennen opetuksen alkua ja pyrin tekemään mahdollisimman paljon suunnittelutöitä aamuisin, jotta pääsisin lähtemään taas iltapäivällä nopeammin kotia kohti. Lapset pääsevät melko aikaisin koulusta, joten minusta on mukava olla kotona samoihin aikoihin kuin hekin. Kotona olin kolmen jälkeen. Yleensä iltapäivään kuuluu ruuanlaittoa lapsille ja pieni levähdystauko ennen illan menoja. Maanantaina se oli lapsen harrastus, jonne kuljetamme vuoron perään lähialueen äitien kanssa. Tänään oli minun kuskausvuoroni. Lapsen harrastuksen aikana ehdin tehdä oman voimatreenin ylävartalolle läheisellä salilla.

 

Tiistai alkoi aamulenkillä ennen töitä. Koululla olin kuitenkin jo taas puoli yhdeksän aikaan. Kiiruhdin suoraan töistä kotiin viemään tytärtä kampaajalle. Illalla ohjasin Kello Kuuden –treeniryhmälleni toiminnallisen harjoituksen. Vaikka olemme ryhmäni kanssa vannoutuneita ulkoliikkujia, olemme nyt viimeisen viikon aikana siirtyneet sisätiloihin treenaamaan. Eipähän tarvitse liukastella tai kastua. Hoidin myös ensi viikkoon liittyviä työasioita. Jännittäviä juttuja tulossa!

Keskiviikko oli töissä normipäivä, jonka jälkeen suuntasimme miehen kanssa kävelylle sillä aikaa, kun poika oli treeneissään. Illat ovat jo tosi pimeitä ja kahdestaan on siksi kivampi ulkoilla. Samalla tulee juteltua monista asioista, perheeseen, tulevaan ja arkeen liittyen. Syvällisempiä juttuja kaihtamatta.

Torstaina minulla on keskellä päivää hyppytunti, jonka käytin viisaasti: käymällä lounaalla mieheni kanssa keskustassa. Olemme tehneet samaa jo pitkään. On ihana treffata kesken työpäivän, vaikka pikaisestikin. Lempilounaspaikkamme on tällä hetkellä ehdottomasti Di Trevi. Hyvän ruuan voimalla lopputyöpäivä sujui kuin tanssi. Iltapäivällä väsytti, mutta sain kuin sainkin tsempattua itseni pienelle juoksulenkille ennen illan kokousta. Illemmalla tapasin vielä Turun alueen psykologianopettajia liittyen sähköisiin ja uudistuviin ylioppilaskirjoituksiin. Kokous venyi yli kahdeksaan. Onneksi ehdin jutskailla vielä lasten kanssa tultuani, ennen kuin he menivät nukkumaan.

Perjantaisin herätyskelloni soi klo 5.15, paitsi tänä perjantaina, koska heräsin ilman kelloa pari minuuttia ennen sen pirinää. Nopeat aamutoimet ja edellisenä iltana pakatut kamppeet mukaan, ja suunta vetämään Kello Kuuden treenien –porukalle aamutreeniä. Mikä sen parempi tapa aloittaa perjantai, kuin kunnon treenillä, joka on jo tehty ennen töitä. Tänä perjantaina treeni tehtiin kehonpainolla hyödyntäen TRX-nauhoja. Treenamme Force Turku Campissä.

Tunnit koululla alkoivat klo 8.15 – persoonallisuus psykologiaa ja psykologian peruskurssia. Päivän loppuun osui vielä parituntinen opettajankokous. Vettä satoi koko päivän, mutta päätimme kuitenkin lähteä miehen kanssa vielä kävelylle siksi aikaa, kun tytär oli illalla treeneissään ja poika leffassa kaverin kanssa. Samalla hoitui kauppareissu, jonka jälkeen olikin ihana rauhoittua perjantain viettoon perheen kanssa. Taisin olla viikosta melko väsynyt, sillä tätä kirjoittaessa on lauantai-aamu ja takana on lähes kymmenen tunnin yöunet. Se on minulle todella harvinaista.

 

Viikon Plussat : Arki rullasi mukavasti. Kuljetukset lasten harrastuksiin saatiin hyvin sopimaan aikatauluihin ja omille treeneille jäi silti hyvin aikaa. Pari aamutreeniäkin mahtui tähän viikkoon. Niistä olen aina iloinen. Lounas kesken työpäivän ja kävelylenkit miehen olivat tämä viikon valopilkkuja. Samoin kuin aina iloisen treeniryhmäni naisten asenne! Plussaa myös parin tulevan matkan suunnittelusta sekä kaksin tyttären kanssa katsotusta hömppäleffasta dippivihanneksia syöden perjantai-iltana, sekä tietysti pitkistä unista viikonloppuna.

 

Viikon miinukset: Tässä viikossa oli ehkä liikaa iltamenoja. Toisaalta kokous psykologian opettaja-kollegojen kanssa oli todella hyödyllinen ja mukava. Miinusta myös siitä, etten tälläkään viikolla ehtinyt tavata yhtään ystäviäni(paitsi, että lauantaina törmäsin sydänystävääni sattumalta). Jostain pitää tinkiä. Ensi viikolla lupaan myös säilyttää hermoni paremmin lasten kanssa, kun autan heitä läksyissä.

Arki on parasta. Ihanaa viikonloppua!

<3 Anna

Lue myös edellinen juttuni: Menneisyyden vaikutuksista ja Sokerittomuudesta