Miten inhokkiliikkeistä tuli suurimpia suosikkeja?

Askelkyykky, Burpee ja punnerrus. Kaikkien aikojen inhokkiliikkeeni. Noin kymmenen vuotta sitten en tehnyt juurikaan mitään lihaskuntoni eteen. No, kävinhän juoksemassa ja spinningtunneilla ja kuvittelin samalla ylläpitäväni lihasmassaa, mutta eihän se niin mene. Ryhmäliikuntatunneista valitsin kerran kuussa Body Pumpin ja ajattelin, että se, ja satunnaiset vatsalihasliikkeet kyllä riittävät.

Olihan tuokin liikunta toki parempi, kuin ei mitään, mutta käytännössä harjoitteluni oli enemmän katabolista (lihaskudosta hajottavaa) kuin sitä kasvattavaa. Varsinkin superpitkät juoksulenkit lähinnä kuluttavat, eivät tuo lihasta.

Kaikki muuttui, kun jalkani kipeytyi enkä päässyt enää juoksemaan, loppujen lopuksi yli kahteen vuoteen. Oli pakko keksiä muuta, ja aloinkin tehdä lihaskuntotreenejä. Luulin, että jalkani ovat vahvat (koska juoksu ja spinning), mutta mitä vielä! Kyykyt ja varsinkin askelkyykyt olivat yhtä tuskaa. Polveni kääntyivät heikkojen pakaralihasten ansiosta sisäänpäin kyykätessä, koska yritin kompensoida liikettä etureisillä.

Haukoin henkeäni askelkyykkyjä tehdessäni. Lihaksiin sattui! Punnerrukset olivat myös heikko kohtani. Väsyin nopeasti ja tekniikka kärsi. Myös yleisliike, eli burpee oli minulle pitkään aivan mahdoton ajatus. Vaikka kyseessä ei olekaan paljon lihaskuntoa vaativa liike, jaksoin tehdä pari – kolme ja sitten uuvahdin. Mitä ihmettä! Luulin, että olen hyvässä kunnossa.

Minulle muodostui käännekohdaksi erään valmentajan lausahdus. Hän totesi, että treenissä kannattaa keskittyä heikkouksiinsa. Ja tottahan se on. Usein vaikkapa salilla tulee tehtyä aina niitä samoja, turvallisia ja miellyttäviä liikkeitä, jotka sujuvat. Kartamme luontaisestikin helposti epämukavuutta. Mutta treenissä on turha odottaa tuloksia, jos ei koskaan ylitä rajaa ja mene myös epämukavuuden puolelle.

Uudet ärsykkeet kehittävät meitä, olipa kyse sitten oppimisesta tai treenaamisesta. Niinpä tein päätöksen, että alan tehdä inhokkiliikkeitäni säännöllisesti ja systemaattisesti. Sain onneksi myös ohjausta tekniikoihin ja pt-koulutuksesta oli valtavasti hyötyä oikeiden linjausten löytämisessä. Tajusin myös, että askelkyykky ja punnerrus ovat äärettömän tehokkaita ja kehittäviä liikkeitä.

Entiset inhokit, nykyiset suosikit

Nykyään lempiliikkeitäni ovat askelkyykyt (kaikkina eri versioinaan!), punnerrukset ja tietysti Burpeet. Alun epämukavuus ja kipu (joka oli siis ihan hyvää, mutta hetkellisesti epämiellyttävää lihaskipua) on väistynyt. Askelkyykkyihin nappaan nykyään mielellään lisäpainot mukaan ja punnerrukset onnistuvat suorinvartaloin tai vaikka jalat penkin päällä. Usein sanon myös treeniryhmieni naisille, että punnertamaan oppii todellakin vain punnertamalla.

Burpeet otan aina vastaan haasteena. Niiden tekeminen saa ihanasti sykkeet ylös ja vaivun syvään keskittymisen tilaan, kuplaan, jossa olen vain minä itse. Kaikkia näitä kolmea liikettä olen oppinut rakastamaan vain ja ainoastaan tekemällä niitä.

Epämukavuuden kohtaaminen ei ole aina kivaa, mutta varsinkin treenissä se joskus kannattaa. Lihaskuntotreenin myötä olen saanut kasvatettua lihasmassaani ja kehonkoostumuksestani on voinut huomata tiivistymistä, kun rasvan määrä on suhteessa vähentynyt. Uusimmassa Kauneus & Terveys -lehdessä on suunnittelemani kuntosalitreeni, jonka avulla treenaa koko kehon alle tunnissa. Mukana on tietysti askelkyykky ja penkkipunnerrus. Vain Burpee puuttuu.

<3 Anna

Postauksen kuvat: Antti Vettenranta / Ja ne löytyvät myös uusimmasta Kauneus & Terveys -lehdestä, josta löydät koko kropan salitreenini otsikolla ”Kerran viikossa salille”

Lue myös edellinen postaukseni: Asia, josta ei pitäisi puhua – ”Lapsettomat viikot eron jälkeen ovat tehneet elämästäni parempaa!”

Kuvat: Antti Vettenranta Kauneus & Terveys