KonMaritin puhelimeni – Paras päätös ikinä!

KonMaritus -buumiin siivouksen osalta en oikein päässyt missään kohtaa mukaan, mutta puhelimen KonMaritin jo useampi vuosi sitten. Ja se oli yksi parhaimmista päätöksistäni ikinä. Karsiminen ja vähentäminen ovat KonMarituksen pääajatuksia. Pidä vain ne, joilla on oikeasti merkitystä.

Trrr, Bling, Poks

Monella meistä puhelin pitää jos jonkinlaisia merkkiääniä, värinöitä ja välähdyksiä. Messenger-viestit, sähköpostit, uutiset ja instgram-ilmoitukset lävähtävät puhelimen näytölle, pahimmillaan myös yöaikaan.

Kuinka monta kertaa tekemisemme keskeytyykään, kun huomio kiinnittyy puhelimen tärähdykseen, äänimerkkiin tai siihen, että näytölle syttyy valo.

Joka kerta, kun näin käy, herpaantuu keskittymisemme. Ajatus siirtyy siitä, mitä olimme tekemässä, johonkin muualle, eli puhelimeen. Kahvilassa kaverin kanssa katse harhailee tuon tuosta kännykän ruudulle, läsnäolo ja kuunteleminen herpaantuu. Tai töitä tehdessä, opiskellessa tai lukiessa katkoksia tulee jatkuvasti, koska trrrr, bling ja poks.

Minulla itselläni on usein se ongelma, että ajatukset pomppivat asiasta toiseen, ihan ilman puhelintakin. Välillä on hyvin vaikea keskittyä, ja huomaankin tekeväni tai ajattelevani jotain muuta, kuin mitä minun piti tehdä tai ajatella. Puhelin on yksi suurimmista aika- ja tarkkaavaisuussyöpöistä. Se varastaa huomion, ja pahimmillaan useita tunteja päivästä, jotka voisi käyttää paljon paremmin.

Puhelimen Konmaritus

Aloitin puhelimeni KonMarittamisen jo useampi vuosi sitten(edes tajuamatta, että KonMaritan!). Ja väitän, että se on tehnyt minusta aikaansaavemman, ajankäyttönsä hallitsevan, onnellisemman ja paremman keskittymiskyvyn omaavan ihmisen.

Vaimenna ilmoitukset

Ensin hiljensin puhelimen ruudulta Facebookin ilmoitukset. Ei minun tarvinnut aina heti saada tietää, että Pirjo tykkäsi kuvastani tai, että Mari lähetti minulle meseviestin. Instagramin ilmoitukset ovat myös olleet piilossa niin kauan, kun olen sovellusta käyttänyt. Sitä mukaa, kun uusia sovelluksia on tullut mukaan, olen järjestäen sulkenut niiden ilmotukset asetuksista.

Puhelimen ruutuni pysyy siis hyvin pimeänä. Myöskään WhatsApp -viestit eivät pääse läpi, ja näen ne vasta, kun avaan puhelimen lukituksen. Saako minua ollenkaan kiinni, voisi joku kysyä?

Kun avaan puhelimeni, sovelluksen kuvakkeeseen ilmestynyt numero kuitenkin kertoo minulle esimerkiksi saapuneesta WhatsApp -viestistä tai Facebook -ilmoituksesta. Minkälaisen viestin olen saanut, selviää vasta, kun avaan sovelluksen. Lapseni ja mieheni tietävät ’suluistani’, joten jos heidän pitää saada minut heti kiinni, he soittavat tai tekstaavat. Puhelut tulevat aina läpi.

Vaimenna äänet

Ääniä en pidä puhelimessani päällä kuin hyvin satunnaisesti, oikeastaan vain silloin, jos odotan joltain puhelua. Näin ollen merkkiäänet eivät katkaise keskittymistä, tai saa huomiotani turhaan. On varmaan sanomattakin selvää, että värinöitä en käytä. Jotta en eläisi aivan pimennossa olen sallinut kahden lehden uutisilmoitusten läpipääsyn. Tämä ihan vain siksi, että pysyn kartalla, jos jotain yllättävää tai katastrofaalista tapahtuu.

Olin juuri ystäväni kanssa lounaalla. Koko kahden tunnin (!!) lounaamme ajan, puhelimeni oli pöydällä lasi ylöspäin. Puhelimen näyttöön ei syttynyt valoa kertaakaan. Jos olisi syttynyt, olisi huomioni siirtynyt automaattisesti puhelimeen. Ja se olisi ollut tarpeellistakin, koska silloin olisi tapahtunut jotain merkittävää, esim lapsi olisi soittanut.

Poista sovelluksia

Olen myös systemaattisesti poistanut puhelimesta ne sovellukset, joita en tarvitse tai joita voin käyttää tarvittaessa läppäriltäni. Olen myös huomannut, että puhelimen konmarituksen myötä, myös tarve keskeyttää itse itsensä, on vähentynyt. Tarkoitan siis sitä tunnetta, että kun on tylsä hetki, tarttuisin automaattisesti kännykkään ja alkaisin selata sitä päämäärättömästi tai tarkistaisin meilit tuhannennen kerran.

Törmäsin jokin aika sitten uutta äänikirjaa etsiskellessäni Keskittymiskyvyn elvytysoppaaseen, jonka ovat kirjoittaneet aivotutkijat Mona Moisala ja Minna Huotilainen. Kuunnellessani kirjaa (joka on minulle muuten mitä parhain keskittymisharjoitus) tajusin, että kirja puhuu juuri tästä samasta aiheesta: siitä, miten nykyihminen ei pysty keskittymään enää edes kirjan lukemiseen, koska tarkkaavaisuus pomppii asiasta toiseen. Kirjassa ohjeistettiin myös, miten oman keskittymiskykynsä voi elvyttää mm KonMarittamalla puhelimensa.

Kirjan kuunneltuani minulle selvisi, että niin tehokkaana pidetty multitaskauskin on harhaa. Itseasiassa multitaskaajien keskittymiskyvyn on huomattu olevan huonompi, kuin niiden, jotka eivät multitaskausta harrasta, vaan keskittyvät yhteen tekemiseen kerrallaan.

Aivomme eivät voi tietoisesti tehdä montaa asiaa samaan aikaan, ja tämä johtaa siihen, että pomppivat aivot ylikuormittuvat ja rasittuvat. Multitaskaukseen taipuvaisena tunnistan ongelman ja olen pyrkinyt sitä vähentämään. Enää en hampaiden pesun aikana kirjoita samalla sähköpostia, laita pyykkejä kuivumaan ja keskustele miehen kanssa huomisen harrastuskuskauksista. Liikunta on minulle myös keino saada ajatukset kasaan ilman, että ne pomppivat aiheesta, vaatimuksesta tai impulssista toiseen.

<3 Anna