Anna Saivosalmi
Anna Saivosalmi

Henkilöstöruokalan hamstraajat

Olen joskus aiemminkin maininnut, että saan usein kuulla ruoka-annosteni koosta. Varsinkin koulun ruokalassa, laskiessani lounastarjottimeni opettajien pöytään, kollegoideni keskelle, saan ihmetteleviä katseita.

”Oho, no ei meinaa lautaselle mahtua” tai ”Sä sitten meinasit tankata oikein kunnolla” tai ”No nyt on annoksella kokoa”. Tämän seurauksena monesti koko pöytäseurue kääntää katseensa minuun.

*hauskaa* vai *kiusallista*?

Aiemmin rektiot lähinnä huvittivat, mutta, kun niitä kuuntelee vuosi toisensa jälkeen, on olo lähinnä kiusaantunut ja vaivaantunut.

Kyllä, syön paljon ruokaa ja kyllä, varsinkin lounaalla haluan syödä kunnolla.

Miksi toisen ihmisen syömä ruokamäärä herättää niin paljon taivastelua?

Mutta se, mitä kommentoijat eivät ehkä näe, on että lautaseni on täytetty useimmiten lautasmallin mukaan. Puolet, joskus ylikin lautasesta sisältää salaattia, porkkanaraastetta (no koulussa, kun ollaan) ja muita vihanneksia. Energiatiheydeltään ruoka on siis pientä, vaikka määrä näyttää hurjalta.

Syön mielelläni lounaalla reilusti kasviksia, jotta päivän tavoite (minulla 800g-1kg) tulisi helpommin täyteen. Lounas on mitä parhain vaihtoehto tankata kasviksia, koska niitä on (ainakin koulussa) aina tarjolla.

Lisäksi olen huomannut, että lounaalla reilusti syöminen tasapainottaa nälkää ja mielitekoja myöhemmin illalla. Jos lounas jää välistä tai sen yrittää korvata ”jollain kevyellä” kostautuu se jo muutaman tunnin päästä. Pahimmillaan tästä voi olla seurauksena syöpöttelykierre ja ylipainoa.

Monet työkaverini syövät (minun mielestäni) hiiren annoksia, varsinkin jos vertaan itseeni. Tämän huomasin, kun kommentointia oli jatkunut tarpeeksi pitkään ja aloin havainnoida muiden annoksia. Ja totta se on, syön samankokoisia tai isompia annoksia, kuin työpaikkamme miehet.

Mielenkiintoisin havainto oli kuitenkin se, että kanssani samankokoisia annoksia syövät myös jotkin muut naiset: ihan normaalipainoiset, mutta liikunnalliset naiset. Lohduttavaa!

Okei, liikun paljon ja kai sitten kulutankin paljon. Mutta myös tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ne, jotka syövät lounaan henkilöstöruokalassa pysyvät helpommin normaalipainoisina, kuin ne jotka skippaavat lounaan tai tuovat omat eväänsä. Yksi kunnon ateria työpäivän aikana on parempi painonhallinnan ja työvireyden kannalta kuin jatkuva välipalojen syönti, ja kuten aiemminkin kerroin,  tasapainottuu iltasyöpöttely kunnon aamiaisen ja lounaan takia.

Tänään marssin koulun ruokalaan ja vastapäiselle paikalle istahti minua huomattavasti pienempi naisope. Melkein meinasin kommentoida, mutta sitten suljin suuni ja muistin, että hän taitaa olla vielä liikkuvaisempi, kuin minä. Kalakeitto ei meinannut mahtua lautaselle ja leivän päälle oli kasattu viiden sentin keko tuorekurkkua. Hymyilin ja mietin, kuinka usein hän on mahtanut kuulla samanlaista ihmettelyä.

Mitäs me henkilöstöruokalan hamstraajat!

Onko teitä muita?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Avaa suusi!

P.S. MUISTATHAN, ETTÄ HUOMENNA ALKAA #KOTITREENIKALENTERI

Seuraa siis minua ainakin instassa: @ansaivo niin pääset mukaan

Postauksen kuvilla ei ole mitään tekemistä kouluruokailun kanssa. Ne nappasi poikani viikonloppuna, kun käytiin hampurilaisella.

Kommentit (23)

  1. only_one

    Samaan kastiin kuulun, eli olen jo pitkään saanut paljon kasviksia ja mahdollisimman monipuolisesti syövänä ihmettelyä annoskoostani. Tyypillisimpiä ovat lounasruokalassa ilmeisen vähän liikuntaa harrastavat miehet, joille useimmiten totean että ”reenipäivä tulossa, täytyy tankata että jaksaa” ja siitä päästäänkin nopeasti harrastusaiheeseen. Tekisi kyllä mieli tokaista tuijottaen toisen vähänlaisesti salaattia ja lihapitoista ateriaa, että ”kun jätän lihat syömättä ja sen sijaan syön terveellisesti kasviksia suositusten mukaan, niin johan tässä täytyykin syödä”, mutta vielä en ole arvannut lähteä sille linjalle. Oli todella voimaannuttavaa lukea aiheesta, sillä I soooo feel you! Pahimpia tosin ovat olleet esim. laivan buffetissa viereisen pariskunnan silmien pyörittely kun istuudut pöytään aloittamaan herkkuateriaasi. Kyllähän tuoreina keitetyistä simpukoista ja kuorellisista katkaravuista tulee melkoinen kasa naposteltavaa yhdelle kertaa, mutta tätä ei sekään pariskunta ymmärtäneet; itsellään kun näytti olevan joulun kinkut ja laatikot vain lautasella ja jälkkäriksi jäätelöä, joita toki kannattaa tankata buffetissa!? Silloin ymmärsi että tällaisten ihmisten ihmettelyt olisi syytäkin jättää omaan arvoonsa, mutta aluksi ne saattaa herkempää kolauttaa. Vielä on varaa voimaantua tässä asiassa, mutta kokemus kerrallaan.

  2. Sra

    Ihanaa kun joku kirjoittaa tästä! Minä een aina eväät töihin ja kuskaan ruokani useassa eri purkissa (lämmitettävä ruoka, salaatti, salaatin päälle jogurtti erikseen yms) ja välipalat päälle. Lähes poikkeuksetta lounaalla kommentoidaan purkkien määrää tai ruoan määrää ja tätä on jatkunut lähes viisi vuotta. Olen hoikka ja harrastan paljon liikuntaa enkä todellakaan jaksaisi lähteä töiden jälkeen treenaamaan, jos en ole syönyt kunnolla.

    Kukaan ei komentoinnillaan varmastikaan tarkoita pahaa, mutta kyllä se vuosien varrella alkaa ärsyttämään. Antakaa kaikkien syödä siten miten parhaaksi näkevät 🙂 itse en oikein jaksa olla kiinnostunut siitä, mitä kollegat lounaalla suuhunsa pistävät.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *