Mikä yhteinen tekijä löytyy ajan, vapauden ja turvallisuuden tunteen takaa?

Raha.

Mitä enemmän löytyy pätäkkää, sitä huolettomammin voi elää. Tai siis niinhän sitä luulisi. Todellisuudessa raha lisää huoletonta elämää vain tiettyyn pisteeseen asti. Eikä se piste ole pelkästään lottovoittajan lompakossa.

Kun pystymme kustantamaan asuinsijan, ruokaa, tarpeellisen määrän vaatetusta ja muuta välttämätöntä, ei huolettomuus enää rahalla kasva. Sen sijaan voi käydä niin hassusti, että ajaudumme huomaamatta kuluttamisen oravanpyörään. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että mitä suuremmat tulot, sen suuremmat menot. Kun olemme tottuneet tiettyyn elintasoon, haluamme aina vain parempaa ja enemmän, jotta voisimme saada siitä nautintoa. Ehkä huomataksemme joskus, että ei se elämä ole sen parempaa tai täydempää, vaikka on hulppea koti täynnä hienoja tavaroita.

Rahalla on kuitenkin suuri vaikutus aikaan, vapauteen ja turvallisuuden tunteeseen. Kaikki olennaisia asioita myös stressinhallinnan kannalta. Raha toimii parhaimmillaan välineenä, joka mahdollistaa esimerkiksi edellä mainittujen lisäämisen.

Raha on tietysti aikaa, koska ansaitaksemme rahaa käytämme aikaamme. Raha luo myös vapautta, sillä mitä vähemmän olemme taloudellisesti riippuvaisia, sitä vapaammaksi elämän miellämme. Pienen maun tästä vapaudesta voimme ehkä kokea lomaillessamme. Raha luo myös turvallisuuden tunnetta. Hätärahaston turvin voi säästyä pahimmalta stressiltä, jos elämä sattuu murjomaan taloudellisesti. Työttömän paine saattaa olla hieman pienempi, jos on pystynyt säästämään edes pienen hätävaran.

Koska olen yksinkertaistamisen äänitorvi, lähden siitä ajatuksesta, että rahaa kannattaa lisätä ensisijaisesti kuluttamista vähentämällä ja järkeistämällä (etenkin tavaran ostamista). Ja toissijaisesti vaikka sijoittamalla*.

Mitä pienemmillä menoilla pärjää, sitä joustavammaksi elämä muodostuu. Paras säästö on tietysti se, että jättää ostamatta. Itselläni on monta kertaa ollut asioita ostoslistalla, mutta vähän ajan päästä olen huomannut pärjääväni oikein hyvin ilman. Nyt kun olen saanut vähennettyä kotiini kertynyttä tarpeetonta tavaraa, olen tiukkaakin tiukempi siinä, että mikään turhake ei astele ovesta sisään. Jos taas tarvitsen jotain, mietin ensisijaisesti, voisiko sitä löytyä jostain käytettynä.

Olen muuttanut omia kulutustottumuksiani viime vuosina ja yritän muuttaa edelleen. Varmaan ikäkin on tehnyt tehtävänsä, koska parikymppisenä en olisi lotkauttanut korvaakaan tällaisille ajatuksilla. Innoittajiani ovat olleet monet yksinkertaista elämää elävät, mutta raha-asioissa ykköstykkini on ehdottomasti kolmikko Havia, Lappalainen ja Rinta-Loppi. Heidän kirjansa soisin jokaisen lukevan.

Ohessa tältä kolmikolta vinkkejä kuluttamiseen ja elämiseen:

1. Kyseenalaista kuluttaminen arvoa tuovana tekijänä ja tutkaile vaikuttimiasi hankintoja tehdessäsi. Mikä on todellinen syysi?

2. Tutki omaa arvomaailmaasi ja asenteitasi. Millaiset uskomukset ja arvotukset ovat tuoneet sinut  tähän pisteeseen? Onko lopputulos positiivinen niin henkisesti kuin taloudellisesti? Oletko tyytyväinen?

3. Opettele hankkimaan tarvitsemasi harkiten ja edullisesti. Ylihinnan maksaminen on tyhmyyttä, ei rikkauden merkki. Halu ei myöskään ole tarve, vaikka niillä paljon yhteistä onkin. Teemme elämästä turhan kallista kuvittelemalla, että jokin haluamamme on samalla jotakin, mitä tarvitsemme ollaksemme onnellisia.

4. Jos haluat jotain muuta kuin keskiarvoelämää velkavuorineen, niin ole vähän (tai tarvittaessa enemmänkin) epänormaali. Voit vapaasti tehdä valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja jopa suurissa asioissa, kunhan ne ovat oman arvomaailmasi ja tavoitteittesi mukaisia. Tulet kiittämään itseäsi, vaikka muut kummastelisivatkin. Kyseessä on sinun elämäsi!

* Selkeätajuista tietoa sijoittamisesta voit lukea kirjasta Erilainen ote omaan talouteen. Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kuva 1. ja kuva 2.