Stressi ja mentaalityö

Huomaan joskus sukeltavani arjen pieniin murheisiin. Ja niitähän riittää. Asiat eivät etene suunnitelmien mukaan, lapsen uhma turhauttaa ja kaupasta on p*****e loppu juuri se, mitä pitäisi nyt saada.

Jotta tällainen tavanomainen hässäkkä ei ala ottamaan tuhottomasti nuppiin tai stressaamaan liikaa, täytyy välillä kirkastaa mieli. Kutsun tätä mielen kirkastamista mentaalityöksi.

Mentaalityötä on esimerkiksi se, että kiinnittää tietoisesti huomiota kaikkiin niihin asioihin, jotka siinä omassa pienessä arjessa ovat hyvin.


Jos vieläkin jurppii, niin omia murheita voi aina suhteuttaa hieman isompaan mittakaavan. Eräs vaimonsa syövälle menettänyt pienen vauvan isä hämmästeli, miten vanhemmat jaksoivat olla näreissään jostain mitättömästä naulakkoasiasta lapsen tarhassa. Isän mielestä mitään ongelmaa ei ollut niin kauan, kun kukaan ei ollut pääsemässä hengestään. Niinpä. Kuinka isoja ne omat murheet olivatkaan?

Mieltään voi kirkastaa myös omien arvojen osalta. Kuvittele, että olet joutunut äkillisesti sairaalan päivystysosastolle. Sinulla epäillään vakavaa sairautta. Makaat vuoteella ja odotat, että pääset tarkempiin tutkimuksiin. Sinulla on hetki aikaa miettiä omaa elämääsi. Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mitä kaipaat?

Kuva täältä.