Piia Pajunen
Piia Pajunen

10 x OUTOJA ASIOITA, JOITA MIETIN

outoja asioita
Toisinaan sitä huomaa pyörittelevänsä omassa pienessä päänupissaan vaikka ja mitä ja vähintäänkin outoja asioita. Voisihan sen aivokapasiteetin laittaa hyötykäyttöön monella muullakin tapaa, mutta omaa ajatuksenjuoksuaan kun ei voi aina estää. Startataan siis viikko blogin puolella vähän kevyemmällä meiningillä ja purkamalla meikäläisen hajatelmia sanalliseen muotoon. Tässä niitä nyt tulee, ja veikkaan, etten ainakaan ihan jokaisen kohdan kanssa yksinkertaisesti voi olla yksin, hah!

OUTOJA ASIOITA, JOITA MIETIN

Kun hevoset vaan hengaavat päivät pitkät könöttämässä nurmella, niin miettiikö ne, että ”F*** YEAAH!! Vitsi mulla on elämäni parasta aikaa!!” Miten ne hevoset tai vaikka lampaat niinku pitää hauskaa? Vai pitääkö ne?
Jos kyseinen huone, jossa sillä hetkellä olen, kääntyisi kokonaan ympäri tai kyljelleen, niin mitä mulle siinä kävisi? Mikä esine tippuisi mun päälle mihinkin suuntaan kipatessa? 😀 Mihin suuntaan huoneen olisi sillä hetkellä mulle turvallisinta kallistua, ettei mullei sattuisi mitään? 😀 Todella haastava selittää, enkä todellakaan tiedä, miksi pyörittelen tällaista pohdintaa päässäni, hah!
Näkeekö eri ihmiset eri värit eri tavalla? Onko jonkun punainen mun vihreä tms. Siis luultavasti tämä ei mene ihan näin, mutta miltä maailma näyttäisi, jos hyppäisi hetkeksi toisen ihmisen ”silmiin”?
Miltäs sitten eri maut maistuvat toisen suulla? Miksi mies ei voi sietää oliiveita tai vahvoja juustoja, kun itselläni ne ovat omaa herkkuani? Maistuisiko se herkku edelleen samalta, jos pääsisin maistamaan näitä vaikka mieheni suulla?
Mitä jos olisinkin valinnut joskus jonkun asian ihan toisin. Missä olisin nyt? Esimerkiksi kuinka paljon mun elämään olisi ihan oikeasti vaikuttanut, jos olisin vaikka päätynyt nuorempana aivan toisen kasvattilajin pariin urheilurintamalla tai päätynyt ihan muihin harrastuksiin kuin urheilun pariin. Entä jos olisinkin jäänyt opiskelemaan Jyväskylään? Kuinka erilaista elämä voisi olla, ja mihin kaikkeen se olisi vaikuttanut?
outoja asioita
Mihin avaruus loppuu? Niinkun ihan oikeasti! Tämä saa mun aivot flippaamaan ja solmuun joka kerta. 😀
Aina ulkomailla ollessa alan pohtimaan, millaista elämää kukin elää siellä. Etenkin iltaisin mietin, että millaista porukkaa kerrostalon valaistujen ikkunoiden takana elää, ja mitä ne siellä nyt tekee. Millaista arkea siellä juuri sillä hetkellä pyöritellään, ja millaista perhedynamiikkaa löytyy minkäkin ikkunan takana?
Miltä tuntuis, jos luoti osuisi yllättäen vaikka omaan päähän? Kuulostaa aika synkältä (en siis haudo mitään), mutta ehtisikö siinä tajuta mitään?
Mitä tapahtuisi, jos huutaisin tai tekisin jossain erikoisessa tilanteessa jotain todella hämmentävää? Esimerkiksi teatterissa nousisin kesken näytöksen ja huutaisin jotain todella erikoista ja istuisin vaan muina miehinä takaisin alas. 😀
Ja lopuksi se kaikkein visaisin ja kiperin ikuisuuskysymys: Mikä on elämän tarkoitus?
outoja asioita

levis t-paita
Levis T-paita: TÄÄLTÄ*

Noh, tällaisia omituisia ajatuksia välillä omiassa kupolissa jyllää, hah! Mitä outoja asioita teidän pienissä kypärissänne pyörii? Voin lyödä vaikka koirastani vetoa, että joltakin teistä löytyy

Virtaa ja vilinää uuteen viikkoon just sulle!

Kurkkaa myös:
Mitä minusta haetaan Googlesta?
& Treeni ei kulje? Miten lisätä treenitehoja?

Edellinen juttuni:
Entä jos tulee ero?

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (40)

  1. Hanna

    Toi toka kohta oli mielenkiintoinen! 😃 Mulla on tapana keksiä joko esim julkkikselle tai täysin kuvitteelliselle henkilölle ns. elämäkertoja, joissa henkilölle sattuu ja tapahtuu. Tapa sai alkunsa kun tein puoli vuotta todella monotonista työtä, josta aivot halusi paeta 😀 toisinaan tarinoista kehkeytyy tosi mielenkiintoisia, kun ne kytkeytyvät vaikka historiallisiin tapahtumiin.
    Toinen, mitä mietin usein on erilaiset ”listat” päässäni, joissa käyn läpi esim vaatekaapin sisältöä tai to do-listoja. Viimeinen juttu on ”takaperin” ajattelu silloin, kun huomaan ajattelevani jotain ihan ihme juttua. Silloin alan ns jäljittämään ajatuksia, siten että saan selville lähtötilanteen, josta päädyin niin kummallisiin aivoituksiin 😀 kiitos vielä huipusta blogista, tää on mun lemppari mm monipuolisten ja piristävien postausten ansiosta! 😊😊

    • Piia Pajunen

      Ei vitsit toi elämän tarinoiden keksiminen kuulostaa ihan sairaan hauskalta, ja itseasiassa sehän on toisaalta ainakin mielikuvituksen kannalta aika todella kehittävääkin, haha! 😀
      JA EIKÄ! Siis mä oon tehnyt kanss tota ajatusten jäljittämistä ihan iät ja ajat 😀 😀 Mietin aina, että mistä ajatuksesta päädyin seuraavaan, ja mistä mikäkin juttu tuli mieleen. Välillä pääsi ihan sairaan pitkälle ja hämmentäviin ajatuspolkuihin käsiks 😀
      Kiitos vielä myös ihan sairaan ihanasta palautteesta! <3 Ihan mahtava kuulla, että nää postaukset pelittää! 🙂

  2. Hp

    Hahaa, onneks en oo ainoo joka miettii jos tekis jotain randomia julkisella paikalla 😂😂 se o kamalaa kun mielee juolahtaa jotain vaikka työpaikkaruokalassa. Lisäks oon myös miettin juuri tota ampumista, varsinkin kun kattoo elokuvia niin ajatus tulee pintaan🤔

    • Piia Pajunen

      Mäkin monesti just jossain paltsuissa kanss mietin, että mitä jos vaan nousis tästä tuolilta ja juoksis kaks kertaa pöydän ympäri huutaen jotain ”wololololoooooo” ja sit vaan istuis muina miehinä takas paikalleen ja jatkais. 😀 Tai jossain ruokalan tyyppisessä ottais ja heittäis vaan lihapullalla jotain randomia poskeen. 😀 😀 😀 😀 Hauska pohtia niitä skenaarioita, että miten ihmiset reagois, kun hämmentäis ihan huolella. 😀 😀 😀

  3. Emma

    Muutama ihan sama, mitä itekki pohdin! Mä mietin usein myös, että miks mä oon just mä – siis silleen että maailma on täynnä ihmisiä ja mä oon tämä ihminen, silloin mun pää flippaa kun syvennyn tohon ajatukseen :’D

    • Piia Pajunen

      Siis toi on muuten aika hämmentävä aihe pohtia! Ei hitto. Menee kyll omakin nuppi heti solmuun, kun lähtee vähänkään tota pyörittään. 😀

  4. Eve

    Ai kamala nyt osu toi huutaminen teatterissa tms. muhun!! Toi asia oli yhessä vaiheessa mulle ihan ongelma pikku päässäni kun se hiipi jokaisessa hiljaisessa tilaisuudessa mun mieleen:D Olin unohtanut tuon ja toivon tosissani ettei se taas jää asumaan mun päähän! Samaan kategoriaan menee se kun toi oli pinnalla niin mietin myös jokaisessa ruokapaikassa että mitä jos vaan tiputtaisin mun kaikki astiat/tarjottimen maahan tahalleen! Kaikkea sitä ihmiset pyörittelee mielessä mistä vierustoverilla ei oo mitään tietoa..

    • Piia Pajunen

      Hahahah! Siis toi on oikeesti paha, jos toi iskee jossain ihmisten ilmoilla mieleen, koska ite meinaan revetä välillä itekseni ääneen, kun alkaa huvittamaan se pohdinta, että mitä tapahtuis, jos vaikka jossain keskustelutilaisuudessa juoksisi sinne eteen ja kiipeisi pöydälle ja huutaisi jotain tyyliin ”tsaijaijajajaiiii” ja kipittäisi vaan takaisin paikalle ihan normaalisti. 😀 Että miten jengi oikeesti reagoisi siihen. 😀

  5. Saija

    Mun lemppari on tuo, että mitä jos en olisi tehnyt jotain asiaa, olisiko se taas vaikuttanut toiseen asiaan ja se taas toiseen ja toiseen… Tai jos olisin valinnut jossain tilanteessa näin, olisiko sittenkin käynyt näin 😀
    Avaruuskysymys on aivan todella creepy, kun sitä miettii vähänkin pidemmälle, rupeaa ahdistamaan!

    • Piia Pajunen

      Jep! Ja siis just tuo, että olisinko kuitenkin päätynyt samankaltaisiin ratkaisuihin joka tapauksessa, jos olisinkin lähtenyt jossain vaiheessa menemään ihan eri polkua, vai olisko se elämä _täysin_ erilaista. 😀
      Toi avaruus on kyllä pommipohdinta itselle, ja vetää oikeesti vintin aivan jumiin…. 😀

  6. miltsu

    mä voin hevosihmisenä kertoa että hepat ainaki pitää hauskaa pukittelemalla, laukkaamalla kilpaa ja riehumalla hevoskavereiden kanssa 😀

    • Piia Pajunen

      Hahaha! Sieltä tuli asiantuntijavastaus! Eli siis nekin bilettää joskus ihan olan takaa. 😀 KIITOS! 😀

  7. Tiia

    Voi kyllä, olen jo pienestä asti miettinyt tuota värien näkemistä, että onko mun sininen järvimaisema ja vihreät puut jonkun toisen silmissä mun punainen ja keltainen esimerkiksi 😀 Tästähän en koskaan saa varmuutta, mutta joka kerta olen päätynyt siihen, että ”oma” värimaailmani on kyllä paras 😀
    Joskus pienenä pohdin myös, että särkiköhän Jeesuksella ikinä päätä, kun jos kerta sellaisiin ihmetekoihin pystyi niin olisi luullut olevan helppo homma myös parantaa oma pääkipu. Enkä siis ole mikään superuskonnollinen, mutta näköjään kertomukset Jeesuksesta iski alitajuntaan ja päänsärystä kärsiessä tuli tämmöinen kysymys mieleen. 😀 Olin ehkä 1-2 luokkalainen.

    • Piia Pajunen

      Hahahahah! Siis Toi Jeesus-kysymys! 😀 😀 Meinas lentää aamukahvit näppikselle! 😀 Mut joo toi värikysymys on sinänsä jännä, ja en sitten tiedä, että vaikuttaako se just niihin tekijöihin, miksi joku tykkää toisesta väristä ja toinen taas ei. 😀

  8. S

    Mä mietin joskus, että mitähän tuo ihminen ajattelis, jos yhtäkkiä alkaisin haukkumaan sitä päin naamaa. Siis en oo ollenkaan ilkeä ihminen, mutta ihmeellisiä ajatuksia sitä onkin. 🤔🤨

    • Piia Pajunen

      Haha! Toi menee vähän samaan katergoriaan, kun toi julkisella paikalla hämmentäminen, että miten jengi ympärillä reagoisi, kun tekisi jotain aivan todella hämmentävää. 😀 Mut tosiaan kaikkea sitä vaan päähän tupsahtaa, vaikkei olisi aikeissakaan toteuttaa asioita tai olisi edes sen tyyppinen ihminen. 😀

  9. maikki

    Monesti kyllä miettinyt, että ois hauska saada olla yhden päivän ajan joku muu, nähdä maailmaa toisen silmin, etenkin nähdä itensä toisen silmin, aistia toisen aisteilla jne.
    Noista väreistä, kun meille lapsena opetetaan että se joku väri on punainen, niin mistä sitä tietää vaikka joku näkisikin sen esim. keltaisena, mutta oppinut että sen punaiseksi.. Mutta aika harvinaista olisi kyllä jos näin olisi, kun värisokeuskin on kuitenkin pystytty tunnistamaan, miten he näkevät. Joten varmasti olisi jo tunnistettu ja löydetty, jos jotkut ihmiset näkisivät erilailla värejä..

    • Piia Pajunen

      Siis toi olis just ihan supermielenkiintoista päästä elämään päivän ajan jonkun muun kehossa. Esimerkiksi miltä maailma näyttäisi tai liikkuminen tuntuisi, jos päätyisinkin vaikka 180 senttisen ihmisen vartaloon. 😀 Ja vielä toi, että pystyis oikeesti katsomaan itseään jonkun toisen silmin. 😀

  10. hani

    Mun oma henkilökohtanen suosikki on pitkät ihmiset. Itse kun on 150cm, niin ajattelen aina miltä pitkän ihmisen tuntuu esimerkiksi tiskata (ootko koskaan seissy jakkaralla tiskialtaan edessä? Ihan järkkyä! :D), miltä tuntuu kaatua tai olla väkijoukossa. Tai olisko pitkästä hassua olla väkijoukossa lyhyenä, kun on tottunut näkeen muiden päälakia 😀
    Ja sit toi ulkomailla muiden elämän kuvittelu. Kelaan sitä aina! Mutta nimenomaan vaan ulkomailla 😀

    • Piia Pajunen

      Siis tota mä just muutama päivä mietin, kun kadulla tuli vastaan tosi pitkä mies. 😀 Että millaista sen elämä on pitkänä, ja millaista olisi itse elää sen elämää ihan just noita arjen askareita ajatellen. 😀
      Ja mullakin sama, että pyörittelen vaan noita ihmisten elämiä aina ulkomailla, ja mietin, että millaistahan jengiä tossakin kämpässä asuu tms. 😀

  11. Jonna / Palasia arjestani

    Miljoona kertaa oon miettinyt tuota, että missä olisin nyt jos elämä olisi mennyt niin tai näin. En ole päässyt mihinkään lopputulokseet 😀 Olen miettinyt sitä, että jos mies ei olisikaan aikanaan muuttanut Kuopioon, oltaisiinko koskaan tavattu? Mistä sitäkään tietää? Jos on tarkoitettu yhteen niin ehkä jossain olisi törmätty.
    Ja toi julkisella paikalla häiriköinti! Viimeksi eilen mietin täpötäydessä bussissa, että mitä jos vaan alkais laulamaan kovaan ääneen tai pierasis kovaan ääneen ja päälle hyhhyttelisi kovaan ääneen. Ehkä toruisi vieruskaveria 😀
    Ja toi ulkomailla muiden ihmisten elämän miettiminen. Aina!!!

    • Piia Pajunen

      Jep! Siis just toi, että olisko esimerkiksi tää oma parisuhde silti jotain kautta pamahtanut kohdalleen, jos olisikin mennyt eri reittejä, vai eläisinkö mä tällä hetkellä onnellisena/onnettomana parisuhteessa jonkun muun kanssa tai sinkkuna. Mitä mä tekisin (palkka)työkseni vai olisinko silti päätynyt yrittäjäksi jos olisin valinnut ihan eri asioita elämässä? 😀

  12. Mitä tapahtuisi, jos…?

    Kyllä on tullut monesti mietittyä miltä tuntuu, jos joutuu ammutuksi (+ audon alle jääminen, hukkuminen tai junan alle jääminen). Mikä kyllä kuulostaa aika huolestuttavalta.
    Lähintä sydäntäni on ajatus siitä, miten eläisin, jos saisin diagnoosin, että kuolisin lyhyen ajan päästä. Kävisinkö enää salilla ja söisinkö, joka ikinen päivä kilon suklaata ja 10 litraa jäätelöä tyytyväisenä, että vihdoinkin sillä ei ole mitään väliä miltä näyttää.
    Toisaalta pohdin muuttuisiko oma suhtautuminen kehooni, jos lopettaisin istagrammin käytön. Se on kumminkin täynnä kisakuntoisia langanlaihoja tyttöjä tai todella lihaksikkaita ja vähärasvaisia hormoonihörhöjä (miehiä ja naisia). Kaipa sitä pitäisi joskus raaskia kokeilla!

    • Piia Pajunen

      Jep siis toi kuulostaa ihan sairaan huolestuttavalta, mutta mäkin oon monesti miettinyt, että miltä just tuntuisi kuolla tietyillä tavoilla… 😀
      Toi kuolemandiagnoosin saaminen ajatuksena on kyllä ”mielenkiintoinen”. Miten siinä sitten tosiaan eläis, jos tietäis, että olis vaan vuosi elinaikaa. Hmmm. Ja totakin kyllä oon pohtinut, että muuttaisiko se mun elämää (ja miten), jos katoaisin somesta ja blogista, ja vaihtaisin alaa yrittäjänä tai hakisin palkkaduuniin. Vitsit, näitä on kyllä jännä pyöritellä!

  13. Kaisa

    Siis toi avaruusjuttu, osui ja upposi! Mä muistan miettineeni tota ekan kerran joskus ala-asteella, kun puhuttiin planeetoista ja vieläkään en oo vastausta saanut ja ikään on se 28v. 😀 Ja joskus mietin kans, miks avaruuolioiden pitää olla pieniä vihreitä miehiä eikä vaikka muumeja tai smurffeja. Ja miks miehiä eikä vaikka koiria tai kissoja? Omituinen on ihmisen mieli.

    • Piia Pajunen

      Toi avaruusjuttu on oikeesti ihan superhämmentävä! Ja vitsit kun sitä tuskin saadaan ainakaan meidän elinaikana (saati koskaan) tietää, että onko jossain muualla oikeasti kehittynyttä elämää ja sivilisaatioita. Millaisia ne olisivat, ja olisivatko ne ihmisten/eläinten tyylisiä vai jotain ihan muita ölliäisiä. 😀

  14. Kaisa

    Ei nyt liity tähän postaukseen, mutta voisitko tehdä postauksen treenikengistä? Itellä ois ajankohtaista uusien osto ja ois kiva saada vinkkiä siitä, mitkä on hyvät.

    • Piia Pajunen

      Moikka! Kirjotin tässä postauksessa käyttämistäni treenikengistä:
      http://piiapajunen.fitfashion.fi/joka-sarja-failureen/
      Itse oon siis vaan jämähtänyt noihin free runeihin salilla, enkä rehellisesti tiedä, olisiko joku muu oikeasti parempi. Kyykkykenkiä sitten käytän jalkatreenissä monissa liikkeissä tukevaa pohjaa antamaan. 🙂

  15. Oona

    Itsellä hämmentää suuresti se aina silloin tällöin tajuntaan kunnolla iskeytyvä suuri oivallus siitä, että KAIKKI nää tyypit joita näen päivittäin kadulla, kaupassa, ajaa vastaan mua autolla, ym. omistaa AIVAN YHTÄ diipin ja monimutkaisen ihmiselämän historioineen ja tulevaisuuksineen kuin minäkin. 😀 Siis kun jotenkin (luonnollisestikin) omat ajatukset arkielämässä pyörii niin sen oman navan ympärillä, että on suorastaan mind blowing aina välillä kelailla sitäkin, että maailmassa on joku 7,5 miljardia yhtä monimutkaista organismia kuin meitsi. 😀

    • Kata

      Tää on mielenkiintoinen, oon pohtinu täysin samaa! 🙂

  16. Sipsi

    Millä todennäköisyydellä tämä on edes mahdollista, mutta mä olen miettinyt koko elämäni ajan toistuvasti näitä samoja asioita!!

    • Piia Pajunen

      JES! En oo ainut! 😀 😀 😀 😀

  17. Kata

    Oi ihanaa en ole ainoo, joka on satoja kertoja miettiny tota huutamista esim teatterissa tai julkisella paikalla. hahha 😀 Ja toi avaruus on kyllä kreisi juttu, mihin se loppuu ja mitä sen jälkeen on? tai miten se voisi vaan jatkua loputtomiin? kai se nyt johonkin loppuu? 😀 pää meinaa räjähtää kun tätä alkaa kelailla!

    • Piia Pajunen

      Hahahah! Siis joskus olis oikeesti siisti kokeilla tota julkisella paikalla hämmentämistä vaikka sitten jossain maskottiasussa, jossa kukaan ei tunnistaisi hahahha 😀 Eli jos joku bongaa maskotin perseilevän Tampereen keskustassa, niin siinä voi aina olla mahdollisuus, että se olen sitten minä. 😀 😀
      Ja toi avaruus! Siis sepä se, ettei se nyt jumankekka voi vaan jatkua loputtomiin ja mitä sen takana on??

  18. skydi

    Äläpä stressaa :xd Tätä avaruusjutskaa ei oo ihan lähiaikoina kukaan ratkaisemassa.

    • Piia Pajunen

      Haha! Ei varmaankaan niin, ja tuskin ainakaan minä sitä ratkaisen. 😀 😀

  19. ansku

    Oma outo mietinnän aihe: mitä jos oma elämä onkin unta?
    Välillä siis alan pohtimaan, että entä jos tämä elämä onkin uni, pitkä uni josta joskus herään. Tätä kun rupeaa syvällisesti pohtimaan ja miettimään, mistä sen voi OIKEASTI tietää olenko hereillä ja onko ympärillä olevat ihmiset oikeita… kääks 😀

    • Piia Pajunen

      Toi on oikeesti aika paha! 😀 Muistan kun lukion filosofian tunneilla pyöriteltiin kaikkia tällaisia pohdintoja, ja vitsit niissä meni aina pää ihan jumiin! 😀 😀 😀

  20. Matilda

    Ai että nyt iski syvälle tää päivitys 😀
    Olen itekin pienestä pitäen miettinyt tuota väri-juttua. Samoin mietin aina, että miten kuurot ihmiset voi ajatella. Jos siis on ollut syntymästä asti täysin kuuro, ajatteleeko ne vaan ns kuvin, vai onko pään sisällä kuitenkin joku kieli joka kehittyy vain sen perusteella miten näkee että vaikka huulet liikkuu tms eli joku sisäinen intuitio että miltä vaikka oo-äänne kuulostaisi…. Pitäisi varmaan joskus ettiä tietoa aiheesta 😀

    • Piia Pajunen

      Siis mä oon miettinyt tota ajattelua nimenomaan eläinten kohdalla, että kun sanat puuttuu, niin millaisia ne ajatukset on. Toisaalta en mäkään kyllä itse ajattele kokonaan (tai edes läheskään sanoilla), vaan päässä on aika paljon eräänlaisia tunteita ja ”fiiliksiä” tilanteista, joita ei edes ehdi pukea sanoiksi kun ne tulee mieleen. 😀

Kommentoi »

Comments are closed