ISOIMMAT OIVALLUKSET, JOTKA OVAT HELPOTTANEET ELÄMÄÄNI

Hellurei torstaihin! Mikä meininki näin viikonlopun jo häämöttäessä? Tänään pistelen kehiin täällä blogin puolella vähän oivalluksia, joita on tässä aikuisiällä tullut sisäistettyä tässä pienessä kupolissani. Näiden kautta elämästä on oikeasti ollut huomattavasti helpompaa porskutella eteenpäin. Toki työstettävää on monissa asioissa edelleen, mutta sehän meistä tekeekin ihmisiä ja elämästä vähän jäynempää!

Mun elämä on välillä sekasortoa. Mutta se on ihan fine!

Sekasortoa siis hyvässä mielessä, heh. Välillä on paletti aivan levällään, ja harvoin on sellainen tilanne, ettei olisi mitään asioita ”to do”-listalla. Kaikki kuitenkin hoituu lähes aina, ja onneksi on nykyään oppinut jakamaan vähän vastuitaan sekä myös sanomaan rohkeasti ei.

Mun ei tarvitse tietää koko loppuelämäni suuntaa tänään ja nyt.

Tämä on ollut mulle yksi hankala asia käsitellä. Kun itse on jotenkin pienestä pitäen kasvanut niin perustavanlaatuisiin ”mikä susta tulee isona?” ja ”valmistutaan tiettyyn ammattiin”-ajatuksien ympäröimänä, niin tätä on ollut hieman vaikea karistaa päästä pois. Maailma tuntuu muuttuneen äärimmäisen paljon pelkästään oman lyhyen elinikäni aikana, että ajatusmaailmalla on ollut paljon kirittävää tällaisella määrätietoisella ja pitkän tähtäimen ihmisellä, joka haluaa selkeästi tähdätä johonkin.

Nykyään ei ole itsestäänselvyys, että eläköidyt ammatista, johon olet valmistunut. Lisäksi kun on ollut (omalla tavallaan) aika opiskeluorientoitunut ihminen, niin tämä on sekoittanut pakkaa kupolissa, kun on ei ole oikein edes tiennyt, mihin sillä tähtää ja meneekö kovilla panoksilla ladattu laukaus totaalisen hutiin. Seilaaminen ja hakuammunta on meinaan pahasti oman mukavuusalueen ulkopuolella. Nyt kuitenkin on mennyt yhä enemmän kaaliin se, että elämä vie aina jonnekin, ja siinähän se suola onkin, ettei kaikkea tiedä etukäteen. Välillä se seikkaileminen on itseasiassa aika mieletön juttu!

Ihmiset on usein aika jees.

Ennakkoluulojahan meillä kaikilla on, ja se on ihan luonnollista. Helpottaa kuitenkin kummasti, kun antaa omien ennakkoajatusten olla ottamatta valtaa, vaan menee ja ottaa ihmiset vastaan ”paljaana” ja sellaisina kuin he ovat taustoista riippumatta. Ja hei. Jokaisessa toisessa ihmisessä on varmasti ominaisuuksia, joista ei itse niin tykkää (kuten taatusti itsessäkin muiden silmissä), mutta kun hieman malttaa suodattaa eikä tartu jokaiseen asiaan, niin voi aika usein todeta, että erilaiset ihmiset on oikeasti ihan sairaan mahtavia!

Harva ihminen on oikeasti paha, tyhmä tai totaalinen idiootti. Omilla ajatuksilla kyllä pystyy halutessaan kääntämään ihmiset joko täysiksi idareiksi tai itseasiassa aika mukiinmeneviksi kavereiksi. Välillä se vaan on itsestä kiinni.

Voin tehdä asiat kuten haluan.

Ei me kaikki olla veistetty samasta puusta, vaikka yhteiskunta huomaamattaan ja tahtomattaan ajaa meitä helposti tiettyyn muottiin. Eniten on helpottanut ymmärrys siitä, että mun ei tarvitse olla kasista neljään sabluunassa, vaan voin oikeasti tehdä asiat siten, kuten musta hyvältä tuntuu, kun ne hommat tulee kuitenkin tehtyä, ja kaikki pelaa. Enää en tunne huonoa omatuntoa siitä, jos aloitan maanantain tykittämällä puolitoistatuntia Netflixiä.

Voin myös elättää itseni sellaisella työllä, joka on itselleni mieluisaa, kiinnostavaa ja antoisaa, vaikka se ei vastaisi suoraan omaa koulutustani, ja ei se pitkä opintaival silti tosiaan hukkaan mene. Oli oikeasti aika pitkän henkisen työn ja tuskan takana päästää irti ajatuksesta, että diplomi-insinöörin papereilla voisin työskennellä sittenkin somevaikuttajana sekä valmentajana urheilun parissa.

Kaiken ei tarvitse olla valmista tässä ja nyt.

Vaikka suurimmassa osassa asioissa tämä on ollut hanskassa erittäin hyvin, ja olen oikeastaan lähes kaikessa todella pitkäjänteinen ihminen, niin jossain vaiheessa tämä meinasi viime vuoden aikana lähteä lipsumaan. Elämä on tässä ja nyt. Koko aikaa ei tarvitse tähdätä johonkin satanen lasissa ja pedaali pohjassa, vaan jos asioita tekee pitkäjänteisesti ja hyvällä fiiliksellä, niin kyllä ne aina johonkin vie. Niin tämä homma on tähänkin asti toiminut, vaikka se meinasi päästä unohtumaan.

helpottaneet elämääni

Millaisia isoimpia oivalluksia teillä on tarttunut takataskuun, joiden kautta elämästä on tullut huomattavasti letkeämpää tai maailmaa tulee katseltua ihan eri kantilta?

Muikeeta viikonlopun odotusta joka pataan!

Kommentit (4)
  1. Mulle tämä on ollut tärkeä juttu: epäonnistuminen on ihan yhtä arvokasta kuin onnistuminen. Epäonnistuninen on vain erilainen tie ja oppimisprosessi ja tarkoittaa sitä, että sinne maaliin mennään jotain toista tietä kuin sitä, joka ensimmäisenä oli mielessä. Ennen pelkäsin epäonnistumista niin paljon, etten uskaltanut edes mitään yrittää. Nyt epäonnistumisen tapahtuessa ajattelen, miten voin kääntää tappion voitoksi tekemällä jotain toisin. Loppuen lopuksi se voitto on voinut olla näissä tapauksessa paljon arvokkaampi kuin se, jota aluksi havittelin

    1. piiapajunen
      19.2.2019, 10:16

      Siis tämä! Epäonnistumiset ovat osa elämää, ja niistä usein pääsee oppimaan huomattavasti enemmän kuin pelkistä onnistumisista ja voitoista. Epäonnistumista ei pidä liikaa pelätä, vaikka ne voivat sillä hetkellä hieman kirpaista ja laukaista epämiellyttäviä ajatuksia omassa päässä. Näitäkin ajatuksia ja tunteita voi oppia käsittelemään vain kohtaamalla niitä, joten epäonnistimiset ovat oikeasti tärkeitä oppimisen ja ihmisenä kasvamisen kannalta.

  2. Mistä ihmeestä noi housut on hankittu? Aivan ihanat <3

    1. piiapajunen
      19.2.2019, 10:17

      Noi on Dr. Denimin farkut ja noi on House of Brandonilta. Ja noi on vaan ihanat! <3

Kommentointi suljettu.