Piia Pajunen
Piia Pajunen

HERKKUPÄIVÄT VS HERKKUJA TASAISESTI?

Kaupallinen yhteistyö: LOHILO


Herkut! Ehkä maailman paras asia! Herkuttelu tuntuu tuottavan nykypäivänä aikamoista päänvaivaa etenkin naispuolisille ihmisolennoille laidasta laitaan. Multa kysellään tiuhaan, että mitä herkkuja kannattaisi ja ”saisi” syödä ja kuinka usein ”saisi” herkutella. Ömm ja hmm. En mä vaan tiedä, heh! Ei mun mielestä herkuttelusta kuuluisi tehdä niin isoa numeroa, ja sopivan nautinnon ja rentouden kuuluisi olla osana jokaisen elämää, koska miksi ei? Kultainen keskitie passaa meinaan aivan kaikkeen!
Jos joku ei vielä tiennyt, niin meitsihän on aikamoinen herkkusuu. Jos kovimmat ykkösherkut makean maailmasta pitäisi sanoa, niin top kolmoseen pamahtaa heittämällä jäätelö (tuliko vielä jollekin yllärinä, hah), munkkirinkilät (oijoii) ja tottakai kaikki, jossa suklaa on jollain tapaa (reilusti) osallisena. Paljon kyselyitä mulle tupsahtelee myös siitä, että kuinka usein ja paljon itse herkuttelen. Noh, otetaanpa katsaus mun omaan herkuttelufilosofiaan.

Itse en vietä erityisiä herkkupäiviä, sillä kokemus on opettanut, että mulle nämä eivät toimi juuri lainkaan, eivätkä mitkään mässypäivät tai cheatmealit palvele mun kehoa eikä mieltä. Joskus tätä jämptimpää rajavetoa yritin toteuttaa (nyt mietin että miksi ihmeessä), ja lopputuloksena päädyin aina viikonloppuisin vetelemään enemmän herkkuja ja mättöä enemmän, kuin normaalisti olin koskaan aiemmin mussutellut. Tuttua?
Herkkuja siis menee mulla nykyään tasaisen tappavasti pitkin viikkoa. Toisinaan menee ihan rehellistä sekä täysiveristä herkkua ja käsi sujahtaa pullapussiin ennen kuin ehdin kissaa sanoa (saati ajatella). Jos kuitenkin noudattaisin mun herkkuhampaan kolotusta joka hetki ja nappaisin jokaisen eteeni pamahtavan kakunpuolikkaan tai possumunkin, niin kyllähän se näkyisi ja tuntuisi. Eli kyllä. Mäkin jossain määrin tsekkailen mitä suuhuni pistän, mutta en halua todellakaan elää tämän asian ehdoilla.
Tätä tilannetta tasoittaakseni isken kehiin myös niitä ravintosisällöltään parempia vaihtoehtoja namihampaan palvelemiseksi. Toki tinkimättömänä ehtona ja antaumuksellisena kulinaristina mulla tässä ehdottomasti on se, että mausta ei todellakaan tingitä, koska muutenhan se herkuttelun pääpointti ja syvin sielu vesittyisi silmänräpäyksessä. Protskujäätelöistä multa on usein kinuttu tärppejä ja arvosteluita, ja nyt pistänkin oikeasti todella pätevää herkkutärppiä jakoon vähän paremmalla ravintosisällöllä. Shieet!

lohilo

Lohilo on oikeasti jäätävän kova jädeherkku, ja näitähän miehen ja frendien kanssa rohmuttiin rajummalla kädellä juuri hetki sitten Stockan Herkusta Hulluilta päiviltä. En siis todellakaan ole meidän talouden saati lähipiirin ainoa Lohilo-addikti, hah! Jäätelö on itsessään oikeasti aika pirskatin hyvää, ja makuja kun on yhteensä yhdeksän erilaista, joten ei pitäisi jäädä makumaailmoista kiinni. Vielä kun tässä jädessä on normijätskeihin verrattuna enemmän protskua sekä vähemmän rasvaa ja hiilareita, ja yhden boksin ravintosisältö kuittaa täydellisesti ihan normaalin ja jopa ”kevyehkön” välipalan, niin tsajajaii!
Vaikka rehellisesti sanottuna kaikki maut uppoavat nassuuni kuin kuuma veitsi voihin, niin mun oma TOP 3 näistä jäätelöherkuista menee tiukan ja tasaisen taiston pohjalta seuraavasti:
1. Lohilo – Cookie Dough (vaniljajätskiä runsailla keksitaikinasattumilla ja suklaakastikkeella)
2. Lohilo – Salted Caramel (kinuskijätskiä ihanan suolaisella kinuskikastikkeella)
3. Lohilo – Cinnamon Bun (toffeejäätelöä korvapuustitaikinan paloilla ja kanelikastikkeella)

lohilo
Lohiloita on bongailtavissa laajasti mm. K-ryhmän ja S-ryhmän jätskialtaista. Tsekkaa saatavuudesta tarkemmin Lohilon omilta Facebook-sivuilta: TÄÄLTÄ
lohilo

Tämän kevään uutuutena pamahtanut Strawberry White Chocolate ei myöskään todellakaan jättänyt kylmäksi, ja jos herkullinen mansikkajäde on kuorrutettu kunnon valkosuklaakerroksella, niin meitsiltä pamahtaa käpälää ilmaan! Oijoi. Itsehän vetelen näitä ihan välipalan korvikkeena arjen pienenä luxuksena, sillä arki on parasta just silloin, kun mukana on makua ja pieniä piristyksiä. Taidanpa tänäänkin näin helatorstain aaton kunniaksi pistää lusikkaa viuhumaan ja napata Lohiloboksin leffaevääksi (leffavalinta tänään Minä Simon). Ah. Voiko olla parempaa?
Kuinka usein sä herkuttelet ja miten? Suositko itse vähän ”fiksumpia vaihtoehtoja”, rehellistä sikamättöä vai sekä että?

Herkuntäyteisiä helatorstain pyhiä! Omnom!

Edellinen juttuni:
Saliliikkeet maaten – Kova lisäisku treeniin!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

Kommentit (24)

  1. Ääni herkuille

    Itse olen aikamoinen herkkihuuri ja toisinaan tulee ostettua suklaata, pullaa, jätskiä tms. 😀 Ei joka pv tietenkään, mutta joku herkku silloin tällöin ei maailmaa kaada, kun ruokavalio on muuten kunnossa.
    Kokeilin kerran noita lohilo jäätelöitä, mutta maha turposi noista aivan hirveästi! En ole toiste raaskinut ostaa, vaan suosin ihan rehellistä jäätelöä.

    • Piia Pajunen

      Näinpä! Ei se maailma siihen kaadu, jos siellä kyljessä on vähän herkkua mukana, ja kaikkihan on aina kiinni siitä kokonaisuudesta. 😉 Rehellinen jäätelö on kyllä todella kova vaihtoehto myös! Omnom!

  2. ninna

    yksilollista. lukenut olemassa 2ihmistyyppia ja testi kumpi toimii herkku paivassa vai herkkupaiva viikossa. mulla herkkupaiva on kerran viikossa ja se on isan kanssa sushibuffet jossa syon yleensa 12sushia se riittaa mulle. lohiloa tekisi mieli testata mutta vegaanina ei oikein onnistu ellen poikkea ruokavaliosta. ja kallista myos.

    • Piia Pajunen

      Varmasti nämä asiat ovat yksilöllisiä, mutta en usko liian tiukan ja rajoittuneen menon toimivan pitkällä tähtäimellä kovinkaan monella. Jokainen on silti yksilö, ja aina on niitä, jolla se tiukkakin linja voi pelittää kuin junan vessa! Ja oh, sushibuffa! En kyllä itse ikinä selviä vain 12 sushilla niistä ulos. 😀

  3. Sonja

    Lohilo on hyvää! Nyt oon saanut maistaa käsittääkseni kaikkia 🙂 Liian kallista vaan!

    • Piia Pajunen

      Lohilo on kyllä herkkua, ah! Kilohinta on kyllä normijätskeihin selkeästi kalliimpi, mutta toisaalta välillä hyvästä mielellään maksaakin (ja sitten hamstraa Hullareiden tarjouksista haha) 😀

  4. Henna

    Pakko sanoa, että ihailen niin paljon että tuot esille kuinka tommosessa kunnossa oleva fitnessurheilija syö myös ihan normi kotiruokaa ja herkkuja eikä pelkkää riisiä ja kanaa! Ite oon vasta lukiossa, mutta oon saanu sulta ihan hullun paljon motivaatiota ja itsekin pyrkiny löytään tommosta balanssia 🙂 lohiloita menee mulla kyllä kans useesti, mutta ingman creamyja on kyllä kans viime aikoina uponnu aika paljon 😀
    Jatka samaan malliin!<3

    • Piia Pajunen

      Kiitos sulle aivan mielettömän ihanasta palautteesta! <3 Balanssi on oikeasti kyllä todella kova juttu ja tie pitkäaikaisiin tuloksiin ja etenkin siihen onnelliseen elämään. Välillä Lohiloa ja välillä kunnon kermajädeä ja riittävästi sitä ihan normaalia ruokaa niin hyvää tulee! Testattu, ja toimii! 😀

  5. Saana

    Mulla toimii myös paremmin tasainen herkuttelu kuin mättöjuhlat kerran viikossa. Makeanhimoon juon esim. Noccon juomia, ja prodepirtelöitä. Myös proteiinivanukkaita ja -patukoita kuluu lähes päivittäin välipalana. Löhilo on törkeän hyvää mutta kovin usein en raaski ostaa.

    • Piia Pajunen

      Ah, kaikki hiilihapollinen! Oon ihan kupla-addikti ja limut, BCAA-juomat, energiajuomat ja soodat tms. uppoaa muhun vähän liiankin hyvin. 😀

  6. Nam

    Oijoi! Näillä lämpöasteilla tekis kyllä mieli jäätelöö! Varsinkin, kun sain just tehtyä tuolla paisteessa sun loikkatreenin! Huhhuh! Lohiloo oon halunnu maistaa jo viime kesästä lähtien, mutta ikinä ei jotenkin osu kohdalle. Ehkäpä tänä viikonloppuna, kun pääsee sellasille kaupoille, joista sitä varmasti löytää. 🙂 Ite herkuttelen yleensä lähinnä sukuloidessa, sillä perusruualla pärjää muutenkin. On myös tapana napata purkka heti ruuan jälkeen suuhun, joten sen tuomaa raikkautta ei halua heti pilatakaan. Olin aiemmin tosi kova herkuttelija, mutta pakko sanoa, että ruokahaasteiden katselu tubesta vie himon aika nopeesti. Ne on jotenkin viihdyttäviä! 😀 Herkuttelu on kuitenkin todella jees. Hyvässä seurassa etenkin!

    • Piia Pajunen

      Hei mahtavaa, että nuo mun viimekesän loikkatreenit on päässeet taas hyötykäyttöön, jes! 😀 Ja hei vahva peukku oikeasti noille Lohiloille, ja itse aikoinaan ensimmäisten tullessa myyntiin olin ihan varma ainakin vartin ajan, että mies kusettaa mua, kun iski mulle salted caramel-jädelusikan huuleen ja kertoi sen olevan protskujätskiä. 😀
      Herkuttelussa seura on kyllä ihan parasta, ja syöminenhän on todella sosiaalinen tapa monissa kulttuureissa, eikä siitä mihinkään pääse. Toi purkka on muuten ihan hyvä kikka lisänapostelun stoppaamiseen + että tekee todella eetvarttia purukalustolle! 😀

  7. Hanna

    Lohilo on se mihin uppoo rahat, hah, viimeaikoina mennyt ihan luvattoman paljon ja kaikkeni yritän pitää katumusta loitolla :D!
    ”Perusherkut” eivät meitsin masuun oikein uppoa, joten voisin sanoa herkuttelevani päivittäin mm. raakasuklaalla, maapähkinävoitaateleilla ja banskujädellä. Nyttemmin kyllä on just barebellsin patukoita, prodevanukkaita ja näitä syntisen hyviä lohiloita mennyt. Kuuluvat siis arkeeni! Miksi en ”hemmottelisi” itseäni, jos ne eivät tunnu pahalta kropassa ja ovat hyviä mielelle. Onneksi pääsin myös turhasta lisäaine/makeutusainekammosta eroon. Sen balanssin ja kohtuuskäsityksen kun muistaa elämässä, niin eiköhän pärjää :)!

    • Piia Pajunen

      No mekin ostettiin Hulluilta päiviltä noita muka ”hyvä satsi pitkäksi aikaa”, mutta äkkiähän ne pakastimesta katosi. 😀 Mun mielestä kanssa sopivissa määrin herkuttelu (ja satunnaiset ylilyönnitkin kyllä) on itsensä palvelemista. Kohtuus ja oman kupolin kuuntelu vie todellakin pitkälle!

  8. Ode

    Mä syön herkkuja silloin kuin huvittaa ja niin paljon kuin mieli tekee. Periaatteena on, että nälkä taltutetaan ensin kunnon ruualla ja monesti siinä se herkkuhimokin häviää. Yleensä myös kohtuullinen määrä namia riittää, enemmästä tulisi vain paha olo, joten lopetan yleensä siinä vaiheessa kun ei tee enää mieli. Överit toki on joskus paikallaan 😀 koskaan en juhlissa tai vaikka kaverin kanssa kahvilla pohdiskele herkkujen määrää vaan syön sitä/niitä mikä houkuttaa eniten. Ja herkutellessa syön mieluummin juurikin jotain oikeasti namia enkä jotain semiterveellistä korviketta. Nälkäisenä välttelen karkkihyllyä ja kotiin en osta talteen herkkuja. Akuutin jätskihimon iskiessä jaksaa kyllä kipittää kauppaan!

    • Piia Pajunen

      Toi ”ruoka ensin” on oikeasti aika hyvä periaate, ja monesti se herkkuhimo iskeekin nimenomaan nälkäisenä. Kannatan myös kympillä sitä, että kohtuus on jees, mutta joskus ne överitkin on vain vedettävä, jos siltä tuntuu. Haha! 😀

  9. miltsu

    mulle suuri herkku on jättiannos puuroa höysteillä tai vaikka kinkkupiirakka 😀 enemmän siis suolasen ystävä vaikkakin totuttelen vähän makeampiinkin juttuihin. välillä saatan hullaantua (varsinki kovien treenien jälkeen) ja syön protskupatukan missä saattaa olla vähän sokeriakin tai jonku proteiinijätskin ihan vaan siks että voin. voisin toki tehä jäisen smoothienkin,maistuu jopa paremmalta mutta välillä ruokin kroppaani jollain muulla 😀

    • Piia Pajunen

      Mäkin tykkään huomattavasti enemmän suolaisesta, ja itsehän pyöräytin vappupöytään juurikin lohivoileipäkakun. Voin siis myös heittää käpälää pystyyn tolle kinkkupiirakalle! 😀 Kunnon mättöpuurot ovat myös todella jees, kun tekee tunteella ja panostaa tarpeeksi höysteisiin!

  10. Sanna

    Lohilot roks, paitsi että kymmenes maku vois olla joku lakritsi 🙂
    Mulla on sellanen periaate että syön vaan sellaisia juttuja mitkä maistuu mun mielestä oikeesti hyvältä, esimerkiks kun en tykkää peruspullasta ni en sitä syö syömisen ilosta enkä siks ”koska muutkin” tai siks että työpaikan Pirjo alkaa heti kärttää että ”miks et syö?” 😀 Eli tää on vähä tämmöistä tietoista syömistä.

    • Piia Pajunen

      Siis lakritsi-Lohilo olis mun unelmien toteutus!! Tai vielä salmiakki, ni voisin kuolla onnellisena. 😀 😀 😀 Siis toi on mullakin periaatteena, että mieluummin syön niitä, mikä oikeasti maistuu hyvältä, koska miksi ottaisin kahvipöydässä sen kuivakakkupalan, jos vihaan sitä. 😀 Mieluummin oon syömättä, kun imen kiduksiini asioita, joista en oikeasti tykkää (ja ei nyt ole vielä muutenkaan mitään kevyimpiä suupaloja).

  11. Anna

    En ole moniin vuosiin osannut nauttia herkuista täysin vain niin, että ne olisivat herkkuja. Niihin on tullut sullottua monia tunteita, ahdistusta, surua, epäonnistumisia jne. Söin siis tunteisiin, enkä uskaltanut kokea tunteitani.
    Onneksi tämä ei sinällään näkynyt esimerkiksi koossani koska urheilin paljon ja söin hyvin eikä sitä herkuttelua loppupeleissä paljoa ollut. Päätin jättää sitten kaikki herkut pois usean vuoden mielen kanssa tappelun jälkeen. Oon niin tyytyväinen. Mulle herkut oli vain väline pois omasta mielestä, joten en usko että niitä enää haluan elämään, koska en usko että pääsisin niistä nauttimaan ”vain herkkuina”. Hyvin harvoin enää tekee edes mieli mitään. Nyt 8kk takana herkuttomuutta!:)
    Mutta ne joilla se herkuttelu on puhdasta ”tää pulla on vaa nii hiton hyvää” niin todellakin suosittelen koska se on vaa itsensä hellimistä ja täysin sallittua!

    • Piia Pajunen

      Toi on todella mahtava kuulla, että oot itse tunnistanut sulla sen haasteen ytimen ja jutun juonen, koska vain silloin asialle pystyy tekemään oikeasti jotain ja asiaa alkaa käsittelemään. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka jonain päivänä sullakin olisi asia herkkujen osalta täysin toisin, mutta hyvä kuulla, että nyt homma toimii juuri noin!

  12. Tuijja

    Voi että sie teet (miun) maailman niin paljon helpommaksi ja onnellisemmaksi 😀 minnuu henk.koht. ahdistaa se, että nykyään pitäisi grammalleen punnita kaikki suuhun menevä ruoka ja auta armias jos syöt yhdenkin herneen väärin. Kappas jos syömisestä alkaa tulla naisille pakkomielle, sillä huonolla tavalla. Sie taas tuot esille sen, että ruokailu voi olla rentoa ja siitä pitää NAUTTIA ja näytät vielä äärimmäisen hyvälle *peukku*. Syöt (silleen ihan kunnolla :D) selkeesti pääsääntöisesti terveellisesti ja maistuvaa ruokaa mutta osaat myös herkutella! Tällästä kaipaan meidän yhteiskuntaan enemmän niin ihmisetkin voisi paremmin 🙂 ja se siun kysymys 😀 herkuttelen! Vähän väliä Hups. Pyrin että söisin 80% perusterveellistä hyvää ruokaa ja sit sen 20% herkuttelen ^^ joskus tuntuu että syön sen 80% ruokaa ja 40% herkkuja Haha! Kyllä se näkyykin miussa mutta oma valinta 😀

    • Piia Pajunen

      Kiitos Tuija sulle aivan mielettömän ihanasta palautteesta! Ihan mahtava kuulla, että tästä mun meiningistä ja touhotuksesta irtoaa oikeasti vaikutusta sinne ruudun toiselle puolelle, ja vielä noin positiivisella ilmentymällä! Mun mielestä elämässä todellakin kuuluu olla sitä nautintoa ja rentoutta, sillä liialliset säännöt ja kieltäminen yleensä vain vetävät ihmiset liikaa puristuksiin. On tässä elämässä muutenkin jo tarpeeksi haasteita, ja jokainen meistä vain ihmisiä ollaan, niin sitä itseäänkin on syytä kohdella ihan armollisesti ja inhimillisin ottein. 😀
      Hahaha! Repesin tolle 80% normiruokaa ja välillä 40% herkkuja! En kestä! 😀 Oot ihana! <3

Kommentoi »

Comments are closed