Halleluja! Vihdoin täydelliset farkut!
Sis. mainoslinkkejä
Kun elämässään kokee tarpeeksi merkittävän huokaisun hetken, ja kauan kaivattu ratkaisu kolahtaa näkövinkkeliin, niin pakkohan siitä on päästä vähän viidakkorumpua läimimään. Lisäksi lukuisista kommenteista niin blogin, Instagramin ja Snapchatin puolella voisi päätellä, että aika moni muukin epätoivoinen naissielu painii parhaimmillaan tämän saman ongelman kanssa. Noh, kuten terävimmät nupit kerkesivät jo otsikon perusteella päätellä, niin asiani koskee niinkin tavallista asiaa kuin farkut. Joo joo plaa plaa niitähän on kaupat pullollaan, eli kyllähän niitä sopivia jokaiselle löytyy, mutta hittovie kun ei ihan oikeasti löydy! Voitte kysyä myös Jumpalta, että paljonko olen valittanut tästä farkkuasiasta. 😀
Hemmetti soikoon kun olet yrittänyt tunkea niitä päällesi hikisenä ahtaassa sovituskopissa jo monia kymmeniä, mutta ei vain yksinkertaisesti natsaa. Aina jostain lököttää tai puristaa tai muuten kun löydät täydelliset denimit, niin koetapa istua. Työmiehen hymy paistaa erittäin maireasti ja nappi puristaa vatsaa, eikä henkeä saa. Stringien vilauttelukin kun on aika out. Oma ongelmani on myös tukevahko reisi- ja persosasto, mutta kapoiset polvet, pohkeet, nilkat ja vyötärö. Tähän kun iskee vielä alati muutoksessa olevan kehon rasvaprosentin ja vertikaalisen vajaavaisuuden (lue: kääpiö), niin soppa on valmis. Siksi olenkin valinnut viettää suurimman osan ajasta suosiolla jumppatrikoissa, heh.
Olen ehkä vähän aikaani jäljessä, mutta uskalsin vihdoin korkata ensimmäistä kertaa tositarkoituksella Dr. Denimit, joita on tunnuttu ylistettävän moneltakin suunnalta. Kokemuksen syvällä rintaäänellä epäilen lähtökohtaisesti kaikkia farkkuja, mutta päätin uhmata kohtaloa, ja tilata mäihällä nämä farkut sovittamatta netistä. Onneksi uhmasin, sillä tilaamani S-koko kyseisistä farkuista oli vaatimattomasti esitettynä täy – del – li – nen!
Matsku on joustavaa mutta näpäkkää, normaali vyölenkeillä varustettu vyötärö ja takataskut, kuten normaaleissa farkuissa kuuluukin. Päällä ei oikeasti purista mistään, muttei myöskään lökötä. Lahkeessa nyt oli hieman enemmän pituutta kuin olisin itse tarvinnut, mutta siitä on tällä 156 senttisellä varrella turha edes lähteä valittamaan. Lahkeen ylimitan saa päälle puettua käännettyä näppärästi sisään tai jätettyä rennolle nilkkalevolle, joten homma hanskassa.
Olen itse vakiomallien suurkuluttaja oli kyse sitten arki- tai treenivaatteista, eli kun löydän yhden hyvän, niin tilaan samaa useissa eri väreissä, sillä siinä säästyy sekä mielenterveys sekä hikipisarat tukalan ahtaista pukukoppisessioilta. Pienen pikakelauksen perusteella noita näyttäisi löytyvän myös lähes joka värissä, ja taidanpa itsekin vihdoin päästä hankkimaan pitkään himoinneeni revitytkin farkut samasta mallista. Halleluja! Kiitos Tohtori Farkku! ♥
Niin ja pssst… Nyt House of Brandonilla starttasi myös syksyn mega-alet, joissa järkyttävä määrä sekä naisten että miesten vaatteita kunnon alessa! Kurkkaa alelöydöt täältä!
Muuten loistavat housut, mutta menevät haaroista rikki n. kuukaudessa. Kova viikkohinta 😀
Aa mä taas oon kuullut päinvastoin pelkkää hyvää noista, ja siks uskalsinkin tilata. Kaverillakin noi on se vakkarit ja kestänyt kuulemma moitteetta 😀
Onks noi kuinka paksua kangasta, niinku oikeeta farkkua? Vai sellasta ohutta luirua, mitä monet strech”farkut” nykyään tuntuu olevan? =/
Oli yllättävän napakan oloista! Esim. verrattuna H&M:n stretchfarkkuihin oli selkeesti paksumman ja laadukkaamman olosta, muttei nyt kuitenkaan ihan vanhan liiton Lewiksien (tms.) tasoista, mutta niin paksusta tuskin saisikaan yhtä joustavaa ja miellyttävää päällä. 🙂