Piia Pajunen
Piia Pajunen

DOGGIE Q&A – KUMPI KEKSI NIMEN? ROTUVALINTA?

chihuahuan pentu

Miksi juuri chihuahuan pentu? Kumpi keksi Pöpön nimen? Hauskoja ja kiperiä kysymyksiä olette pistelleet mulle tulemaan tähän vesseliin liittyen, joten parempi kai pyöräyttää Pöpölle oma vastauspostaus ilmoille! Muutenkin näin viikonlopun alle teki mieli ottaa vähän kevyempää ja leppoisempaa meininkiä kehiin, joten tässä niitä vastauksia nyt tulee!

Kumpi keksi nimen Pöpö?

Nimi Pöpö oli itseasiassa bongattu jo varmaan 10 vuotta takaperin Hesarin sarjakuvasivuilta, jossa Pöpö nimeä totteli erään sarjakuvan sidekickinä toiminut melko vaativaluonteinen ja lihava kissa. 😀 Tuolloin oltiin jo molemmat sitä mieltä, että kun meille joskus koira tulee, niin se tulee tottelemaan nimeä Pöpö, koska se vain yksinkertaisesti oli niin huikea, hah! Eli oikeastaan tämä oli aikalailla molempien mielessä heti ensimmäisenä, kun aloitettiin koiran nimeä keksimään.

Mitä muita nimivaihtoehtoja teillä oli?

Meillä oli hirveä lista nimiä paperille heiteltynä, ja tuntui, että poikakoiralle olisi keksinyt paljon parempia nimiä. Listalla nimikandidaatteina tälle likalle olivat mm. Ulla, Martta, Anneli, Mervi ja Hillo. 😀 Mieskin muistutteli, että lasta kun ei kannata nimellä pilata, niin nyt kannattaa ottaa koiran kanssa nimeämisestä kaikki ilo irti.
Nimi lyötiin lukkoon vasta, kun me tätä vatipäätä mentiin kasvattajalta kotiin noutamaan, koska haluttiin odottaa siihen asti, että varmasti tiedetään ”miltä koira näyttää”, vaikka oltiinhan me pentua aiemminkin oltu katselemassa ja paljon kuvia ja videoita tästä jatkuvasti kasvattajalta saatu. Sen verran suloisen vatipään näköinen vesseli oli heti noutopäivänä meitä vastassa, ja vielä kun toinen korvakin oli kerennyt lerpahtaa pystystä alas, niin eihän siitä voinut tulla mikään muu kuin Pöpö. 😀

Missä Pöpö nukkuu?

Makkariin meillä ei koiralla ole asiaa, sillä ollaan molemmat melko helposti häiriintyviä nukkujasieluja. Sepä ei ole Pöpöä haitannut, sillä tämä vetää öisin hirsiä täydellisen tyytyväisenä meidän olkkarissa yleensä sohvalla samperin kalliiseen merinovillavilttiin kääriytyen (:DDD). Toisinaan tämä natiainen mönkii myös öisin omaan pehmeään pesätunneliinsa sohvan viereen.

Kumpi on ”bad cop” ja kumpi on se ”good cop”?

Meillä on oikeastaan aika hyvä tasajako tässä hommassa. 😀 Mä olen itse aika jämäkkä, mitä koiran koulutukseen ja kasvatukseen tulee, vaikka pienestä koirasta onkin kyse (ja toisaalta sitä suuremmalla syyllä). Pakko sanoa, että iiihan pikkusen uumoilin etukäteen tuon miehen sulavan noihin hellyttäviin nappisilmiin, mutta olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, kuinka jämptinä tuo mies on pysynyt Pöpön kanssa, hah! 😀
Toki luonnollisesti mä vietän enemmän aikaa Pöpön kanssa, kun teen kotoa käsin töitä päivisin, joten mä tässä päivien ohessa aika paljon otan luovia taukoja leikittämiseen, kouluttamiseen ja ulkoiluttamiseen. Siten luonnollisesti mä kyllä suhteessa enemmän komennan ja isken sitä ojennusta tälle rajojaan toisinaan kokeilevalle veijarille (sohvatyynyjä tekisi kovasti mieli kaivaa ja pureskella), mutta molemmat tehdään kyllä osamme tässä.

Miksi valintana oli juuri chihuahuan pentu? Miksi koira juuri nyt?

Ollaan perhepiirissä päästy seurailemaan muutaman mahtavan chihuahua-herran touhuja melko läheltä. Nämä jantterit ovat olleet niin reippaita luonteeltaan sekä terveitä ja upeita yksilöitä kaiken kaikkiaan, että näiden menoa on ollut niin mahtava seurailla. Näistä herroista tuo yksi Suomen muotovalio pääsi erään upean nartun astumaan, ja tähän pentueeseen siunaantuikin yksi muutoin niin mahtava, mutta töpöhäntäinen narttu, ja jotenkin tätä spesiaalitapausta päädyttiin tsekkaamaan. Juuri tuo ”vajaavaisuus” kiinnitti oman huomioini, sillä tavallinen kotikoira ilman näyttely- tai jalostamishommia on ollut itselläni se tahtotila.
Jonkin verran mielessä ainakin itsellä on aina ollut jo varttuneemman karvakaverin hankkiminen (esim. edellisen isäntäperheen elämänmuutoksen tieltä), mutta tämä chihuahuan pentu osui vaan niin hyvin kohdalleen sekä vielä luotettavilta ja vastuullisilta kasvattajilta. Vaikka jo kymmenisen vuotta varmaan ollaan yhteisestä koirasta puhuttu, niin nyt tuntui ajankohta olevan sopiva. Elämä on tätä ennen ollut jokseenkin hektistä, kun rautoja on ollut samaan aikaan täydessä tulessa niin monta, ettei sellainen olisi ollut itse koiralle paras tai reiluin vaihtoehto. Ollaan kyllä molemmat sitä mieltä, että oli hyvä juttu antaa ajan sekä meidän kypsyä tätä karvaista perheenlisäystä varten.

Osaako Pöpö vielä temppuja?

Osaa! Se on niin hurjan taitava tydy, ja ollaan kyllä treenailtu yhdessä ja PALJON. Pöpö osaa istua, seistä, heittää läpsyt kämmenelle, mennä ympäri molempiin suuntiin, odottaa namia tai ruokakuppia ”jätä”- ja ”saa ottaa”-käskyillä. Eilen onnistuin vihdoin myös opettamaan Pöpön menemään maahan. Woohoo! Puolessatoista viikossa tuo on kyllä jo aika hyvä saldo, eli ei tuo nyt aivan penaalin tylsin kynä ole ja inkkareitakin löytyy kanootista ainakin pari. Ei kyllä ihan joka hetki uskoisi, sillä välillä tuo vatipää vetelee sellaista touhua täällä himassa, että ei voi kun repeillä ja heittää facepalmia. 😀
Temppuja tämä ei viime viikon alussa vielä hirveästi osannut, mutta sen verran lutunen luppakorva se vielä oli, että videon siitä silloin pyöräytin. Jos siis missasit tämän spektaakkelin, niin pistähän video pyörimään tuosta alta!

chihuahuan pentu
T-paita: TÄÄLTÄ*

Tämä reipas chihuahuan pentu on kyllä niin mainio tapaus, ja näinkin pian tullut rakkaaksi ja olennaiseksi osaksi meidän vielä muuten pienehköä perhettä. Kuulemma mun kanavat ovat viime aikoina tarjonneet aimoannoksen koirakuumetta, joten sori kaverit (not sori)! Pelkäksi hauvahöpinäksi en kuitenkaan aio jatkossakaan menoa muuttaa, ja Pöpö säilyköön mun säännöllisen satunnaisena sidekickinä. Omaa Instatiliä en myöskään Pöpölle ainakaan näillä näkymin ole tekemässä, vaikka kyselty kovasti on, haha! 😀
Ja psst! Elloksella nyt merkkituotteet -20% alennuksessa ”Brand Days”-kamppanjapäivillä (26.2. asti). Aktivoi ale ja tsekkaa koko huikean laaja kamppisvalikoima TÄÄLTÄ*!

Kaikenkarvaista viikonloppua joka huusholliin! Pus!

Vilkaise myös:
Lempiherkkuni? Unelmakotini? Faktoja musta!
& Myyttejä lihaksista – Pitääkö paikkansa?

Edellinen juttuni:
Mitä nykyään saa enää syödä?

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (6)

  1. Niina

    Hahaa! Meikän 4kk ikänen kissanpentu sai nimekseen Anneli. Ei se nimi miestä (tässä tapauksessa kissaa) pahenna 😀
    Tuo teidän karvalapsonen on kyllä SULOINEN <3

    • Piia Pajunen

      Ihan jäätävän kova peukku Annelille! Hahaha! 😀 En kestä!
      Ja toi Pöpö on kyllä niin loistava vesseli ja kunnon hurmuri! <3

  2. Heini

    Heippa, mun kommentti ei liity kyllä nyt mitenkään tähän postaukseen, mutta halusin tulla kertomaan, että oot yksi mun suosikkibloggaajista ja sun blogi on todella hyvä. Kiitos inspiraatiosta,motivoinnista ja hyvistä neuvoista, huumorista ja avoimuudesta. Jatka samaan malliin ja kaikkea hyvää sinulle,Piia 🙂

    • Piia Pajunen

      Ei vitsi kiitos aivan ihanasta kommentista, ja piristit just mun lauantaita ihan huikeasti! <3 Vielä kerran KIITOS ja ihan mahtavaa kevään odotusta sinne! Pus!

  3. Ellu

    Moikka! Ihana pieni perheenlisäys teillä!<3 Nauratti ääneen toi kommentti samperin kalliiseen merinovillavilttiin kääriytyen, haha:D usein tuntuu että just niiden kalliimpien pehmoisten vaatteiden/vilttien, /sängynpeitteiden päällä pitää nukkua:D Me ostettiin koiralle Hollolan nahkapajasta sellanen konepestävä karvanen alusta joka on oikeesti niin pehmeä, että itsekin tekis mieli jäädä siihen nukkumaan 😀 Ja koira nukkuu siinä kyllä nykyään aina ja tykkää tosi paljon. En voi kun suositella! Vastaavantyylisiä oon aiemminkin ostanut lemmikkiliikkeistä mut toi on ainoa noin älyttömän pehmeä! Esim koiratapahtumissa (koiramessut) Hollolan nahkapajalla ollut myyntikoju josta vois saada. Heidän hihnat ovat myös hyviä ja kestänyt viimeisin 10 vuotta nahkahihna. 😀 mut vinkkinä takuuvarmasti pehmeään alustaan! Ja piti kysyä onko Pöpöllä vakuutusta? Sitäkään en voi kuin suositella.. Meillä on ollut 10 vuoden ajan vakuutus ja laskin ell-kuluiksi kaikkiaan viisi tuhatta ja paljon on saatu vakuutuksesta takasin päin. Viimeksi meni päivystysaikana se kolme hunttia vatsataudin hoitoon, että ei tarvitse oöla isokaan juttu niin rahaa palaa. Ja mitä näitä nyt on haavaa , ihottumaa, nenäpunkkia jne. mille ei aina ite voi tehdä mitään mutta pakko saada esim reseptilääke. 😀 Vakuutuksissa eroja myös. Useissa on omavastuun lisäksi esim 30 prossaa käynnin kuluista, meillä on vain kerran vuodessa omavastuu ja muut vakuutus korvaa täysin. 🙂 eli suosittelen myös punnitsemaan vakuutusta. Ell-hinnat on noussu tässä 10 vuodessa ihan älyttömästi ja meillä on kyllä ollut vakuutus plussab puolella! 🙂

    • Piia Pajunen

      Tuo on kyllä niiin suloinen otus, ja jo lyhyessä ajassa niin rakas perheenjäsen. <3
      Ja voi vitsit! Kiitos ihan sairaan osuvasta tärpistä!! Pitääkin tsekata tuo karva-alusta, ja itseasiassa me juuri ollaan hoitamassa muutenkin vakuutusasioita uusiksi, ja nyt siihen samaan rytäkkään kyllä ehdottomasti otetaan oma vakuutus Pöpölle! Meillä on lähipiirin kautta juurikin saatu hyvät tärpit, mitä vakuutusyhtiöitä kannattaa eläinvakuutuksissa välttää ja missä puolestaan on parhaimmat ehdot ja laajin kattavuus hintaan suhteutettuna. 🙂

Kommentoi »

Comments are closed