Q’n’A – TORONTO PRO, OLYMPIA JA KISAAMINEN YLEENSÄ
Tänne päähän on tulvinut vyöryn lailla mielenkiintoisia ja kiperiä kysymyksiä koskien menneitä ja tulevia kisoja, joten päätinpä koostaa niistä näppärästi oman vastauspostauksen. Tässä siis vastauksia yhdessä koossa kaikille tiedonjanoisille sieluille!
Miten kauan kestää ennen kuin aloitat Olympia-dieetin ja kuinka pitkä se tulee olemaan? Käytännössä siis kiinnostaisi, mitä tapahtuu tässä Toronto Pron ja Olympian välissä.
Toronto Prosta Olympiaan taisi olla pikalaskelmieni mukaan 16 viikkoa aikaa, joten uskoisin, että noin kahdeksan viikkoa keretään nostella kaloreita ja saman verran viikkoja kiristellään sitten Olympiaan. Tämä on toki vain suuntaa antava arvio, ja reverse-dieettaaminen sekä kisadieettaaminen on jatkuvaa ihmiskoetta ja tilanteen mukaan toimimista, joten pitää mennä viikko kerrallaan, ja katsoa miten kroppa reagoi. Katsotaan koutsin kanssa myös tilannetta sitten kun pääsen täältä takaisin Suomen kamaralle, ja analysoidaan kokonaiskuvaa paremmin yhdessä ja punotaan juonet kohti Olympiaa. Vielä ei siis tiedetä, mitä tuleman pitää. 😉
Onko sulla nyt reverse-dieetti päällä? Kerkeääkö siinä nostamaan kalorit yhtä korkealle kuin normaalilla offilla?
Reversellä mennään, ja lähdin nyt tekemään tätä ihmiskoetta itselläni aloittaen suoraan vähän korkeammista energiamääristä. Haluan pystyä antamaan keholle nyt oikeasti resursseja mahdollisimman tehokkaaseen palautumiseen, vaikka totaalipalautumista tästä rupeamasta ei ennen Olympia-preppiä keretä tosiaankaan saamaan. En kuitenkaan usko, että tässä oman elämäni ihmiskokeessa hävitään millään asteella, ja vaikka rasvaa lähtisikin kertymään enemmän, niin tiedän, että saan sen kisaprepillä melko helposti pois räävittyä.
Enemmän häviäisin tässä vaiheessa siinä, että jatkaisin itseni riuduttamista kitukaloreilla. Se myös helpottaa tulevaa kiristelyä, kun kroppa on edes vähän palautuneempi ja lautaselta löytyy enemmän murkinaa, mistä nipistää. En itseasiassa edes usko, että rasvaa edes kovin rajusti lähtee kertymään, ja tällä hetkellä tuntuu, että kroppa imee safkan tehokkaasti hyötykäyttöön.
Meinaatko pitää siellä Jenkeissä cheattipäiviä, kun siellä on varmaan todella hyvät herkut?
Tilanteen mukaan mennään, mutta itselläni nuo perinteiset herkut eivät ihan rehellisesti sanottuna niinkään kiinnosta. Jumpan kakkupalasista toki verokarhu vie aina pienen maistiaisen (hah), mutta en saisi siitä yhtään enempää kiksejä, jos söisin koko kakun. Näkisitte täällä meikäläisen fiilistelyt keittiössä, kun kokkailen kämpillä kunnon satsit sairaan hyvää sapuskaa ihan siitä ”oikeasta ruuasta” 😀 Raflassa on toki jo täälläkin käyty, ja yritän siellä valkkailla enemmänkin puhtaampia hiilarinlähteitä kroppaa tukkivien rasvamättöjen sijaan. Turhan tarkkaan en jokaista suupalaa kyllä täällä tosiaan nipota, vaikken annoksien tarkkaa markojakaumaa tai energiasisältöä tiedäkään. Hyvään käyttöön nekin menevät tässä ravintoa huutavassa kropassa. 😉
Paljon menee testoa päivässä?
Ikävä tuottaa pettymys, mutta ei tippakaan. Ihan puhtailla menetelmillä ollaan tänne asti päästy, ja joskus vain fiksulla, pitkäjänteisellä ja omistautuneella työllä, hyvällä geeniperimällä sekä sopivalla urheilutaustalla voi saada kehitystä ja pärjätä näissäkin lajeissa. Omassa lajissani myöskään pelkkä fysiikka ei ole ratkaisevassa asemassa.
Nytkö sitten voittoa hakemaan Olympiasta? 😉
Vaikka epäilin omia kykyjäni voittoon asti Torontonkin kisassa, niin Olympia on jo sitten ihan täysin eri maailmasta. Ne ketkä näistä lajeista hieman enemmän ymmärtää, niin Olympia-voittajaksi ei pamahdeta ihan tosta vain, eikä edes kärkikuusikkoon humauteta ihan helpolla. Toki vapaaohjelmani on ihan kilpailukykyinen (josta tulee 2/3 pisteistä ammattilaispuolella), mutta fysiikassa tulen jäämään tuolla kisassa selkeästi jalkoihin, sillä olin Toronton kisassakin fysiikkakierroksella vasta kolmas. Vastakilpailijat ovat siellä kaikki jonkun kilpailun voittajia, ja Toronton kisasta ei lisäkseni ole kukaan muu vielä lunastanut paikkaa Olympiaan, ja paikan on mahdollista lunastaa enää neljästä jäljellä olevasta kisasta. Long story short: Jokainen voitettu kilpakumppani tuolla on kotiinpäin, ja olen muutenkin täysin keltanokkana liikenteessä.
Uskon kyllä itseeni täysin ja luotan omiin kykyihini 100%, mutta ripaus realistisuutta on hyvä pitää unelmien kyljessä mukana. Itselläni on myös valtava kunnioitus Olympia-lavoilla jo vuosia kolunneita kilpakumppaneita kohtaan, ja heille suotakoot ne kovimmat sijoitukset tällä kertaa. Tavoitteenani on mennä näyttämään tällä hetkellä parasta Piudea Vegasiin syksyllä, jotta jäisin mieleen potentiaalisena ja varteenotettavana kilpailijana tuomariston mieliin. Tulevaisuudessa jää sitten nähtäväksi mihin asti tullaan pääsemään. Minulla ei ole mihinkään kiire, ja en itse tavoittele pikavoittoja ja nopeaa nousukiitoa. Parhaimmat kiksit saan siitä, kun on oikeasti saanut tehdä töitä mahdollisen menestyksen eteen.
Tuleeko Olympiaan uusi vapaaohjelma?
Samalla Moulin Rougella mennään sutenööri-Ziddleriä imitoiden 😉 Uuden vapaaohjelman luominen teemasta, musiikeista, koreografiasta, taitoliikkeistä, asuista, rekvisiitasta ja muista yksityiskohdista sulavaksi kokonaisuudeksi on aika pitkä prosessi, ja tätä nykyistä ohjelmaa on alettu jo luomaan pala palalta viime kesänä. Veikkaan, että mennään muutenkin tuolla ilman suurempia muutoksia, koska se toimi sellaisenaan todella hyvin. Pieniä kauneusvirheitä vielä olisi tarkoitus hioa veks, ja varmuutta pariin kohtaan, niin uskon vahvasti, että hyvä tulee! Jos vapari viime viikonlopun skaboista on vielä tsekkaamatta, voit kurkata sen TÄÄLTÄ.
Pelottaako sua ettei taso kestäisi muissa kisoissa ja sen takia lopetat ”huipulla”? Että tää oliki vaan ”fluke”.
Jokainen, joka näistä lajeista yhtään mitään oikeasti tietää, ymmärtää, ettei nämä ole mitään mukavia missikisoja tai jumppasirkuksia, jossa voi käydä vaan pyörähtämässä, jos huvittaa. Todella mataliin rasvoisin vedetty kuiva keho ei ole mitään herkkua ylläpitää, ja jokainen siinä tilassa vietetty viikko ja käyty kisa vaatii keholta äärimmäisen paljon, ja vaatii sitä enemmän aikaa tämän jälkeen palautumiseen. Sopii jokaisen myös itse kokeilla. Ehkäpä jokainen oikea kilpaurheilija muutenkin pistää resurssinsa kauden huippukisoihin sen sijaan, että lähtisi kikkailemaan omiaan kisoissa, jotka vain heikentävät päätähtäimen iskua.
Jos lopettaisin sanojesi mukaisella ”huipulla” (itse koen, että nythän tämä vasta alkaa), niin jäisi kyllä Olympia ja Arnold Europe vetämättä, koska siellä viedään kyllä tätä likkaa. 😀 Ja jos tolla mentaliteetillä olisin ollut liikkeellä, niin olisi loppunut tämä touhu jo vuosia sitten, sillä kanttia on kysytty jo ihan tarpeeksi tässä vuosien varrella. 😉
Tällaisia visaisia kysymyksiä tällä kertaa, ja toki kommenttiboksiin voi heittää lisää kiperiä kysymyksiä tai toivepostausideoita aiheesta kuin aiheesta, jos niitä mielen päällä pyörii! Nyt täällä päässä lähdetään ensimmäisen kisojen jälkeisen jalkatreenin kimppuun, joten ei muuta kuin pärsse ja reiskat tulille. Boom!
Huikeaa viikonloppua joka jantterille!
Kurkkaa myös: Toronto Pro check ja iso muutos suunnitelmiin
Edellinen juttuni: Miten lopettaa dieetti ilman tulosten nollaamista?
♥ SEURAA MINUA ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen
Rasvakorneri puuttuu! Sitä odotellaan 😀 Blogissasi lukeminen tekee hyvää myös muiden lajien urheilijoilla. Fitness buumi tosiaan on tainnut hämärtää millainen syöminen ja treenaaminen on normaalia ja kehittävää. Tässä voi muös yleisurheilija yrittää kehiittää omaa suhtautumistaan vapaampaan ja laadukkaampaan syömiseen ja treenaamiseen!
Hahaa! Rasvoista vois kyllä todellakin höpötellä, ja itseasiassa tuo olisi aika pätevä postaus toteuttaa! Ja kiitos aivan ihanasta palautteesta! 🙂
Tuo ”fitnessbuumi” on tosiaan lähtenyt ikävä kyllä vähän väärille raiteille itse fitness-lajien ulkopuolella, ja toteutuksia ja imitointia tehdään usein vain sieltä dieettien puolelta ottamatta huomioon, että fitness-kisaajat (ainakin suurin osa, meinaan poikkeuksiakin löytyy) tuppaavat kyllä syömään vastapainoksi kisakauden ulkopuolella melko meheviä määriä ja keräämään myös suosiolla sitä rasvaa ruhonsa pintaan, jotta tasapaino säilyy ja joku roti pysyy hommassa. Sen olen myös huomannut, että monissa muissakin urheilulajeissa on haasteita syömisessä tai puolestaan iso osa potentiaalista ravinnon tuoman lisähyödyn kautta on ottamatta lähes kokonaan irti, vaikka panostus urheiluun olisi muuten todella kova.
Huikea postaus TAAS! Ja usko pois, olet inspiroinut monimonia syömään paremmin/enemmän ja treenaa fiksummin. Minua varsinkin! Epätoivon partaalla muistelen aina sanojasi ja joskus jopa eksyn blogiisi lukemaan viisaita sanojasi. KIITOS PIIA! <3 Yleensä kirjoitat aina juuri niistä asioista joista toivoisin että kirjoittaisit. Ajatuksissa oli pyytää kirjoitus miten palata dietiltä ja kas kumma, sieltä se tuli kuin kaupan liukuhihnalta! Ai että! <3
Katsoin snäppisi tänään (2.6.17) ja mietin että mikä salaresepti sinulla on sinun huikeaan palautuspannuun jonka teet siellä maailman toisella puolella? Näytti meinaan aika pirun hyvältä!
Toinen kysymys, onko sinulla vinkkejä iltapaloihin dietin aikana? Vaikka syön päivän aikana hyvin ja riittävästä, nälkä on yleensä suurin illalla ja unenlaatu kärsii.. Onko ajatuksia/ideoita?
IHANAA REISSUA!
Voi vitsit, KIITOS!! Kylläpä piristi tämä kommentti! Ja usein monet asiat, joita itse omassa päässään miettii, on ihan samoja, mitä monet muut pyörittelevät päässään. Moni ei vain niitä ajatuksiaan osaa tai uskalla pukea sanoiksi, ja monesti tuntuu, että ihmiset luulevat olevan yksin näiden asioiden kanssa, vaikka niiden kanssa painivat yhtälailla kaikki muutkin ympärillä.
Tuossa palautuspannussa oli nautaa suikaloituna, riisiä, valkosipulia, lehtikaalta, tuoretta kasvissuikalesekoitusta (parsakaali, porkkana, punakaali), öljyä ja jotain paikallista mausteseosta. Päällä oli banana peppersejä ja guacamolea. Nam!
Illalla voisi olla hyvä syödä jotain hitaasti sulavaa ja kuitupitoista hiilihydraattia unenlaatua parantamaan. Esimerkiksi edes pieni määrä puuroa ja vaikka napostelukasvikset voisit toimia proteiinin kyljessä hyvin parantamaan unenlaatua. 🙂