Miten selvitä aallokosta?

Maria (is) Strong blogi

Noin 85 prosentilla MS-tautia sairastavista tauti on ns. aaltomaisesti etenevä (eli relapsoiva-remittoiva). Pahenemisvaiheita tulee ja menee. Välillä on pidempääkin tyyntä. Itse kuulun juuri tuohon ”aallokossa elävien” joukkoon.

Tietynlainen aaltomaisuus tuntuu myös jokainen päivä omassa voinnissani. Tälle aallokolle ei kuitenkaan usein saa paikkaansa pitävää säävaroitusta edellisenä päivänä. Uupumus eli fatiikki on minulla se kaikkein eniten se myrskyä aiheuttava oire. Se on pahimmillaan todella invalidisoiva oire. Merenkulkija kuitenkin oppii aikojen myötä seuraamaan meren merkkejä ja tekemään jotain ennustusta. Tähän tarvitaan välillä sitä tyyntä.

Saattaisit pitää postauksesta: Oman elämänsä soturi

Kuukausittainen uupumus

Itse olen nyt viimeisen 4-5 kuukauden aikana pystynyt tekemään melko tarkan päättelyn siitä, että pahin mahdollinen uupumus iskee tiettyyn aikaa sitä naisten kuukausittaista kiertoa. Tämän yhteyden olen vasta huomannut nyt kun minulla on ollut tasaisempaa oireiden kannalta tämän vuoden aikana, eikä fatiikin paheneminen ole liittynyt pahenemisvaiheeseen. Valitettevasti muina aikoina tapahtuva uupumus on edelleen aaltoilevaa. Se tulee kun tulee ja menee ohi aikanaan.

Saattaisit pitää postauksesta: Fatiikki eli uupumus – mitä se on?

Merenkulkijalla on aina suunnitelma valmiina

Koska en pysty ennustamaan sitä päivittäistä aaltoilua, sen kanssa on vain opeteltava elämään. Niin on koko MS-taudin kanssa. Oikeastaan, eihän me pystytä elämäämmekään ennustamaan. Vastaan tulee monenlaisia aallokoita ja myrskyjä, joiden keskellä täytyy vain selvitä ja opetella olemaan ne seuranaan.  Turha hikeentyminen tai olosuhteelle kiukuttelu ei auta – se oikeastaan vain pahentaa tilannetta.

Joskus tilanne vain pitää ottaa juuri sellaisena kuin se on – oli se kuinka inhottava tahansa. Jos asialle voi itse tehdä jotain sitä muuttaakseen – hyvä niin. Jos ei, niin silloin täytyy vain olla ja vaikuttaa siihen ainoaan asiaa, johon voimme vaikuttaa: siihen miten suhtaudumme asiaan ja miten opettelemme elämään sen kanssa. Aallokon varalle kannattaa olla suunnitelma valmiina. MS-taudin uupumuksen selviytymissuunnitelmani on seuraavanlainen:

Ennaltasuunnittelu

En pidä enää ex-tempore jutuista. Suunnittelen melko tarkkaan päiväni ja jätän ne niin vapaiksi kuin mahdollista. Siksi tarvitse melko paljon varoitusta juhlista ja tapaamisista. Muuten vastaus on usein ”ei” ja jos lähipäivinä on paljon muuta tehtävää, joudun jättämään kalenterista nykyään raakasti pois kivojakin asioita.

Priorisointi

Viitaten juuri edelliseen, joudun priorisoimaan paljon. Voimavaroja kun ei riitä kaikkeen, jotkut asiat täytyy nostaa niiksi tärkeiksi. Jollain tavalla jään monesta asiasta paitsi, mutta toisaalta priorisointi on mukavalla tavalla yksinkertaistanut eläämääni, joka auttaa jaksamaan.

Strategia säästää energiaa

Joskus Usein voi mennä sieltä, mistä aita on matalin. Ja suomalaisia kun ollaan, niin se meidän matala aita on harvoin kovin matala. Asiat voi joskus tehdä yksinkertaisesti ja on paljon asioita, joita ei oikeastaan tarvitse tehdä ollenkaan.

Tauottaminen

Kotona ollessa minulla on varsin hyvä mahdollisuus tauottaa tekemisiäni. iIna ei tarvitse ottaa päiväunia. Joskus parinkymmenen minuutin rentoutuminen virkistää tarpeeksi.

” Laivat ovat turvassa satamassa, mutta niitä ei rakennettu sitä varten” – J.A. Shedd

Myrkyssä uupuu. Siihen uupumukseenkin nimittäin saattaa uupua. Jos MS-tauti on jotain opettanut minulle meistä ihmisitä ja itsestäni, on se, että meissä on paljon enemmän voimavaroja, mitä me tiedämmekään. Me kestetämme elämää – meidät on tehty juuri sitä varten – varjostipa sitä sairaus tai muu vaikea elämäntilanne.

 

Blogissa on menossa mahtava arvonta. Siihen pääset TÄSTÄ LINKISTÄ.

Seuraa blogia myös Instagramista @mariaisstrongblog ja Facebookissa

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *