Millainen on ekologinen ruokavalio?

Moikka!

Ravinto herättää kuumia tunteita ja kiivaita keskusteluja. Moni pohtii, onko kova rasva terveellistä vai ei, syödäkö viljoja ja maitotuotteita vai ei? Entä onko lisäravinteista hyötyä? Mutta kuinka moni miettii, miten paljon oma syöminen kuormittaa luontoa? Millainen vaikutus omalla ruokakassilla on ympäristölle? Tunnustan, että olen itse miettinyt näitä asioita viime vuosina aivan liian vähän.

Tiesitkö, että ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen?

Olin aikoinaan 8 vuotta kasvissyöjä, joista vuoden verran vegaani, ja silloin tuli perehdyttyä ravinnon ekologisuuteen jonkin verran. En edelleenkään syö punaista lihaa (paitsi silloin tällöin riistaa), pyrin välttämään eineksiä, mutta syön paljon kanaa ja ennen maidotonta ruokavaliotani söin paljon maitotuotteita. Miten ekologinen oma ruokavalioni on?

Mielenkiintoni asiaa kohtaan heräsi, kun ystäväni perhe pääsi osallistumaan Sitran  Tulevaisuuden kotitalous -hankkeeseen. Hankkeessa keskisuomalaiset perheet ja taloudet kokeilivat, millaista on tulevaisuuden resurssiviisas elämä. Käytännössä etsittiin ja testattiin hyviä keinoja, joilla voi pienentää materiaalijalanjälkeä eli vähentää luonnonvarojen kulutusta. Yksi tarkastelun alla oleva asia oli ravinto. Ystäväperheelle rakennettiin ekologinen ja terveellinen ruokavalio, josta halusin itsellekin vinkkejä. Ruokavaliosta voit lukea enemmän täältä.

Kokosin seuraavat vinkit ekologiseen syömiseen eri lähteistä (lähteet linkkeinä jutun lopussa):

1. Vähennä ruokajätettä.

Tiesitkö, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois keskimäärin 64 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa? Huh, mikä määrä! Valtava määrä vettä, energiaa ja lannoitteita kuluu turhaan poisheitettävän ruuan valmistuksessa. Lisäksi kaatopaikalla ruokajäte aiheuttaa ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä. Ruokajätteen vähentäminen on yksi parhaista keinoista vähentää ilmastopäästöjä. Lisäksi säästät rahaa!

Tässä vinkkejä ruokajätteen vähentämiseksi (lainattu Sitran sivuilta):

• Älä osta liikaa ruokaa!
• Perusta jääkaappiin ”syö heti” –hylly.
• Opettele kokkaamaan jätteistä pyttipannua, pizzaa, jne.
• Parasta ennen päiväyksenkin jälkeen useita tuotteita voi vielä syödä: katso, haista ja maista. 🙂
• Pakasta ylijäänyt ruoka.

2. Vältä ns. turhia elintarvikkeita, kuten sipsejä, karkkeja, limsaa ja alkoholia.

Saat kolme kärpästä yhdellä iskulla: säästät luontoa, rahaa, ja pidät painosi kurissa. 🙂

3. Popsi kotimaisia juureksia, marjoja, sieniä ja kesäisin kotimaisia avomaalla kasvatettuja kasviksia ja hedelmiä.

4. Nauti lihaa harkiten.

Esimerkiksi naudanlihakilon valmistamiseen tarvitaan luonnonvaroja 40 kiloa, mutta tofukiloon vain 5 kiloa. (Materiaalijalanjälki on laskettu MIPS-mittarilla, joka kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja on kulunut jonkin tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana.) Pidä esimerkiksi kaksi kasvisruokapäivää viikossa, jolloin korvaat lihan kasvikunnan proteiineilla, kuten pavuilla, linsseillä, kikherneillä, pähkinöillä ja siemenillä.

5. Nauti myös maitotuotteita harkiten.

Maidon voi korvata esim. kauramaidolla ja jugurtit soijajugurtilla. (Soijatuotteiden terveellisyydestä on tosin osin ristiriitaista tietoa.)

6. Suosi lähivesien pikkukalaa.

7. Vaihda riisi perunaan tai ohraan.

8. Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.

9. Suunnittele kauppalista ja kauppamatkat etukäteen.

Myös kauppamatkat kuormittavat luontoa. Jos käytät autoa, osta ruokaa kerralla riittävästi, tai kulje kävellen, pyörällä tai joukkoliikennettä hyödyntäen.

Arviot eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista (taulukko kopioitu sivustolta: https://ilmasto-opas.fi)

Ruoka-aine	Ilmastovaikutus kg CO2-ekv/kg
Naudanliha	15
Juusto	13
Sika	5
Broileri	4
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella)	5
Riisi	5
Kasviöljy	3
Kananmuna	2,5
Kala	1,5
Ruisleipä	1,3
Sokeri	1,1
Kuiva papu	0,7
Marjat, vihannekset, peruna	0,2

 

Syön paljon broileria, joten oli iloinen yllätys, että sen kuormittavuus luonnolle on pienempi kuin esim. kasvihuoneessa talvella kasvatettujen vihannesten. Toki toinen kysymys on broilerin pitkälle viety jalostus… Mulla on seuraavaksi lukulistalla vihdoin kirja nimeltä Syötäväksi kasvatetut, ja katsotaan, uppoaako broileri vielä kirjan lukemisen jälkeen. Juuston ympäristökuormitus oli mulle negatiivinen yllätys. Olen tavallisesti juustohiiri. Jos palaan tältä maidottomalta ruokavaliolta takaisin maitotuotteiden käyttöön, niin lupaan vähentää juuston määrää.

Jos kiinnostuit aiheesta, on alla muutama mielenkiintoinen linkki, joista kokosin myös oman listani:

Lue, miten voit keventää ruokalautasesi materiaalijalanjälkeä tonnilla vuodessa: http://www.sitra.fi/blogi/ruokalautanen-keveni-tonnin

Resurssiviisaita ja terveellisiä reseptejä löytyy seuraavan jutun yhteydestä (mukana myös kanaa ja kalaa): http://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuuden-kotitalous/terveyssuositusten-mukainen-ruoka-vaivatonta-ja-ekologista

Resurssiviisaita ja terveellisiä vegaanireseptejä löytyy seuraavan jutun yhteydestä: http://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuuden-kotitalous/yhteiskayttoautoilua-ja-kasvisruokaa

WWF:n ruokaopas: http://wwf.fi/ruokaopas/

Kattava tietopaketti ilmastomyönteisestä ruokavaliosta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

Ja lopuksi – kaikki ei tietenkään ole mustavalkoista ja yksinkertaista. Esimerkiksi niittyliha, eli vapaasti laiduntava nauta on varmastikin parempi vaihtoehto kuin vilja, joka on tehotuotettu. Yksi näkökulma asiaan tässä mielenkiintoisessa blogikirjoituksessa.

Näillä miettein tällä kertaa…

Millaisia mietteitä teillä on tästä asiasta? Olis kiva kuulla ajatuksianne.  🙂

Terkuin, Kirsi