Vanhan alumiinivadin uusi elämä
Pitäisi perustaa tänne blogiin oma aiheensa mummolan vintiltä löytämiini aarteisiin. Haa, miksikäs ei. Tai itse asiassa uudeksi aiheeksi tuleekin yleisempi mummolaosasto, koska tämäkin ihanaiseni on itse asiassa vanha alumiininen ja sympaattisen klommoinen pesuvati mummolan saunasta. Juuri nyt tykkään väsäillä erilaisia asetelmia ja tämä uusin vilahti jo edellisessä ruokapostauksessakin. Sen vati on toiminut aikanaan kylpyammeena ja myöhemmin pesuvatina minulle ja pitkälle liudalle serkkujani ja sitä ennen äidille sisaruksineen.
Näitä peltivateja tuotiin sodan jälkeen Venäjältä ja niitä löytyi useimmista suomalaisista saunoista. Ne ovat kestäviä ja vain paranevat iän myötä. Pidän suurista esineistä ja tälle löydän jatkuvasti uusia käyttöjä. Välillä se on orkideojeni alustana, jolloin niitä on kätevää myös uittaa suoraan siinä kastelupäivinä. Joskus täytän sen eri kokoisilla paksuilla kynttilöillä. Juuri nyt olen kerännyt siihen tämän hetken fiilikseeni sopivan asetelman; hopeinen kynttilänjalka, myös Mummolan aarteisiin lukeutuva vanha kermanekka pienillä kukkasilla ja vanha hopeitu kermakko tuikkukynttilällä.
Vastakohdat täydentävät ja tasapainottavat toisiaan ja peltivadin viereen asettui päärynöitä sisäänsä kätkevä moderni kristallityyppinen karkkipurkki, joka on täynnä päärynöitä. Koko sekalaisesta seurakunnasta tuli pitsiliinalle aseteltuna hauskan kiinnostava ja juuri tähän hetkeen tarpeeksi boheemi asetelma. Rentoa arkiviikon jatkoa!
