Paras palautumiskeino on Suomessa jokaisen ulottuvilla

Treenaamiseen ja palautumiseen kehitetään jatkuvasti uusia ja parempia menetelmiä; miten saadaan ihanteelliset tehot irti, milloin palautuminen on onnistunut ja mikä määrä treeniä ja palautumista yleensä on hyväksi missäkin tilanteessa. Uutuutena markkinoille on tuotu niitä isoja ja kalliita avaruuspuvun alaosan näköisiä teknisiä housuja, joissa lökötellessä kuulemma palautuu pitkästä ja rankastakin treenistä hyvin. Uusia tutkimustuloksia aiheesta saadaan myös koko ajan.

Tietysti myös parhaat keinot kestävät aikaa ja palautumiseen vaikuttaa moni asia ravinnosta uneen, yleiseen kuormitukseen ja vireystilaan.

Olen tottunut pitämään tärkeänä palautumisessa treenin jälkeistä suhteellisen lyhyttä venyttelyä. Silloin kun lihakset ovat lämpiminä, ne palautuvat nopeasti ja tehokkaasti. Venyttelyn perään teen aina myös pienen loppurentoutuksen, mikä tulee oikeastaan joogasta.

Rentoutumisen tärkeys

Joogan jälkeinen rentoutuminenkin on minusta ihan ehdottoman tärkeää. Se kuuluukin aina joogatuntiin, mutta en koskaan jätä sitä välistä edes silloin, kun olen tehnyt lyhyen joogan itsekseni. Jooga vaikuttaa kehon energiavirtauksiin, tasapainoon ja verenpaineeseenkin. Se on myös voimakas mielen hallinnan ja keskittymisen harjoitus. Ilman muutaman minuutin rentoutumista, jää minusta joogan hyödyt kokematta ja oikeastaan olo voi jäädä huonoksikin, huimaavaksi ja keskeneräiseksi. Joogaharjoitus poikkeaa niin paljon muusta olemisesta, että tarvitsee tyhjentävän rentoutuksen kuin sillaksi siirryttäessä takaisin muuhun  tekemiseen. Vasta rentoutuminen viimeistelee joogaharjoituksen ja maksimoi sen hyödyt.

Palautuminen yön jälkeen

Samalla tavalla huomaan tarvitsevani palautumisen yön ja aamun välille. Varsinkin hyvin nukuttu yö jäykistää kehoani paljon, riippumatta edes patjasta tai sängystä. Olen niin monta vuotta aloittanut aamuni liikkumisella, että nykyään en edes halua käynnistää päivää yön jäykkyyksillä ilman pientä aamujoogaa, salitreeniä tai reipasta ulkolenkkiä. Tuntuu, että hyvin nukutun yön jälkeen tarvitsen taas kunnon sillan aloittamaan uuden päivän, palautumaan yöstä ja valmistamaan kehon ja mielen uuteen päivään. Oikeastaan tämä on ajatuksen tasollakin ihan luontevaa, nukkuminen ja valvominen ovat niin äärimmäiset olotilat.

Vaikka keinot ovat monet, olen nyt taas kesän tullen todennut, mikä minusta on ehdottomasti parempi palautumiskeino kuin mikään muu. Olen muuten aloittamassa myös hyvää mittausmenetelmää eli syksyllä on tiedossa muutakin kuin “musta tuntuu” -arviota. Kuitenkin jo mutu-arvionikin on niin voimakas, ettei se jätä asiaa arvauksen varaan.

Paras palautumiskeino on Suomessa jokaisen ulottuvilla

Viime kesän helteillä ja polviloukkaantumisen jälkeen aloitin joka aamuisen vesijuoksun meressä. Jatkoin sitä koko loppuvuoden, ja olin kylmässä uimisen jälkeen todella energinen ja terve koko sen ajan, vaikka perinteisesti syksyn pimeys laskee aina energiatasoani.

Keskitalvenn Floridan kuukauden jälkeen muutin rytmiä niin, että kävin kevättalven  meressä uimassa kolmesta viiteen kertaan viikossa ja lähes aina iltaisin. Aamuisin liikuin muuten ja aloitin myös kävelemään työmatkat raikkaassa ulkoilmassa, ja valokin lisääntyi eli vireystaso ja yöstä palautuminen pysyivät kunnossa.

Viime viikko oli aikamoinen fyysinen suoritus. Ihana, mutta kuluttavakin. Muutaman päivä lyhyillä unilla, intensiivinen juhlavalmistelu ja sen jälkeinen juhlinta saivat aikaan totaalisen fyysisen jumiutumisen, joka ei meinannut lähteä edes parhailla joogaliikkeilläni. Olo oli kropassa samanlainen kuin vaikka pitkän messuruopeaman jälkeen.

Kunnes maanantai-iltana toimistossa istumisen jälkeen menin lähes viikon tauon jälkeen uimaan mereen. 15 asteinen merivesi tuntui jo niin lämpimältä, että uin ja sukeltelin nautiskellen noin vartin. Mikä uskomaton fiilis olikaan, kun tajusin sieltä noustessani koko kroppani totaalisen palautumisen. Jalat, selkä, hartiat ja niska olivat olleet kuin rautakanget ja kallon pohjaakin jumitti. Tuntui, että jäykkyyden aiheuttama ikävä fiilis oli säteillyt  kaikkialle. Kaikki tämä oli jäänyt vartin uimisen jälkeen kylmään veteen ja olin kirjaimellisesti kuin uusi ihminen, täysin ja totaalisen rento ja palautunut. Vaikea kuvitella, että mikään hieronta, hoito tai muukaan menetelmä olisi ollut yhtä tehokas.

Luonnollisesti jätin meriuinnin siitä asti päiväohjelmaani ja töistä kotiin pyöräillessäni olen käynyt uimassa joka päivä ja todennut taas miten mieletön palautuminen tällä kylmässä vedessä uimisessa ja auringossa lämmittelyssä eli luonnon omassa kylmä-kuumahoidossa on.

Täksi viikonlopuksi tulimme saareen. Ulkosaaressa merivesi on edelleen noin 10 asteista, jolloin sen vaikutus on lähellä talviuintia. Aurinko on lämmittänyt kalliot kuumiksi. Täällä saaressa nukkuessani pitkän yön jälkeen selkä oli aamulla taas jumiutunut. Mutta mikä uskomaton palautuminen jälleen olikaan kun kävelin heti mereen muutaman minuutin uinnille ja kellunnalle, jonka jälkeen asetuin rentoutumaan kuumalle kalliolle.

Aloita vaikka heti

Meillä useimilla suomalaisilla on lähettyvillämme luonnonvesiä. Vaikka et olisi talviuinnin harrastaja, suosittelen todella lämpimästi kokeilemaan kylmässä luonnonvedessä uimisen sekä psyykkistä että fyysistä palauttavaa voimaa. Vaikea kuvitellakaan toista kokemusta, joka yhtä tehokkaasti nollaa täysin mielen, jättää hymyn huulille ja samaan aikaan laittaa veren kiertämään niin tehokkaasti, että palautuminen on täydellistä. Bonuksena kylmä ja raikas luonnonvesi tekee ihmeitä myös iholle ja hiuksille. Ja jos aikaa on ja pitää meditoinnista, on rantamaisema paras paikka viimeistellä hetki meditoinnilla.

Tottumattomalle vesi voi aluksi tuntua vielä todella kylmältä, mutta siihen tottuu parin kerran jälkeen. Hyvä totuttelukeino on myös pulahtaa veteen hetkeksi heti uudellen noustuaan kerran ylös. Ja tarkoitus ei ole olla vedessä kuitenkaan liian kauaa, jonka jälkeen kestää liian kauan lämmetä takaisin. Aloita mieluumin varovasti ja lisää aikaa seuraavalla kerralla. Oma kroppa kertoo parhaiten, mikä toimii. Ei ihme, että monet sekä aloittavat että lopettavat päivänsä kylmään veteen pulahtamisella.