Kukkiva alkupala marinoiduista juureksista

LUPASIN PALATA HERKULLISEEN RUOKALISTAAN, kun kirjoitin viime viikolla Rajamäen ja Green Caren järjestämästä sadonkorjuujuhlasta Annalassa – postauksessa Puutarhanautintoja keskellä kaupunkia. Rajamäen etikat näyttelivät merkittävää osaa Helsinki Food Companyn inspiroivien taiturien, Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin suunnittelemassa menussa, jonka toteutimme yhdessä ihanaan iltaan osallistuneiden bloggaajien kesken. 

Alkuruoka valmistettiin tuoreista juureksista, jotka ensin leikataan ihan ohuiksi siivuiksi mandoliinilla – ihan uusi vempain minulle ja samanniminen kuin isoäitini soitin oli ; ) 

Käytimme porkkanoita, puna- ja raitajuuria, jotka marinoitiin hetken kekseliäässä ja hyvässä etikkapohjaisessa kastikkeessa. Sitten ne vielä koristeltiin murskatuin mantelein, yrtein ja krassin kukin. Aivan ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja tätä tullaan nautiskelemaan meillä kotonakin. 

PUNAJUURI LISÄÄ ONNELLISUUTTAKIN!! Vaikka punajuurta ei korkean nitraattipitoisuuden vuoksi suositella syötävän raakana suuria määriä säännöllisesti, on se ihan turvallinen ja herkullinen syötävä tuoreenakin, ja myös rikas foolihappojen ja kivennäisaineiden lähde. Punajuuren voikin luokitella superfoodiksi sen sisältämien kivennaisaineiden: kaliumin, kalsiumin, kuparin, raudan ja sinkin – sekä A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiinien vuoksi. Punajuurella on hoidettu mm. flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä ja sen tumman väriaineen on todettu kohentavan mielialaa ja tryptofaanin lisäävän hyvää oloa. 

Nitraateista kirjoitetaan nyt paljon. Punajuuren ohella lanttu, nauris, pinaatti, nokkonen, kiinankaali ja tumma salaatti keräävät maperästä  nitraatteja, jotka voivat muodostua eliistössä haitallisiksi nitriiteiksi. Nitraatti voi myös synnyttää haitallisia nitrosoamiineja, mutta luonto on järjestänyt tämänkin haasteen niin, että kasvin runsas C-vitamiini estää noiden haitta-aineiden muodostumista. 

Krassi on kaunis ja kokonaan syötävä. Maku on hieman sinappinen ja rapsakan kaalimainen. Ensi keväänä taidan heittää krassin siemeniä maahan. Ne muistuttavat minua myös lapsuuden siirtolapuutarhakesistä – juu, juuri siellä, missä söin ensimmäisen vuoteni niitä pelkkiä vattuja, joista sattumoisin postasin hiljattain. Siellä keltaisen mökin seinustaa kiipeili upeasti kukkiva krassiköynnös, jota ei meillä taidettu tajuta hyödyntää lautasella. Tosin syötävien krassien siemenet kannattaakin kuitenkin tsekata erikseen ja ostaa juuri siihen tarkoitukseen. Näiden jalostettujen krassien maku ja koostumus syömiseen voi olla parempi kuin vain silmäniloksi tarkoitettujen. 

Viiniksi raaka-juuressalaatin kanssa oli valittu raikas ja hyvin sopiva chileläinen luomuviini. Vaikka olen viime aikoina vieraantunut yhä enemmän valkoviinistä ja suosinut lähinnä kuohuvaa ja punaviiniä, pääsee Las Mulas viinisuosikkieni listalle. Se on kuiva ja kevyt ja sopii hyvin kasvisruokien lisäksi kalaan ja kanaan.