Kalojen tärkeät rasvat ja muut ravintoaineet

Kalojen tärkeät rasvat ja muut ravintoaineet

Mainitsinkin poronkäristysreseptin yhteydessä, että ennen pojan maailmalle lähettämistä meillä tehtiin paljon tyypillisiä suomalaisia ruokia, tai lähinnä sellaisia joita esim. USAssa ei ainakaan yhtä helposti ole saatavilla. Yksi niistä on lohi ja sitä onkin syöty meillä viime viikkoina reilusti monessa eri muodossa; on graavattu, kylmäsavustettu, tehty medaljonkeja, kastiketta ja keittoa.

Samalla on ihan hyvä kerrata, miksi lohta ja muita kaloja on hyvä syödäkin säännöllisesti varsinkin, kun alamme lähestyä taas pimeämpiä vuodenaikoja.

Kalojen tärkeät rasvat ja muut ravintoaineet

Kalaa pitäisi syödä yleensä enemmän. Sen rasvahapot tekevät hyvää sydämelle ja suonistolle. Hyviä rasvoja on reilusti esim. lohessa, muikussa ja lahnassa. Vähärasvaisissa kaloissa on myös arvokasta proteiinia. Vähärasvaisia kaloja ovat mm. tonnikala, seiti, turska, ahven, hauki ja kuha.

Kalan pehmeä rasva laskee kolesterolia, huolehtii verenpaineesta ja -sokerista. Auringon ohella kala on erittäin tärkeä D-vitamiinin lähde. Lisäksi tutkijat uskovat löytävänsä pian uutta tietoa kalan tärkeistä bioaktiivisista yhdisteistä.

Kaikki nämä tekijät yhdessä tekevät kalasta terveellisen ravintoaineen, jota olisi hyvä syödä säännöllisesti pari kertaa viikossa. Jos veren triglyseridipitoisuus on korkea, olisi hyödyllistä syödä kalaa kolmekin kertaa joka viikko.

Jos kalaa on hankalaa saada, ovat säilykkeetkin ihan hyviä. Jos kala ei sovi, tai sitä ei halua syödä, saadaan tärkeitä Omega 3 -rasvahappoja yhtä hyvin esim. saksanpähkinöistä, kananmunista (keltuiainen), pavuista, merilevästä, pinaatista, lehtikaalista, ja muista vihreälehtisistä kasviksista, pellavansiemenistä ja pellavansiemenöljystä sekä unikon, kurpitsan ja seesamin siemenistä, avokadosta ja merilevästä.

Kiinnititkö myös huomiota, että sushi on oikeastaan triplaterveelliistä, kun huomioidaan kalojen ravintoaineet ja Omega 3-rasvahapot? Se sisältää rasvaista lohta terveellisimmässä mahdollisessa eli kypsentämättömässä muodossa, reilusti levää sekä avokadoa. Himo sushiin on siis myös elimistön viesti sen janoamista tarpeellisista Omega 3-rasvahapoista.

Jos haluat lukea aikaisempia postauksia ruoan terveellisistä vaikutuksista, löydät ne helposti täältä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *