Hattaran värisessä Porvoossa

Veimme eilen illalla tyttären parin jengikaverin kanssa treeneihin Porvooseen ja pääsimme itsekin kävelemään vanhan kaupungin mukulakivikaduille ja ihailemaan hattaran värisiä talokaunottaria.  Tunnelma oli kuin menneiltä ajoilta, ja voin vain kuvitella hevosten liikkuneen kapeilla kaduilla autojen sijasta. Mietin myös, että koska porvoolaisten pienten liikkeiden ruukuissa kukkivat jo ihanat keväiset kukkaistutukset, uskaltaisinko jo itsekin tuoda parvekkeen narsisseille seuraa viikonloppuna? 

Meitä myös ihmetytti kaupungin hiljaisuus. Kello oli vähän yli kuusi ja koko vanha kaupunki oli kiinni. Kaikki ihanat pikkukaupat, antiikki- ja käsityöliikkeet sulkevat ovensa kuudelta, mikä tuntui kummalliselta. 

Olisi vaikea kuvitella, että vaikka Tallinnan tai Tukholman vanha kaupunki pidettäisiin kiinni parhaaseen myyntiaikaan. Onkohan tilanne sama kesälläkin? Etsimme juuri kivoja vierailukohteita keskikesän Jenkkivieraille ja Porvoo pääsi ehdottomasti listalle, pitäisi vain tähdätä sellaiseen aikaan, että liikkeet ovat vielä auki vierailtaviksi.

Poikkesimme rannan ihanan vanhan satamarakennuksen kahvila-baariin ja uskaltauduimme siihen kuuluvan joella kelluvan veneen kansiterassille. Pakko kuitenkin tunnustaa, että aika nopeasti nostimmekin teekupposet takaisin sisätiloihin, sen verran kylmät nämä terassikautemme avajaiset olivat. Lämmini ilma alkaisi olla jo tervetullutta <3