Stressaantunut – Treenaa näin!

Liikunta on paras lääke stressiin, ainakin minulla. Treenatessa ajatukset saa muualle, kuin niihin asioihin, jotka kuormittavat. Parhaimmillaan treenien jälkeen olo on rauhallinen, mutta energinen. Kehossa tapahtuvat kemialliset muutokset välittäjäaineissa ja hormoneissa tuovat mukanaan hyvän olon liikkumisen myötä.

Liikunta on yksi tärkeimmistä keinoistani käsitellä stressiä. Olen hoitanut itseäni liikkumalla jo vuosia. Lenkki tai salitreeni toimivat melkeinpä poikkeuksetta. Mutta nyt puhun lyhytkestoisesta stressistä, jota treeni selkeästi lieventää. Silti olen opetellut myös muita keinoja hallita kuormittavia elämäntilanteita, koska liikkumisellakin on rajansa.

Suorittajan ansa

On ollut tilanteita, joissa olen havahtunut siihen, että olen konemaisesti hoitanut viikottaiset treenit tiukasti ohjelman mukaan läpi, ajattelmatta kuitenkaan kokonaiskuormitustani viikkotasolla. Työkiireiden tai valvottujen öiden päälle ei ole mitään järkeä vetää esimerkiksi montaa kovatempoista HIIT-tyyppistä harjoitusta viikossa.

Tämän olen huomannut kantapään kautta. Kovatehoinen liikunta vain lisää kierroksia ja nostaa stressihormonitasoja, vaikka nimenomaan silloin pitäisi ottaa rauhallisemmin. Uni häiriintyy, tulen ärtyneeksi ja keskittyminen on hankalaa. Silloin tiedän, että pitää hiljentää tahtia.

Onkin tarpeen kysyä itseltään, missä määrin treenin kautta on järkevää stressata lisää jo valmiiksi stressitilassa olevaa kehoa. Stressi kun on myös kehon fysiologinen reaktio, johon liittyy esimerkiksi sydämen sykkeen ja stressihormonitasojen nousu. Kovatehoinen liikunta aiheuttaa yhtä lailla stressireaktion elimistössä, esimerkiksi kortisolitasot nousevat. Me kaikki tiedämme, mitä pitkään jatkuva stressitila tekee elimistöllemme ja mielellemme.

Krooninen stressi ja liikunta

Entä mitä sitten, jos stressi ei olekaan vain ohimenevä kuormittava työtilanne tai muu tilapäinen elämänvaihe, vaan pitkäkestoista ja kroonistunut tila? Entä jos ollaan pitkään kuormituksen äärirajoilla vaikkapa työn tai parisuhteen takia?

On hyvin yleistä, ettei ihminen tiedosta välttämättä sitä, kuinka paljon hän on henkisesti kuormittunut. Kun tähän lisätään kovatehoinen liikunta, tarkoituksena hoitaa stressiä, voi käydä juuri päinvastoin kuin toivomme: stressioireet vain lisääntyvät entisestään.

Tärkein mittari on kuunnella itseään. Jos vaikka juoksee lenkin, on treenin jälkeen oltava hyvä olo. Jos sensijaan väsyttää enemmän kuin ennen lenkkiä, kannattaa miettiä muita keinoja hoitaa stressiä. Olemme yksilöitä: toiselle ainoa keino stressin laukaisemiseen voi olla kovatehoinen lenkki tai treeni. Toinen tarvitsisi samassa tilanteessa tahdin rauhoittamista.

Stressaajan liikuntavinkit

Eräs seuraajani kysyi minulta, miten kannattaa liikkua, jos elämässä on päällä lähes jatkuva stressitila. Aina neuvotaan, että ensin tulisi vähentää stressiä ja poistaa elämästä stressin aiheuttajia. Mutta entä, jos se ei ole mahdollista? Miten liikkua tällaisessa tilanteessa?

Omat ehdotukseni stressaantuneelle liikkujalle tulevat tässä:

• Liiku matalammalla teholla. Vaihda kovatempoinen lenkki kevyempään hölkkään tai kävelyyn. Vaihda maisemaa kaupungista metsään. Metsän stressiä vähentävä vaikutus on tutkittu juttu.
• Korvaa HIIT -treeni rauhallisempitahtisella kuntosaliharjoittelulla, joissa pidät tavallista pidemmät palauttelutauot sarjojen välillä. Kortisolitasot pysyvät tällöin maltillisempina.
• Anna rauhallisimmille lajeille mahdollisuus: vieläkin elää tiukassa ajatus, että silloin kun liikutaan, pitää mennä veren maku suussa. Ei pidä paikkaansa. Kokeile vartin kotitreeniä tai liikkuvuustreeniä, mene rohkeasti joogatunnille tai pilatekseen. Anna keholle ja mielelle mahdollisuus palautua ja huomaa, miten mieli ja keho virkistyvät, mutta samalla stressi lievenee.
• Kuulostele itseäsi JOKAISEN treenin jälkeen: toiko liikunta lisää energiaa/kohottiko se mielialaani vai tunnenko itseni entistä väsyneemmäksi? Jos olo on jälkeenpäin huonompi, kuin ennen treeniä, olet liikkunut liian kovaa.
• Tarkkaile leposykkeitäsi esimerkiksi aamuisin. Kohonnut leposyke kertoo siitä, ettet ole palautunut.
• Seuraa kokonaiskuormitusta: pidä kovatempoisten treeniviikkojen jälkeen kevyempiä viikkoja. Näin urheilijatkin harjoittelevat. Muista, että kehitymme ja palaudumme levossa.
• Älä piiskaa itseäsi vain kovempaan tahtiin silloin, kun elämä tuntuu kaatuvan päälle. Mieti, miksi tahdin hiljentäminen tuntuu niin vaikealta. Ehkä et uskalla pysähtyä aitojen tunteiden äärelle ja kohdata syvimpiä ajatuksiasi, vaan juokset niitä pakoon pitkin maita ja mantuja? Miksi kielteiset tunteet ja ajatukset on niin vaikea hyväksyä? Nekin ovat osa sinua ja elämää.
• Muista, että liikunnasta pitäisi tulla positiinen ja hyvä olo. Jos se ei löydy salilta treenaa kotona tai lähde kävelylle.
• Puhu itsellesi ystävällisesti ja ole armollinen. Aina ei tarvitse jaksaa suoriutua täysillä, on ihan ok jättää joskus treenit välistä. Lopeta vertailu muihin. Muista, että toivoa on aina olemassa, oli tilanne kuinka vaikea tahansa.
• Vaikka tuntuu, ettet voi vaikuttaa stressin aiheuttajaan elämässäsi, keskity niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa. Vähennä töitä, uskalla sanoa “ei” ja ota itsekkäästi aikaa myös itsellesi.

Oletko Sinä pohtinut näitä asioita jossain vaiheessa? Miten olet itse selvinnyt stressaavasta tilanteesta? Onko liikunta auttanut?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni #kotitreenikalenteri Joulukuun treenihaaste on täällä! Tule mukaan.

Seuraa minua somessa:

Instagram: @ansaivo

Facebook: @peronaltrainerannasaivosalmi