Lempiaiheeni psykologiassa
Olen opettanut psykologiaa lukiossa 17 vuoden ajan. Mitä ovat omat henkilökohtaiset lempiteemani psykologiassa? Mistä aiheista sytyn erityisesti? Mikä psykologiassa kiehtoo ja mitä se on minulle henkilökohtaisesti antanut?
Seitsemässätoista vuodessa koulujen opetussuunnitelmat ovat ehtineet vaihtua jo monta kertaa, mutta samoja teemoja opetan tunneillani edelleen kuin urani alkuvaiheessa. Mielenterveys, itsetunto, tunteet, persoonallisuus, sosiaalipsykologia, yksilön kehitys, mielenterveydenhäiriöt, älykkyys, motivaatio, itsesäätely, oppiminen, ajattelu, aivojen rakenne ja toiminta. Psykologiaan mahtuu paljon mielenkiintoisia teemoja.
Innostus psykologiaan syttyi lukiossa
Itse kiinnostuin psykologiasta lukiossa. Minulla oli innostava psykologian opettaja (terkkuja Katriina!) ja kävin kaikki psykologian kurssit. Kirjoitin psykologian myös ylioppilaskirjoituksissa. Koin, että psykologian opiskelu auttoi minua ymmärtämään omaa käyttäytymistäni, mutta myös toisten toimintaa.
Itsetuntemukseni kasvoi ja sain selityksiä sille, miksi toimin kuten toimin. Psykologian opiskelun kautta tiedostin, miksi suutahdin helposti saadessani kritiikkiä tai miksi vetäydyin sosiaalisissa tilanteissa. Opin myös, että mielen ongelmiin on saatavissa apua ja sitä kannattaa hakea ajoissa.
Jatkoin psykologian opintoja yliopistossa. Siellä minulle kolahti erityisesti mielenterveyden ja sosiaalipsykologian opintojaksot. Oli upea oivaltaa, miten muut ihmiset vaikuttavat – tiedostamattammekin – käyttäytymiseemme ja toisaalta oli avartavaa ymmärtää, miten ihmisen mieli on hyvin haavoittuvainen, mutta omaa myös suunnattoman kyvyn toipua ja muovautua.
Omat lempiteemani psykologiassa
Kaikki lukiolaiset suorittavat nykypäivänä yhden pakollisen psykologian kurssin. Loput kurssit ovat valinnaisia, joten opiskelijani ovat kursseilla hyvin motivoituneita ja innostuneita.
Eri kursseilla keskitytään eri psykologian osa-alueisiin: kehityspsykologiaan, kognitiiviseen psykologiaan, persoonallisuuspsykologiaan, sosiaalipsykologiaan, motivaatiopsykologiaan ja tunteisiin sekä mielenterveyteen ja niiden häiriöihin. Lisäksi on tarjolla kertauskurssi psykologian ylioppilaskokeissa kirjoittaville. Minua jännittää, sillä tänään oli psykologian ylioppilaskoe ja kertauskurssilaiseni osallistuivat siihen. Toivon sydämestän, että he onnistuvat!
Mielenterveys ja sen häiriöt
Omia lempiteemojani psykologiassa on monia. Mielenterveyteen ja sen häiriöihin liittyvät asiat ovat aina kiehtoneet minua. On helpottavaa tajuta, että suurin osa ihmisistä (erään tutkimuksen mukaan 83%) kohtaa jonkin mielenterveyden ongelman jossain vaiheessa elämäänsä.
Toisaalta mielenterveyden ongelmiin on saatavilla monenlaista apua niin lääkkeistä kuin psykoterapioistakin. Mielenterveysongelmiin liittyvä stigmatisointi on vähentynyt ja minusta on hyvä, että esimerkiksi masennuksesta puhutaan nykyään avoimemmin.
Tunteet
Toinen teema, joka on lähellä sydäntäni ovat tunteet ja niihin liittyvä tutkimus. Tunteet ovat hyvin kehollisia, vaikka niihin liittyy myös subjektiivinen ulottuvuus, tunnekokemus. Tunneilmaisuun ja sen yleismaailmallisuuteen – ja toisaalta kulttuurisidonnaisuuteen – sekä tunteiden säätelyyn liittyvät aiheet inspiroivat minua.
On upea huomata, miten omia tunteita ja reaktioita tunnistamalla ja tiedostamalla voi vaikuttaa omaan ajatteluun ja sitä kautta myös käyttäytymiseen.
Uni ja nukkuminen
Kolmas lempiteemani psykologiassa ovat uneen ja nukkumiseen liittyvät asiat. Unen merkitys ja unennäön merkitys, univaje ja unen vaikutus hyvinvointiin ovat äärettömän mielenkiintoisia aiheita. Onneksi ne ovat nousseet viime vuosina vahvasti pinnalle ja riittävän sekä laadukkaan unen merkityksestä puhutaan jo paljon.
Sosiaalipsykologia ja psykologian suuntaukset
Muita itselleni erityisen kiintoisia psykologian aiheita ovat sosiaalipsykologiset ilmiöt kuten konformisuus (taipumuksemme mukautua toisten ihmisten käyttäytymiseen), attribuutiot (syyt, joilla selitämme omaa ja toisten toimintaa) sekä esimerkiksi ryhmien toiminta.
On myös virkistävää huomata, että psykologian sisälläkin ihmisen toimintaa selitetään hyvin erilaisista näkökulmista. Psykodynaaminen lähestymistapa korostaa lapsuuden varhaisten kokemusten ja tiedostamattoman puolemme merkitystä, kognitiivinen psykologia ajattelun ja tiedonkäsittelyn merkitystä tässä ja nyt ja humanistinen ja positiivinen psykologia taas suuntaa katseen tulevaan ja jokaisessa meissä piileviin mahdollisuuksiin ja potentiaaliin.
Psykologian on äärettömän monipuolinen tieteenala, joka on ottanut valtavia harppauksia viime vuosikymmeninä mm erilaisten aivokuvantamislaitteiden ansioista. Nykytutkijat voivat seurata reaaliajassa aivojen toimintaa, kun koehenkilö vaikkapa nukkuu, katsoo pelottavaa elokuvaa tai kärsii jostakin aivovammasta, joka vaikeuttaa hänen elämäänsä.
Pidän psykologiasta siksi, että se näkee ihmisen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. Meidän toimintaamme vaikuttavat niin biologiset tekijät, kuten vaikkapa geenit, hormonit tai aivotoiminta, kuin myös psyykkiset tekijät kuten ajatukset, motiivit ja tunteet, sosiaalista puolta, kuten vaikkapa kasvuympäristöä tai vuorovaikutussuhteita unohtamatta.
Psykan opettaminen on tosi kivaa!
<3 Anna
Kaikki postauksen kuvat ovat koulutyöstä tai matkalta sinne.
Tuu someen @ansaivo
Lue myös edellinen postaukseni: Moi, olen Anna Saivosalmi!
Ah, psyka on niin parasta. Lukiossa ja sen jälkeenkin innostus on säilynyt.
Terkuin, keittiöpsykologi
No niin on ja kiva kuulla, että sinäkin olet innostunut psykologiasta. Köökkipsykologia vasta kivaa onkin 😀
Monet mediat ovat ottaneet todella aktiivisen asenteen mielenterveyttä ja yleisesti ihmisen mielen toimintaan liittyvien uutisointien ja tietopainotteisten juttujen julkaisemisessa. Esimerkiksi Hesari ja Hyvä Terveys- lehti satsaa paljon nyt mielenterveyteen.
Itsehoidon merkitys tulee esille monissa medioissa, mutta vaikuttavuus ihmisten käyttäytymiseen voi olla vaatimaton. Rohkaisevaa tietoa itsestä huolehtimiseen on tarjolla yltäkylläisesti , mutta monet tarvitsevat tiedon lisäksi rinnalleen ihmisen (eli vuorovaikutusta jossain muodossa).
Taustalla on polarisaatiota; osalla huonosti voivista aikuisista ei ole juuri lainkaan voimavaroja esim. säännölliseen syömiseen, liikuntaan ja mielekkääseen toimintaan. Sitten taas osa väsyttää itsensä täydellisyyden tavoittelulla; tehdään liki pitäen kaikki, mitä hyvinvointi- skene ohjaa, ja silti sisällä on tuskaa ja kipua. Se “kaiken tekeminen oikein” ei olekaan tie hyvään oloon.
Monilla tieteenaloilla on yhtenä ongelmana se, ettei tieto muokkaudu helposti kansantajuiseksi. Jos katsotaan esimerkiksi jotain psykologian alan tutkimusta (kuviteltu esimerkki): Riskitekijän X yhteys oireeseen Y. Kun tulos on, että x on yhteydessä Y:n TAI X selittää 20-40% Y:n vaihtelusta, eihän siitä oikein mitään saa “irti”. On vaikea hahmottaa, että mikä on esim. kausaliteetin, moderaattorin tai mediaattorin ero.
Siksi onkin mainiota, jos esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttaja tai joku substanssiosaaja hyödyntää mielenterveyttä koskevaa ymmärrystään. Itsetuntemus, vuorovaikutustaidot, tunne- elämän kirjo ja erityisesti itseen ja toisiin kohdistuva myötätunto ovat monissa elämäntilanteissa oleville erittäin puhuttelevia teemoja. Nähdäkseni myös vaativampiin käsitteisiin, mentalisaatioon ja resilienssiin, liittyviä avauksia on tehty verkossa ja painetuissa lehdissä.
Itse mietin tänään, että millä kaikilla tavoilla korona- aika muokkaa eri sukupolvien uskomuksia elämästä (mm. uskomukset omista vaikuttamismahdollisuuksista, avun saatavuudesta, turvallisuudesta jne.). Vaikka tilanne “koskee kaikkia”, yksilölliset kokemukset ja niiden pohjalta syntyvät olettamukset, ovat kovin erilaisia. Se mikä ei muutu, on ihmisen sisimmästä kumpuava tarve muodostaa tunneyhteys toisiin ihmisiin.
Kiitos asiantuntevasta kommentista. Uskon, että lukiolaiselle psykologia näyttäytyy kiinnostavalta juuri siksi, että sen kautta on mahdollista lisätä omaa itsetuntemusta ja ymmärtää paremmin omaa toimintaa, muita unohtamatta. Psykan yo-kokeita korjatessani en voinut olla ihmettelemättä, miten kypsään pohdintaan opiskelijat kykenevät osatessaan tunnistaa, nimetä ja selittää ihmisen elämän kirjoa upeasti hyödyntäen psykologista tietoa ja käsitteitä. Mielenteoria, konformisuus, ilmastoahdistus, tutkimuksen suunnittelu, mielenterveyshäiriöihin liittyvät myytit ja älypuhelimen kanssa kasvaminen. Mm nämä olivat tämän syksyn yo-kokeen teemoja, joiden parissa kokelaat saivat näyttää osaamisensa.