Kulta, meillä on tämän verran vielä aikaa yhdessä

Olisi kammottavaa tietää koska kuolen. Silti menin selvittämään asiaa, utelias kun olen. Samalla selvisi, kuinka monta vuotta minulla ja Jaakolla on aikaa vielä yhdessä

Kuinka monta vuotta meillä sitten on vielä aikaa yhdessä? Vastaus on: 35 vuotta, jos kuolleisuustilastoihin on uskominen. Tai siis 60%:n todennäköisyydellä meillä on 35 vuotta.

Vuonna 2004. Mentiin naimisiin.

Onko aikaa vähän vai paljon?

Sanoin tänään Jaakolle, kuin ohimennen, että meillä on vielä reilut 30 vuotta yhteistä aikaa, ja hän ilahtui kovasti. Itseasiassa hän kailotti sohvan pohjalta kovaan ääneen, että: ”Jeeeee!!”.

Tottakai eteen voi tulla yllättäviä asioita, kuten sairaus, tapaturma tai avioero, mutta minun mielestäni on ihana ajatella, että tässä on vielä 35 vuotta aikaa temmeltää yhdessä. Matkustaa, tehdä ruokaa, käydä kävelyillä ja nukkua samassa sängyssä. Ja tuo 35 vuotta on muuten enemmän, kuin se, mitä tällä hetkellä olemme yhdessä aikaamme viettäneet (tänä jouluna tulee 23 vuotta yhdessä).

Toisaalta 35 vuotta on kyllä todella vähän. Aika on rajallista, varsinkin yhteinen aika. Aloin heti miettiä, miten tämä jäljellä oleva elämämme olisi parasta elää. Pitäisikö muuttaa Espanjaan tai lopettaa tämä hurja töiden huhkiminen ja keskittyä johonkin muuhun. Ja kuinka monta vuotta tuosta 35 -vuodesta on sellaisia, kun horisemme vanhainkodissa tai olemme toistemme omaishoitajia? Kuinka monta tervettä yhteistä vuotta meillä on jäljellä?

Mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin vastaamiseen en kuitenkaan aio uhrata sen enempää voimavarojani. Kunhan leikittelen ajatuksella. Tulkoon, mitä tulee. En ole ennenkään suunnitellut tai pelännyt tulevaa.

Milloin minä kuolen?

Kävin siis tekemässä ”Kuinka paljon on aikaa?” -testin Lucify:n sivulla. Testi on ihan ilmainen ja kertoo Tilastokeskuksen keräämien kuolleisuustilastojen valossa, missä vaiheessa elämää me todennäköisesti tällä hetkellä olemme. Minulla on menossa aika tarkkaan puoliväli.

Sivusto kertoo myös, millä todennäköisyydellä elän esimerkiksi 75 -vuotiaaksi, ja mihin todennäköisimmin kuolen, jos kuolen vaikkapa kuusikymppisenä (kuolen todennäköisimmin syöpään tai sydän- ja verisuonitauteihin. Ei mitenkään yllättävää..) Ja minulla on siis 50%:n todennäköisyydellä vielä 47 vuotta elinaikaa.

Sivustolle voi myös täyttää jonkun toisen tiedot (sukupuoli ja ikä), jonka jälkeen saa arvion tulevista yhteisistä vuosista, kuten tein minun ja Jaakon kohdalla.

Tämän tyyppiset mittarit eivät tietenkään ota huomioon yksilöllisiä tekijöitä ja tapahtumia (elintavat, pitkäaikaissairaudet, tapaturmat jne), vaan ne perustuvat tilastoihin ja todennäköisyyksiin, jotka on laskettu suurten otosten kautta. Silti on ihanaa ajatella, että minulla ja Jaakolla on yhdessä jäljellä vielä yli 3000 kesäpäivää.

Minä haluan olla kiitollinen jokaisesta kesä- ja talvipäivästäkin. Koskaan ei voi tietää, onko henkäys tai päivä viimeinen. Olisi myös kamalaa olla 80 -kymppinen ja katkera siitä, ettei ole elänyt itselleen antoisaa ja oman näköistä elämään. Olisi surullista mummelina katsoa taakse ja katua sitä, mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä, miten on elänyt tai kenen kanssa on elämänsä viettänyt.

Elämän rajallisuudella ei tarvitse mässäillä, mutta muistutuksena teema on ihan hyvä välillä. Vai mitä?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Näin hakkaa humalainen sydän

Tuu instaan @ansaivo

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *