Etätöissä vai töissä? – Koulut suljettiin

Koulut suljettiin tänään. Meidän lukiolla ylioppilaskirjoitukset jatkuvat kuitenkin perjantaihin asti. Opiskelijat pääsevät siis tekemään yo-kokeensa ja me opettajat valvomme kokeita normaalisti. Tunnit muille lukiolaisille pyörivät etänä.

Eilen pyrin ottamaan haltuun Google Meet -videoneuvotteluohjelman, jolla pystyn jatkossa pitämään oppitunteja reaaliajassa. Opiskelijat osallistuvat tunneille omalta laitteeltaan kotoa käsin. Etuna tässä on se, että opiskelijat saavat opetusta silloin, kun heidän tuntinsa muutoinkin olisi, ja opetus on edes jossain määrin lähiopetusta muistuttavaa. Kyllähän tämä uusi tilanne vaatii silti sekä opiskelijoilta että opettajilta paljon.

Päivärytmi heti alusta alkaen

Lukiolaiset ovat kuitenkin melko itseohjautuvia. Enemmän mietin peruskouluikäisiä, joille tämä tilanne voi olla hyvin haastava. Me sovimme eilen perheen kesken, että erityisen tärkeää olisi pitää kiinni jatkossa rutiineista ja selkeästä päivärytmistä arkena. Tai siihen ainakin päätimme pyrkiä.

Seiska- ja viidesluokkalaisemme, sekä me vanhemmat heräämme aamulla normaalisti tästäkin eteenpäin. Syödään aamupalaa ja laitetaan päivävaatteet päälle. Tämän jälkeen keskitytään töihin ja kouluun. Katsotaan, mitä opettajat koulussa ovat ohjeistaneet tekemään ja opiskellaan niitä aineita, mitä lukujärjestyksessä muutenkin olisi. Eilen suunnittelimme ja raivasimme jokaiselle perheenjäsenelle oman pienen työpisteen täällä kotona.

Päivää rytmitetään samoin kuin töissä- ja koulussakin: välitunneilla ja tauoilla liikutaan, virkistytään ja rentoudutaan ja lounastunnilla syödään. Itsekin pyrin pitämään omat oppituntini silloin, kun ne muutenkin olisivat. Tällä viikolla en siihen vielä pysty, koska ylioppilaskokeen valvontoja osuu oppituntien kanssa samaan aikaan.

Meitä aikuisia tarvitaan nyt enemmän

On selvää, että meitä aikuisia tarvitaan nyt enemmän pienempien koululaisten apuna, koska opettaja ei ole jatkuvasti läsnä vastaamassa kysymyksiin ja neuvomassa. Roolit tulevat täällä kotona varmasti muuttumaan ja kärsivällisyyttä vaaditaan. Ei läksyjen kanssa voi mennä kysymään neuvoa juuri sillä hetkellä, kun äiti on etäyhteydessä 30 opiskelijansa kanssa.

Kyllä tässä varmasti monet kerrat kiristellään hermoja. Päivässä tulee tästä eteenpäin myös valmistaa pari ruokaa, koska emme syö enää lounasta töissä ja koulussa. Toisaalta, olemme tehneet viime päivinä perheenä paljon yhdessä ruokaa ja leiponeet. Tämän tilanteen yksi ehdoton positiivinen puoli.

Silti uskon, että päiviin löytyy sopiva rytmi ja jokaiselle oma tila ja tapa tehdä omia töitään ja kouluhommiaan. Nyt ei olisi varmaankaan ollenkaan pahitteeksi laatia “Kodin lukujärjestys” perheen päiviä rytmittämään.

Pois näytön äärestä

On myös se vaara, että koneella tulee istuttua hirvittävän monta tuntia päivässä. Eilen, kun harjoittelin virtuaalietätuntien pitämistä, tajusin neljän jälkeen iltapäivällä, että olin tuijottanut kahta(!) tietokoneen näyttöä koko päivän (treenasin ohjelman käyttöä kahdella tietokoneella, jotta näin opiskelijan ja oman näkymäni). Illalla siirryin vielä kännykälle ja telkkarin ääreen.

Pää oli nukkumaan mennessä ihan muusina. Tajusin että nyt on otettava kyllä selkeitä taukoja päiviin. Nämä tauot aion käyttää pieniin virkistäviin liikuntahetkiin ja rentoutumalla kotitöitä tehden (en olisi ikinä uskonut, että sanon näin!) Ulkoilemassa olemme myös käyneet joka päivä. Raitis ilma tekee ihmeitä.

Opettajan työni jatkuu siis “normaalisti”. Kello Kuuden ulkotreenini päätin keskeyttää maanantaisen hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen. Ei ole järkeä uhmata suosituksia kokoontumalla, edes ulos, jumppaamaan porukalla.

Sen sijaan keskityn nyt niihin töihin, joita voin tehdä kotoa käsin. Jaan treenivideoita ja ohjeita tiuhaan instassa @ansaivo ja pyrin innostamaan ihmisiä liikkeelle nyt, kun liikuntamahdollisuuksia on supistettu. Ajattelin myös, että olisi mahtava aloittaa esim seuraajien kanssa “Treenaa koko kirja” -haaste Vartti riittää kirjani kanssa. Voisimme treenata porukalla kirjan kaikki yli 30 treeniä läpi. Uskon, että yhdessä se olisi tosi hauskaa ja innostavaa! Miltä kuulostaisi?

Tsemppiä niille ammattiryhmille, joiden työ on niin kriittisen tärkeää, että he pysyvät töissä tässäkin tilanteessa, ja siitä eteenpäin. Näitä töitä oli aikamoinen lista hoitohenkilökunnan, päiväkodintyöntekijöiden ja opettajien lisäksi. Arvostan!

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Meidän perheen muutokset – Pitääkö riskiryhmään kuuluvan pelätä?