MIKSI PAINO EI PUTOA VAIKKA TREENAAN KOVAA SALILLA?
*Sisältää mainoslinkkejä
Yksi asia, joka yllättää kerta toisensa jälkeen monen salitreenaajan alkutaipaleellaan on, että se paino ei välttämättä lähdekään putoamaan, vaikka tavoitteena on ollut tiivistyä. Eikä tämä välttämättä ole myöskään aloittelijoiden dilemma, vaan monet pitkään treenanneetkin saattavat päätyä hakkaamaan päätä seinään, kun uusi timanttinen valmennuskokonaisuus ei tuokaan tavoitteista huolimatta kevennystä vaakalukemaan.
Tämä kuuluisa ja naisten kestotavoitteena ilmenevä kiinteytyminen onkin osittain ymmärretty väärin. Kun halutaan oikeasti saada kroppaa tiiviimmäksi, mahdollisesti rasvaa hieman tiristettyä ja muotoa lihasten muodossa varteen, niin se ei automaattisesti tarkoita pienempää lastia digitaalivaa’an päällä.
Miksi paino ei putoa, vaikka treenaan kovaa salilla?
Lihas painaa hämmentävän paljon. Se painaa aika ronskisti enemmän kuin se vyötäröllä pyörivä silava. Kun pihvi kasvaa ja saadaan sitä muotoa varteen, niin se voi monesti näkyä vaa’alla. Varsinkin kun äärimmäisillä kitukaloirella tukittu kroppa kohtaa vihdoin ruokavalion, jossa sitä hiilaria on ensinnäkin riittävästi, niin se potkaisee monilla helposti vaakalukemaa kilolla tai jopa parilla ylöspäin. Apua!? Eli hiilaria ei kannata syödä? No eihän se nyt näin mene.
Kun ollaan oltu pitkään minimaalisilla hiilareilla, ja niitä ah-niin-maistuen hiilihydraattien makuun päästään, niin lihasten hiilarivarastot (glykogeenivarastot) täyttyvät. Yksi gramma hiilaria voi sitoa itseensä jopa kolme (3!!) grammaa nestettä, ja tämä kun pakkautuu lihaksiin (eli juuri oikeaan paikkaan), niin se näkyy vaakalukeman lisäksi toisinaan mm. yllättäen esiin pamahtaneina olkalihaksina. Miksi se painonnousu on ylipäätään hanurista, jos se pamahtaa sinne lihaksiin, joita halutaan muutenkin pyöreämmäksi?
Kun ruokaa myös syödään enemmän, niin sitä on enemmän suolessa. Sekin näkyy vaa’aalla. Eli jos sait käteesi uuden treeniohjelman ja ruokavalion, jossa perseellään ollut lähtötilanne korjataan järkevyyden tasolle, niin parissa viikossa hankittu pari kiloa ei välttämättä todellakaan aina tarkoita sitä rasvaa. Toki asia on eri, jos kaikki illat tähän päälle on syöty suklaalevyjä, raakakakkuja ja leivoksia, mutta viikossa ei vielä päivittäisellä 2000 kilokalorilla kovin helposti paria kiloa laardia kerrytetä.
Entä jos paino vaan nousee? Lihonko?
Jos sinulla on selkeä lihaskasvuun tähtäävä treeniohjelma, syöt riittävästi, ja salilla tapahtuvaa voimaharjoittelua toteutetaan, niin paino usein lähtee hiipimään ylöspäin, vaikkei puhuttaisi mistään sikabulkeista. Mikäli treenipainot kasvavat hiljalleen tai toistomäärät samoilla painolla kasvavat, niin tämä usein kielii siitä, että kehitystä lihaskasvussa tapahtuu. Varsinkin aloittelijalla lihaskasvu järkevällä kokonaisuudella voi olla todella nopeaa. Myös jos pitkään päin honkia treenannut ja syönyt salitreenaja pistää kokonaisuuden kerralla kuntoon, voi lihaskasvu ottaa kovankin edistysaskeleen. Ja tämä kaikki voi näkyä vaa’alla positiivisesti.
Toki jos edelleen salilla heiluvat liikkeissä vaaleanpunaiset pienet käsipainot ja prässin kyydissä on täsmälleen samat painokiekot samoilla toistomäärillä, niin lisääntynyt paino saattaa hyvinkin olla ihan muuta kuin sitä rasvatonta massaa. Lihaskasvu usein edellyttää sitä, että ihminen vahvistuu, ja vahvistumisen edellytykseksi tarvitaan nousujohteista treeniä ja itsensä haastamista kovempiin suorituksiin painojen parissa.
Nainen saa painaa.
Urheileva nainen ei todellakaan aina paina vähän. Etenkin, jos aloitat oikeasti lihasmassaan tähtäävän salitreenin, niin valmistaudu siihen, että se voi näkyä vaa’alla myös kasvavana lukuna. Varsinkin jos olet normaalipainoinen, niin tuloksekkaan salitreenin myötä vaakalukemasi ei tule olemaan enää entisellään, ja sehän vasta on hieno juttu!
Myös vaatekaappi voi hiljalleen mennä uusiksi, ja aika monella tuloksia tahkoneella treenajalla vaatteet ovat jääneet pieniksi, eikä läheskään aina ole kyse lihomisesta. Kun kintut ottavat pihviä, niin yhtäkkiä farkkuja saakin kiskomalla vetää jalkoihin. Takit saattavat alkaa kirraamaan hartioista, ja keväällä kaapista nahkatakkia kaivaessa voi huomata, ettei se enää mahdukaan päälle. True story.
Toki vähärasvaisuus ei aina ole oikotie onneen. Itse kannatan mieluummin pientä pehmoa perseessä ja kovaa kulkevia treenejä kasvavin treenipainoin kuin jatkuvasti liian alhaisilla kaloreilla porskuttelua ja takkuavia tuloksia. Riittävästi syömällä ainakin lihaskasvulle on otolliset edellytykset, kun usein vuoden ympäri kituuttamalla ei tapahdu mitään. Ei pala rasva, ei putoa paino eikä kasva lihas, kun kroppa on ajettu aivan tukkoon. Tästä on se hyvinvointi kaukana.
Urkkatoppi: TÄÄLTÄ*
Korkeavyötäröiset trikoot: TÄÄLTÄ*
Ennen salitreenin aloittamista painoni pyöri pattiarallaa 53-54 kilon välissä (pituutta huimat 156 cm). Salitreenin aloittamisen jälkeen vaakalukemani on pyörinyt kisapreppejä lukuunottamatta pääasiassa noin 59-62 kilossa. Paluuta ei taida itselläni olla, ellen sitten lopeta painojen kanssa treenaamista ja lihasten kuormittamista raskailla sarjoilla. Ja miksi tarvitsisi olla? Paino on vain yksi lukema muiden joukossa. Vähän kuin kengännumero, pohkeen ympärysmitta tai kuppikoko. Ei se ketään määritä.
Rohkeasti painavaa viikkoa!
LUE MYÖS AIHEESEEN LIITTYEN:
Miksi normaalipainoiset dieettaavat eniten?
EDELLINEN JUTTUNI:
Vetreyttä kroppaan! Miten venyttää siltaa?
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Mä oon vuoden sisään tehnyt elämäntapamuutoksen ja täs on sitten tullut enimmäkseen lenkkeiltyä. Fyssari kehotti lisäämään lihaskuntotreeniä mukaan ohjelmaan ja nyt onkin sit tullut reilun kuukauden ajan jo tehtyä vähintään yks lihaskuntotreeni viikossa. Paino alkoi nousta mystisesti, mikä johti siihen et vaihdoin työpaikkaruokalan liian suolaisen ruuan omiin eväisiin.
Nyt alkaa tuntua, että se järkky nesteturvotus alkaa kadota eikä jokaisen lenkin jälkeen tunnu kroppa ihan pökkelöltä. Samalla oon kyllä yrittäny muutenkin tuunata syömisiä, mutta kyllä sitä suklaatakin kuluu. Huomaa kuitenkin et mulla on nyt kunnon reisipalat verrattuna vuoden takaiseen ja pakko hyväksyä et lihakset tosiaan painaa enemmän. Silti terveydellisistä syistä täytyy vaakalukemaa saada vielä alaspäin.
Hyvä, kun kirjoitit tästä 🙂 Googletin just 2 viikkoa sitten tätä asiaa 😀
http://www.marihblog.com
Jos ylipainoa on, niin silloin toki paino olisi hyvä saada laskuun myös lihaskuntotreeniin yhdistettäen (joka tukee usein hyvin painonpudotusta). Tämä tosiaan edellyttää miinuskaloreita, jolloin tulisi syödä vähemmän kuin kuluttaa. Lihaskuntotreeni tai treenin lisääminen voi joissain tapauksissa myös lisätä nälkää kulutuksen kasvamisen myötä, jolloin huomaamatta syö enemmän, joka voi myös nostaa painoa jopa ei halutulla tavalla varsinkin jos painonhallintaan on syytä kiinnittää huomiota.
Suosittelen syömään oikeaa ruokaa riittävästi, jolloin myös ne herkkuhimot pienenevät, sillä usein niistä herkuista muodostuu painonhallinnassa helposti tökkäävä tekijä tavoitetta kohti mentäessä, jos niitä ei oteta huomioon päivittäisessä kokonaisenergiansaannissa. Kunnon ruoka pitää nälän kurissa, auttaa jaksamaan harjoittelussa ja tukee hyvin rasvanpolttoa. Toki jos painonpudotus terveydellisistä syistä on tavoitteena, niin suosittelen lämpimästi asiantuntevan ammattilasen/valmentajan hankkimista tähän tueksi. 🙂
Tärkeä aihe, kiitos hyvästä kirjoituksesta jälleen kerran! Pakko kysyä sun mielipidettä, vaikka luulen tietäväni vastauksen itsekin, mutta jotenkin tuntuisi hyvältä saada omille mietteille myös asiasta paremmin tietävän mielipide.. 😀 Eli mites, kun asia on toisin päin – jos paino putoaa? Kun kyse on nimenomaan normaalipainoisesta, treenaavasta henkilöstä. Enkä tarkoita mitään järkyttävää painon putoamista vain ihan sellainen muutama-viisi kiloa, mutta treeni on kuitenkin kulkenut hyvin, maksimivoima kasvanut ja treenipainoja on saanut säännöllisesti nostaa. Ensin paino lähti tosiaan nousuun muutamalla kilolla treenin järkevöittämisellä ja riittävällä ravinnolla. Kohta 1,5v sitten siirryin toiminnallisesta treenaamisesta vain voimaharjoitteluun ja maksimivoiman kehittämiseen, samalla lopetin kalorien laskemisen sillä koin oppineeni hahmottamaan hyvin jo ilman laskureita tmv. Että saan riittävästi ravintoa. Nyt n. puolessa vuodessa paino tullut alas nelisen kiloa. Pitäisikö tässä tilanteessa huolestua, että keho onkin ottanut energiaa lihaksista ja pudonnut vaakalukema onkin merkki siitä, että lihasta on vaihtunut laardiksi? 😀
Jos sulla on treeni oikeasti kulkenut todella hyvin ja treenitulokset parantuvat edelleen, niin en usko, että sulla kovin huonosti asiat ovat. Toki jos paino jatkaa edelleen tippumista (ja olet jo lähtötilteessa siis ollut ihan normaalipainoinen), niin jossain vaiheessa suosittelisin kyllä ehkä tsekkailemaan riittävää energiansaantia suhteessa kulutukseen, koska jatkuvilla miinuskaloreilla kehittyminen usein alkaa jossain vaiheessa sakata ja palautuminenkin alkaa helposti huomaamatta takkuamaan. + lisäksi liian pitkässä suhteellisessa energiavajeessa voi pitkällä tähtäimellä seurata muitakin terveydellisiä ongelmia (hormonaaliset häiriöt, lisääntynyt sairastelu, loukkaantumisriskin kasvaminen, luuston terveyden heikkeneminen jne.) ja tämä tunnetaankin “naisurheilijan oireyhtymänä”, joka on melko yleinen ongelma urheilevilla naisilla. Lyhyempi jakso siis ei tähän vielä aja, mutta jos hommaa ei missään vaiheessa korjaa, niin ongelmia voi pitkällä tähtäimellä tulla.
Jos myös tuntuu, että paino on pudonnut selkeästi rasvasta ja peilikuvakin on muuttunut, niin tuskin sieltä lihat ovat sulaneet, jos treenipainot ovat pysyneet korkealla ja jopa kehittyneet. Toki jos on treenattu pelkkää maksimivoimaa ja vain äärimmäisen lyhyitä sarjoja, niin tämä ei välttämättä pidä yhtä hyvin lihaksia miinuskaloreilla kuin keskipitkät sarjat yhdistettynä lyhyisiin.
Suosittelen joka tapauksessa ehkä hieman nostamaan päivittäistä syömisen määrää palautumisen edistämiseksi, eikä siihenkään aina tarvita erikseen ruokien träkkäämistä. 🙂