Vuodet vierii, joten oteaan pieni kurkkaus menneeseen

Eilen tuli täyteen 4v maailmanluokan (miehen lisäämä sana!) parisuhdetta miehen kanssa ja toivottavasti vielä on useampi edessä <3 Hujahtaen on aika mennyt, mutta on näihin vuosiin paljon mahtunutkin. Otetaan pientä kurkkausta meidän yhteisiin vuosiimme 🙂 

Tapasimme ensimmäisen kerran elokuussa 2012, mutta seurustelumme alkoi 10.11.2012. Tutustuimme netin ihmeellisessä maailmassa. Ensimmäisiltä kuukausilta ei kuvia löydy tähän hätään lainkaan, koska ne ovat vanhalla koneella, johon en juuri nyt pääse käsiksi. 

Ensimmäisinä kuukausina kävimme aika paljon syömässä ulkona, elokuvissa, kävelemässä Helsingin keskustassa, pelaamassa minigolfia tai biljardia.. Sellaista rentoa, toisiimme tutustumista. Välillä tapasimme kavereita, välillä olimme keskenämme 🙂

Kesällä 2013 kävimme Tampereella Sauna Open -festareilla sekä pyörimässä ympäri kaupunkia. Ensimmäinen yhteinen “reissu” mihinkään! Kesään mennessä olimme myös muuttaneet yhteen – mies muutti hiljalleen luokseni ja jossain vaiheessa tajusin hänen muuttaneen kokonaan ja saaneen töitäkin Vantaalta. Oho!

Samaisena kesänä käväisimme Turussa hotellilomalla sekä nauttimassa ihanasta aurinkoisesta säästä jokilaivoilla. 

Ehdittiin me samana kesänä korkeasaareenkin. Silloin täytyi olla tekemässä ja kokemassa toisen kanssa aina, kun aikaa vain oli. Minä tein silloin aika paljon töitä sekä valmensin siihen päälle – aika oli kortilla ja loi omat haasteensa parisuhteelle. Ilman miehen jaksamista, sinnikyyttä ja taistelua suhde olisi jäänyt jo paljon ennen ensimmäistä kesää. 

Sitten se suuri koetin kivi parisuhteelle syksyllä 2013 – ensimmäinen ulkomaan matka! Miehelle matka oli ensimmäinen kerta lentokoneessa, minulle suunnilleen miljoonas. Paljon näimme ja koimme Toscanassa ollessa. Palasimme jälleen vahvemman suhteen kera sieltä, uskaltaisin väittää 🙂

Mies yllätti minut ensimmäisenä vuosipäivänämme aivan täysin – sain häneltä lahjaksi Guessin laukun <3 Silloin kävimme yhdessä pelaamassa minigolfia ja syömässä, minun kinkatessa kepeillä nilkkaleikkauksen jäljiltä. Olimme selvinneet tässä kohti jo aikalailla pieleen menneestä leikkauksesta, huonosti voivasta ja kiukuttelevasta Elinasta. 

Muutimme Vantaan sisällä joulukuussa 2013. Muutto jo itsessään on aina oma juttunsa, mutta voitte kuvitella kun toinen kinkkaa keppien kanssa silloin. Ei ole helppo juttu! Ainakaan, kun muutetaan hissittömän talon neljänteen kertaan. Onneksi mies oli vahva ja pisti muuttaen meidät uuteen kotiin <3 

Jouluna 2013 mies vietti jouluaattoa minun perheeni kanssa ensimmäistä kertaa. Hän pääsi kokemaan älyttömän lautapelien pelaamisen, kutkuttavan lahjojen odotuksen pienempien sisarusteni toimesta ja uusien makujen maistelun joulupöydässä. 

Tammikuussa 2014 kävimme juhlimassa yhden parhaista ystävistäni häitä Turussa. Ne olivat hyvin iloiset juhlat, kun yhdistyi suomalaisuutta, kreikkalaisuutta sekä yhdysvaltojakin. Upeat häät! 

Helmikuussa 2014 mies yllätti minut täysin ja lähdimme päivä-risteilylle Tallinnaan. Minua oli käsketty varaamaan yksi kokonainen päivä ilman suunnitelmia sekä tarkistamaan passin voimassaolo. Se oli niin jännittävää odottaa, että mitä ihmettä olisi luvassa! 

Keväällä 2014 minä sain tarpeekseni pääkaupunkiseudun hektisyydestä ja halusin pois. Mieskin suostui jättämään työt, kaverit ja kaiken lähteäkseen kanssani muualle. Pallotelimme muutaman kaupungin välillä pidemmän aikaa, kunnnes päätös oli pakko tehdä – vanha asunto oli irtisanottu, joten uusi oli löydettävä jostain. Tie vei Turkuun ja yhtään ei kaduta, ainakaan minua 🙂

Vuosipäivää juhlimme vuonna 2014 brunssin merkeissä kotosalla – silloinkin toivuin toisesta nilkkaleikkauksesta, joka oli mennyt edellistä paremmin. 

26.12.2014 oli suuri päivä parisuhteellemme, silloin teimme plussa-testin. Silloin kävimme odottamaan omaa pientä saapuvaksi. Raskaus oli vaikea ja koetteli suhdettamme aikalailla alkumetreiltämme asti. Toisaalta haluan uskoa, että se myös vahvisti suhdettamme. 

Tammikuussa 2015 kävimme juhlimassa isoisäni syntymäpäiviä. “Eikö maistu?” –kaikuu edelleen korvissani, kun mietin kyseistä lounasta. Juu, ei meinannut maistua sinä päivänä. Tuolloin kärsin pahoinvoinnista jo, joten aikamoista tsemppiä vaati haistella niitä kaikkia ruokia ja yrittää edes jotain syödä hyvällä mielellä. 

Kesäkuussa 2015 teimme muutaman päivän reissun Tanskaan. Mukana oli myös yksi pikkuveljistäni. Kävimme mm. Legolandissa, eläintarhassa sekä Pieni merenneito-patsaalla. Mahtava reissu! 

Elokuussa 2015 oltiin jo päästy raskaudessa pitkälle ja tiesimme, ettei enää olisi pitkä matka pienen syntymään, vaikka laskettuun aikaan vielä useampi viikko olikin. Tästä kuvasta meni enää viikko pienen ihmeemme syntymään <3

 09.08.2015 klo 01.40 meistä tuli vanhemmat, meitä olikin kolme, meistä tuli perhe <3 

Jouluaatto 2015 vietettiin minun vanhempieni luona sekä seuraava päivä miehen äidin luona. Meistä on kamalan vähän yhteiskuvia tullut otettua enää Leon syntymän jälkeen, lähinnä kaikissa kuvissamme pääroolissa on tuo pieni touhottaja ja hyvällä lykyllä jompikumpi meistä vanhemmista voi olla eksynyt mukaan kuvaan.

Keväällä 2016 vietimme 2,5vkoa Italiassa, minun sukulaisteni luona. Aivan mahtava reissu – paljon käveltyjä metrejä, paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Ja hei, parisuhteemme kesti reilu 2 viikon ulkomaan reissun! 

Vuosipäivänä 2016 mies pääsi jälleen yllättämään minut täysin lahjan merkeissä. Kirja on luettu jo yli puoleen väliin ja pian, kun pääsen taas sohvalta ylös niin lähden keittämään glögit, jotka hörppään uudesta ihanasta Muumi-mukistani <3 

Että onhan näihin vuosiin yhtä, jos toista kivaa mahtunut!