Taas meillä sairastellaan..

Tiedättekö tässä sohvalla istuessani, pieni taaperoni kainalossa tulee mietittyä monenlaisia asioita. Päälimmäisenä yön pelottavat hetket, järkyttävälle haiseva taaperon pissa, taaperon kova yskä, vanhathyvätkunnon Muumit. 

Voi kyllä, jälleen sairastetaan. 

Eilen kävimme Tk:ssa ja lähinnä syytösten kanssa sieltä kotiuduin. Aiheutan tämän sairastelun liian suuppealla ruokavaliolla ja jättämällä ottamatta influenssarokotteen. Syyllinen ja kurja olo on muutenkin, kun tiedostan lapseni kärsivän mm. erinäisistä vitamiini-puutoksista, mutta minkä minä sille mahdan? Teen kaikkeni, jotta ne korjaantuisi. Tk:ssa todettiin lopulta vain flunssa ja annettiin kolmen päivän sairasloma lapselle. Rehellisesti en paljon enempää odottanutkaan, mutta yritin kuitenkin mainita pienestä huolesta, kuinka lapseni on tavallista kipeämpi.

Leolla meni hengitys kunnolla ahtaalle säännöllisesti, kuume ei kovin alas tahtonut laskea kuumelääkkeinkään ja poika oli veto veks. Eilisen illan mietin yksityiselle lähtemistä, mutta lopulta päädyin jättämään väliin kun yhtään tuttua lääkäriä ei ollut töissä. Minua vaivasi ihmeellinen olo koko eilisen illan ja mietin vain pitäisikö kuitenkin mennä käymään.. 
Yöllä sitten ensin vaikeutui hengitys. Soitin päivystykseen ja kysyin, että mitä teen; Ventolinea on mennyt tasan se mitä on määrätty infektioihin. Käski antaa lisää Ventolinea sekä käydä kokeilemassa ulkona hengittelyä; jälkimmäisestä ei ollut mitään apua. Hengitys kuitenkin alkoi tasaantumaan Ventolinella ja pystyasennolla. Otin tuon lapsen viereeni jatkamaan unia liki pystyasennossa. Siitä ei kauaa mennyt, kun minulla oli vieressä järjetön lämpöpatteri. Kuume oli kohonnut 39 asteeseen ja ei ollut mitään kipulääkettä mitä antaa. Soitin uudelleen päivystykseen. Vaihtoehtona oli lähteä lastenpolille saamaan lääkettä suoneen tjtn tai vaihtoehtoisesti alkaa viilentämään poikaa “vanhanaikaisesti”. Siinä sivellessäni taaperoa viileillä pyyhkeillä mietin vain, että millainen työ joskus on ollutkaan perus kuumetaudinkin kanssa! Lämpö laski edes jonkin verran ja saimme jäädä kotiin seurailemaan tilannetta. Ilmaisin hyvin vahvasti, että en tahdo päivystykseen lähteä ja pakko sanoa, että oikeasti siihen pyyntöön vastattiin hoitamalla tilanne kanssani puhelimessa ja antamalla kunnon ohjeita. Kiitos. 
Aamulla olo oli selkeästi parempi, nyt lääke on pitänyt kuumeen poissa (37 hujakoilla lämpö) ja tuo jaksaa jo hiukan jotain touhuilla <3 Voiton puolella siis ainakin uskoisin. Käymme kuitenkin tänään vielä lääkärillä tsekkauttaa korvat ja kuunteluttaa keuhkot varmuudeksi, koska olihan tuo yö aika hurja.

Mutta rehellisesti sanoen jatkossa käyn lääkärillä tuon taaperon kanssa, jos pienikään fiilis on. Sen verran kyllä säikäytti viime yö, vaikka nyt kaikki näyttääkin hyvälle ja kotona selvittiin hyvillä ohjeilla 🙂

Onko muilla sairastettu? 🙁
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *