RASVA; TÄRKEÄ OSA RAVINTOA

Viime postaus oli täynnä pientä ahdistuksen poikasta. Ei niitä asioita todellakaan ole vieläkään ratkaistu ja muutama lisä-ahdistuskin on saatu mukaan kuvioihin, mutta nyt tulin kirjoittelemaan jostain aivan muusta. Nimittäin tänään aiheena on rasvat. Meillä ne on ollut yksi suuri ongelma ja tiedän, että monelle muullekin lapselle rasvat voivat olla ongelma.

RASVA

Jokainen meistä tarvitsee rasvaa. Mieluiten erilaisia rasvoja, suosien pehmeitä rasvoja. Eiköhän meistä moni tiedä, että mm. kasviöljyt, avokado, pähkinät sekä kalasta tuleva rasva ovat tällaisia hyviä, pehmeitä rasvoja ja niitä tulisi suosia. Kovaa rasvaa sen sijaan löytyy mm. lihaleikkeleistä, juustoista sekä jäätelöistä. Valtaosasta ruokia ja elintarvikkeita löytyy näitä molempia rasvoja, mutta eri suhteissa. Löysin suosituksen, joka sanoo, että rasvaa saisi olla 25-40% päivän energiansaannista. Rasvoilla on monia tehtäviä; ne mm. toimivat solujen rakennusaineina, osallistuvat hermoston toimintaan, hormoniaineenvaihduntaan ja kasvuun.

Tilanne on ihastuttava silloin, kun on mahdollisuus valita mistä se rasva tulee. Itse yritän omalla kohdallani tehdä mahdollisimman fiksuja valintoja; käyttää öljyjä ruoanlaitossa sekä leivonnassa, syödä kalaa aina muistaessani. Yritän käyttää niitä fiksun määrän jnejnejne. Minä voin oikeasti valita, mitä rasvoja käytän ja kuinka paljon; minulla se on vain omista valinnoista, jaksamisesta sekä viitsimisestä kiinni. Kaikilla se ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista.

KUN MIKÄÄN RASVA EI SOVI

Sitä pitää asiaa niin yksinkertaisena ja helppona. Rasvaa pitää saada, mieluiten hyvää sellaista ja sopivissa määrin. Näin kirjotettuna se on hyvin yksinkertaista ja helppoa. Senkun ottaa rypsiöljyn kaapista, kaataa ruoan sekaan ja antaa lapselle suuhun.

Entä sitten, kun mikään niistä ei yksinkertaisesti sovikaan? Aloitimme Leon kanssa kiinteät ruoat ja joskus 6kk hujakoilla kokeilimme ensimmäisen rasvan, uskoakseni kaapista löytynyttä rypsiöljyä. Leo huusi, oksensi ja oli todella kipeä siitä pienestä tipasta, jonka hän oli saanut öljyä. Öljyt jäivät hetkeksi tauolle. Seuraava kokeilu taidettiin tehdä oliiviöljyllä, joka ei sujunut yhtään paremmin. Sitten tuli avokadoöljy, joka huudatutti useamman päivän ja yön. Jossain kohti tuli auringonkukkaöljy, joka sopi n. 2kk ajan, silloin joskus reilu vuoden ikäisenä. Sen tiputtua pois kokeilimme kaikki mahdolliset läpi; Prisman öljy vaihtohdot ja Ruohonjuuren samaten, kirkastetun voin sekä kaikki maidottomat margariinit. Ei, ei, ei. Ne olivat aina vain edellistä suurempi katastrofi. Kokeilimme toisen kierroksen rasvoja, sitten osa pääsi jo kolmannelle kierrokselle. Aina yhtä heikolla lopputuloksella. Tippa rasvaa ja refluksi räjähti käsiin, saatettiin oksennella, huudettiin kipua ja valvottiin öitä. Ja kaikki tipasta öljyä. Olin valmis jo heittämään hanskat tiskiin.

KALA PELASTI

Sitten saimme kirjolohen kuvioihin. Ensin se tuli pienissä murusissa. Refluksi ja huonot yöt oli taattu, mutta siedettävämpää, kuin esim. öljyistä. Jatkoimme kirjolohen syömistä; asteittain lisäten määrää, kulkien pitkän tien lohen kanssa. Sitten saavutimme sen päivän, kun oikeasti vatsa tuli täyteen kirjolohi + pasta -aterialla. Sen jälkeen lisäsimme kirjolohi päiviä kahdesti viikossa. Itkin ehkä ilosta, koska vihdoin meillä oli edes tavallaan rasva kuvioissa ja vieläpä todella laadukas sellainen! Meidän kohdalla kirjolohi oli se merkittävä etappi; vihdoin kuvioihin tuli rasva. Siedimme sitä refluksia ja muuta, koska a) Leo rakasti sitä, joten oireet eivät voineet hänen mielestään olla niin kamalia ja b) tuo lapsi tarvitsi oikeasti rasvaa.

LÄPIMURTO

Sitten päästään lettuihin, jotka ovat esiintyneet viime päivinä IGssä sekä FBssä aktiivisesti, koska teimme ihan läpimurron alkuviikosta. Paistoin Leolle lettuja Keijun margariinissa ja selvisimme täysin oireetta.

Leo söi kolme pientä lettua. Letuista kului tunti aikaa. Sitten kaksi tuntia. Kolme tuntia. Neljä tunia. Leo nukahti yöunille. Leo nukkui yön hyvin. Seuraava päiväkotipäivä oli ollut hyvä. Letuista ja margariinista tuli vuorokausi täyteen. Ei merkkiäkään refluksista, kivusta tai uniongelmista. Äiti oli siinä kohti puulla päähän lyöty. Pidettiin yksi välipäivä ja eilen söimme jälleen lettuja. Jälleen samalla kaavalla; ei oireita, nukkui hyvin ja tarhassa meni kivasti. Tänään uhattiin kohtaloa ja maisteltiin lettuja jo kolmannen kerran, koska Leohan rakastui niihin. No, kuka ei tykkäisi letuista?

Jännän äärellä siis olemme, että oikeastiko tuo voisi sopia vai mahtaako alkaa oireilemaan viiveellä. Fakta on kuitenkin se, että olemme ottaneet valtavan harppauksen eteenpäin rasvojen suhteen. Vaikka emme saisi margariinia nyt kuvioihin, niin toivoa on taas. Enää rasvalle ei oireilla siinä hetkessä vaan sekin on vähintään muuttunut viiveiseksi reagoinniksi. Ja pakko sanoa, että itse toivon koko sydämestäni, että rasva nyt oikeasti saataisiin sopimaan. Olisihan se ihanaa, kun olisi tuon yhden kalan lisäksi margariinikin! Miettikää, mitä ovia margariini avaisi leipomisesta paistamiseen ja leivän päälle. Se olisi uskomatonta! Jokatapauksessa, tämä on ehdottomasti suuri läpimurto, on lopputulos pidemmässä juoksussa mikä tahansa.

ÄLKÄÄ KIVITTÄKÖ

Kuinka monesti olenkaan kuullut näiden vuosien aikana kauhistelua, kun rasva puuttuu tai iki-ihana “No, mutta rasva olisi pakko olla!” -lausahduksen. Se on turhauttavaa. Ihan kuin en olisi tiennyt, että lapseni tarvitsisi sen rasvan tai yrittänyt tehdä asian eteen kaikkeani. Aivan, kuin en olisi kokeillut jokaista mahdollista vaihtoehtoa lapselleni yrittäen löytää sen sopivan rasvan. Valitettavasti me vanhemmat emme voi kuitenkaan muuttua lapsellemme sopivaksi syötäväksi. Sama pätee kaikkien ruoka-aineiden kohdalla; allergialasten vanhemmat usein tietävät, mitä kaikkea sen lapsen pitäisi saada. 

Mutta jos mikään ei yksinkertaisesti sovi. Silloin ei voi, kuin antaa ajan kulua, kokeilla erilaisia vaihtoehtoja sekä lääityksiä ja toivoa, että joskus vielä jokin alkaa sopimaan. Ja tietenkin olla erikoislääkärin hoidossa, joka varmistaa mm. ravintoaineiden saannin ja ohjaa vanhempaa kohti parempaa huomista sekä laajempaa ruokalistaa.  Me vanhmmat emme kuitenkaan pysty ihmeisiin ja jos lapselle ei sovi jokin, niin se ei sovi kauhistelun jälkeenkään. Valitettavasti.

Tsemppiä jokaiselle, joka painii rasvojen tai jonkin muun keskeisen ravintoaineen puuttuessa! <3