O-OU, isojen lasten sänkyyn

Otsikko kertoo kaiken tarpeellisen; meillä on purettu pinnasänky, viety varastoon ja siirrytty isompaan sänkyyn. Pakko mainita tähän väliin, että MINÄ purin pinnasängyn aivan itse. Sanottakoon myös, että nyt oli hiukan pakkotilanne tämän sängyn vaihtamisen kanssa; isompi sänky oli keskellä olohuonetta kun ei se mahtunut muualle ja Leon syntymäpäivää juhlitaan sunnuntaina.. Joten ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin purkaa pinnasänky ja alkaa harjoittelemaan!

Ostimme Leolle sängyn käytettynä eräältä tutulta ja näin hinta jäi mukavan suuruiseksi uuteen verrattuna. Ainoa mitä itse teimme, niin liimasimme päätyyn pari suloista tarraa Leon kanssa 🙂 Toiselta äiti-kaverilta saimme sänkyyn patjan, josta selvisimme Trip-mehujen hinnalla ja jota oli käytetty vain pari kertaa! Suuri kiitos näille kahdelle, jotka päästivät meidät halvalla tästä sängyn hankinnasta <3 Sänky kaipaisi vielä oikean kokoista aluslakanaa, koska nyt tuonne on laitettu vain kaksi pinnasängyn lakanaa 🙂 Sen lisäksi Leon peitto on jotain ihmeellistä kokoa; aikuisten lakana on aivan liian suuri, mutta taapero-koko aavistuksen liian pieni. Eli mikähän peitto meillä sitten mahtaa olla? 
“Pois, pois, pois..” Kaikui ensimmäisenä iltana makkarissamme. Me luovuimme maitopullosta sekä äidin/isän syliin nukahtamisesta, joten aika kovillehan tuo pieni taapero laitettiin kerta heitolla. Minä olin ensimmäisenä iltana se kamala ihminen, joka ei antanut maitopulloa eikä antanut käydä syliin nukkumaan; onneksi iskä oli paras ja sai nukuttaa pienen taaperon kainaloonsa pari tuntia myöhemmin. Koin kuitenkin tärkeänä osoittaa koko ajan, että olen lähellä; silitin, hyssyttelin, sylissä sai käydä halimassa jne. Toisena iltana Leo ei enää huutanut kurkku suorana, vaan alkoi jo hakea jopa nukkumisasentoa. Jossain kohti otin tuon pienen ihmisen kainaaloni hänen omassa sängyssään ja siihen hän nukahti 🙂
Omaksi yllätyksekseni tuo poika nukkui kokonaisia öitä omassa sängyssään, kunhan hän ensin nukahti iltasella. Voisi siis sanoa, että aika huippua! Vielä on matkaa siihen, ettei äidin niska-hartia-selkä-alue menisi jumiin ja jalat kramppailisi, kun pötköttää pienessä taaperon sängyssä saadakseen lapsen nukkumaan. Toisaalta pienihän tuo himpun vajaa 2-vuotias vielä on, joten miksei hän saisi tarvita kainaloa nukahtaakseen? 
Nyt on takana vasta kaksi yötä isommassa sängyssä ja minusta näyttää hyvin lupaavalle. Me jatkamme omaan sänkyyn nukahtamisharjoittelua ja ehkä jonain päivänä tuo nukahtaa sinne aivan itsenäisesti 🙂
Miten muilla on sujunut isompaan sänkyyn siirtyminen? 🙂
Kommentit (2)
  1. Hyvä juttu, että näyttää lupaavalle!
    Noi peittojen koot on kyllä ihme juttu, meilläkin on junioripeitto kokoa x, ja sitten on juniorilakanoita, jotka onkin kaikki näköjään ihan eri kokosia 😀

    Meillä isompaan sänkyyn siirtyminen sujui hyvin, tykkää sängystään ja nukkuu siinä ehkä vielä hitusen paremmin, kuin edellisessä 🙂

    1. Noi on kyllä ihan hämmentäviä nuo peittokoot ja lakanakoot! 🙂 Taas saatiin vähän eri kokoisia lakanoita, mutta ei nekään taida olla samaa kokoa meidän peiton kanssa..

      Huippua, että sujunut noin hienosti teillä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *