Homekodissa

Elettiin huhtikuun loppua, kun päätin, että nyt on aika ottaa homekoirat meille kylään. Pintamittauksia tähän asuntoon oli tehty jo pariin kertaan ja ne näyttivät aina, ettei mitään ongelmaa ole. Uskoin niihin sokeasti, kunnes iski sellainen ”pakko kääntää tämäkin kivi kunnolla”-fiilis ja varmistua, että asunto on homeeton. Allergialapset FB-ryhmässä aina säännöllisesti, joku kysyi, että olethan varma, ettette asu homekodissa ja tähän asti olin ollut siitä varma. Ihmisten kysymykset, puheet, internetin koluaminen ja lääkärin kanssa keskustelu horjutti uskoani asuntomme puhtaudesta ja se johti toimintaan. Yksi suurimpia syitä lopulliselle heräämiselle oli, kun luin mitä oireita homekodissa asuminen voi aiheuttaa; löysin itseni monesta kohdasta. Väsymystä, päänsärkyä, jokunen infektio ja lämpöilyä, unohtamatta pahenevaa astmaa ja lisääntyviä ruoka-aineallergioita. Ja onhan Leollakin oireita, jotka helposti voisi mennä homekodissa asumisen piikkiin.

HOMEKOIRAT

Toukokuun puolivälissä sitten siirsin asunnossa tavaroita siten, että seinustat olivat mahdollisimman vapaana ja koirille tarvittavasti tilaa. Tuli todettua, että koirat tarvitsevat yllättävän paljon tilaa päästäkseen tutkimaan ja osaa tavaroista jouduttiin siirtämään lisää vielä kesken koirien tutkimusten. Koirat kiersivät asuntoa, haistelivat jokaisen nurkan sekä seinustan ja merkitsivät useampia paikkoja ympäri asuntoa. Jopa minä, epäluuloinen ihminen näin koirien käytöksestä, että jotain löytyi tietyistä paikoista.

TUOMIO

Asunto on homeessa, asumme homekodissa. Se oli täysi shokki, kun koirat merkitsivät pahiten kylpyhuoneen, mutta sen lisäksi paikkoja kaikkialta muualtakin asunnosta. Sillä hetkellä tiesin, että uuden asunnon etsintä on aloitettava, koska jos on pienikin mahdollisuus että edes osa Leon oireista helpottaisi puhtaassa asunnossa, niin se on todellakin sen arvoista. Tiedän, ettei lapseni ihmeparane, mutta pienikin helpotus olisi tervetullutta. Myönnän, että oli todella vaikeaa sulattaa asia ja uskoa, että meillä on hometta. Olen asunut asunnossa neljä vuotta, Leo koko elämänsä ja yht’äkkiä se iskettiin päin naamaa; me asumme aivan oikeasti homekodissa. Hetken aikaa tuntui, että koko maailma romahtaa ja ettei tästä voi selvitä. Tuntui pysäyttävälle ja monet itkutkin itkin alkuun. Meidän koti oli todettu huonoksi; meidän koti saattoi olla osa syy Leon kurjaan oloon, rakas kotimme sairastuttaa meitä.

ASUNNONHAKU

Aloitin asunnon etsinnän heti toukokuussa, kun olin ensin pari päivää toipunut pahimmasta järkytyksestä ja hyväksynyt, että muutto on ainoa fiksu ratkaisu. Nyt on kaksi kuukautta etsitty aktiivisesti asuntoa, käyty katsomassa reilua kymmentä ja edelleen etsiminen jatkuu. Aivan liian moni asunto on selkeästi homeessa tai huono sisäilmaltaan. On ollut järkyttävää tajuta, kuinka vaikeaa voi ollakaan löytää homeeton asunto tästä kaupungista. Ja selaamalla netin ihmeellistä maailmaa, niin samaa ongelmaa tuntuisi olevan koko maassa. Oikotietä, vuokraovea, toria ja monen vuokranvälitys-firman sivuja nyt kaksi kuukautta kytänneenä alkaa hiljalleen jo turhauttaa. Löytyykö meille ikinä puhdasta, hyvää kotia? Paria todennäköisesti puhdasta, hyvää kotia olemme käyneet katsomassa näiden kahden kuukauden aikana, mutta niistä ei kumpikaan ole valitettavasti tullut meille. Nyt sitten kilpailemme jo kaikkien lukuisten opiskelijoiden kanssa, joista Turku alkaa hiljalleen täyttymään. Yritän epätoivoisesti pitää kiinni optimistisuudesta ja toivosta, että jostain se asunto meille vielä löytyy kun vain jaksaa etsiä. Jos tiedät homeettoman asunnon, 3h +keittiö kohtuuhintaisen asunnon Turusta, niin saa vinkata!

IRTAIMISTO

Ikuisuusaihe, josta on monia mielipiteitä. Mitä homekodissa olleista tavaroista uskaltaa ottaa muuttaessa mukaan? Itse olen tullut siihen tulokseen kaiken lukemani perusteella, että sitä ei tiedä ennenkuin on päässyt terveeseen kotiin ja saanut hetken toipua; sen jälkeen pystyy toteamaan reagoiko tavaroilleen vai ei. Itse olen päättänyt, että teemme rajua omaisuuden karsintaa muuttaessa; tavarat, joita emme tarvitse välttämättä saa lähteä suoriltaan hävitykseen. Sänky patjoineen sekä petivaatteineen ja sohva saavat mennä muuton yhteydessä vaihtoon. Niissä vietetään kuitenkin niin  paljon aikaa päivästä, varsinkin sängyssä. Pesukone saa myös mennä vaihtoon; se vetelee muutenkin viimeisiään, joten muuton yhteydessä on hyvä ostaa uusi. Vaatteet on tarkoitus pyörittää korkeassa lämpötilassa ja kokeilla reagoiko niille vaiko ei sen jälkeen. Leluille varmaankin on pyrittävä jotain puhdistusta tekemään. Muiden huonekalujen jne kohtaloa en ole edes vielä miettinyt; niitä alkaa varmaan miettiä viimeistään, kun se uusi asunto joskus löytyy. Loppujen lopuksi omaisuutemme on aika pientä ja tällä hetkellä siitä on ihan onnellinen. Tärkeää olisi kuitenkin tuoda omaisuutta hiljalleen uuteen kotiin; mieluiten tavara kerrallaan ja katsoa reagoiko niihin. Tätäkin täytyy miettiä, että, kuinka tämä on käytännössä mahdollista.

VÄHÄLLÄ PÄRJÄÄ

Nyt kun olen saanut sulatella asiaa jo kaksi kuukautta, niin alan uskoa, että todella vähälläkin tavaralla voi pärjätä. Suurella todennäköisyydellä lautaset, aterimet ja lasit ovat käyttökelpoisia uudessa asunnossa. Ensimmäiset ajat uudessa kodissa varmasti sujuvat patjoilla nukkuen, vaikka heti ei olisikaan varaa sänkyihin ja muihin. Jos vaatteet menevät, niin ei niitäkään välttämättä montaa vaatekertaa onneksi tarvita pärjätäkseen. Uskon vakaasti, että tästä selvitään ihan hyvin, vaikka vaikealta toisinaan tuntuukin. Meillä on onni onnettomuudessa, kun olemme vain vuokralla emmekä suinkaan omista asuntoa. Kummasti vaikeampaa olisi, jos asunto olisi oma.

 

TÄSTÄ SE ALKAA

Aiheesta tulen kirjoittamaan varmasti jatkossakin, koska tästä on hiljalleen muotoutumassa itselleni tärkeä osa elämää. Viimeistään, kun pääsemme muuttamaan ja aloitamme kaiken tavaran putsailun ja mahdollisen pelastamisen. Sen lisäksi tahdon jakaa muutenkin kokemuksiani asian tiimoilta vielä lisää jatkossa, koska tämä kokemus on kaikessa kurjuudessaankin antanut minulle paljon uutta näkökulmaa elämään. Oletko sinä asunut hometalossa? Mitä sait pelastettua vai saitko mitään? 

Kommentit (12)
  1. Voi ei 🙁 Toivottavasti löydätte pian sopivan asunnon. Voimia ja pikaista paranemista teille.

    1. Elina //Vauhtihirmun elämää
      11.7.2018, 11:46

      Kiitos <3

  2. Mira / Blinger Shimmer -blogi
    10.7.2018, 09:43

    Tämä on turhankin yleinen ongelma ja osa kun kodin lisäksi altistuu päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ym. lisäksi :/

    1. Elina //Vauhtihirmun elämää
      11.7.2018, 11:46

      Valitettavasti juuri näin! 🙁 Ongelmaa alkaa olla vähän kaikkialla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *