Dientamoeba fragilis -parasiitin häätö

Tarinamme tämän Dientamoeba fragilis -parasiitin kanssa alkoi 18.2. kun kävimme Leon kanssa lääkärillä jälleen kovien oireiden kanssa. Niiden oireiden, joihin oli aiemmin oli syöty streptokokkiin tarkoitetut antibiootit ja jonka jälkeen taas oli päästy puolivuotta eteenpäin. Kyseinen lääkäri kuitenkin lakkasi uskomasta streptokokkiin jo viime kesänä, joten tällä kertaa sitten otettiin F-ParaNhO -testi; lähinnä äidin hiljentämiseksi. Edellinen postaus aiheesta on Dientamoeba fragilis -parasiitti ja kirjoitettu kun olimme juuri saaneet Leolle antibioottikuurin ja hän oli syönyt ensimmäiset kolme annosta. Nyt antibioottikuuri on syöty loppuun, on kärsitty oireita ja nyt kurkataan tähän hetkeen.

ANTIBIOOTTIKUURI

Leon kohdalla tosiaan päädyttiin lääkärin toimesta suoraan Humatin nimiseen antibiootti-kuuriin, jonka pitäisi olla tehokkain tähän Dientamoeba fragilis -parasiittiin. Leo sai lääkkeensä nestemäisenä ja se säilyi ainoastaan 24h ajan, joten sitä haettiin keskustan apteekista aina neljän annoksen välein. Leon isä joutui hakemaan aamu ja päiväannoksia apteekista sekä kävi antamassa joka iltapäivä viime viikolla lapselleen antibiootit. Meille tehtiin hyvin selväksi, ettei tätä antibioottia anneta päiväkodissa, joten sillä mentiin.

Leo ei oksennellut eikä ripuloinut koko antibioottikuurin aikana. Sen sijaan uloste muuttui hyvinkin kiinteäksi jo parin päivän kohdalla antibiootin aloittamisesta. Se oli muutos vanhaan; ennen kuuria hän oli ehtinyt kärsiä löysästä vatsasta reilu puolivuotta. Dientamoeba fragilis -parasiitin yksi oireista on ripuli, joten toiveikkaana toki, että se olisi sieltä lähtenyt kuurin myötä. Leolle antibiootti-kuuri toi väsymyksen; nyt viikko kuurin loppumisesta on totuttelemista jälleen äidillä, kun viikonloppuaamut eivät enää jatkukaan niin pitkään nukkuen. Puolivälissä kuuria alkoi myös vatsan turvotus, joka lisääntyi tasaiseen tahtiin kuurin loppuun saakka. Turvotus ei edes loppunut kuurin myötä vaan jatkuu edelleen; toki nyt näyttää jo sille, että olisi helpottamassa. Leolla on ollut turvotusta ennenkin, mutta tuo oli aivan omassa mittakaavassaan olevaa; kipeää, tuskaisaa ja epämukavaa. Turvotuksen ja väsymyksen lisäksi kuuri toi vatsakivut, joista kärsitään edelleen. Tällä hetkellä kuitenkin näkisin, että pääsimme todella vähällä oireiden osalta, jos ne ovat kaikki tässä. Toki tiedostan, että ruokavalion kaatumista tai muuta vastaavaa voi vielä ilmetä seuraavien viikkojen aikana ja periaatteessa olla yhdistettävissä syötyyn antibiootti-kuuriin.

ANTIBIOOTTI-KUURIN JÄLKEEN

Vatsan turvotusta koskien iski pieni huoli tällä äidillä antibiootti-kuurin loputtua. Lähinnä mietitytti, että aiheuttiko sen Dientamoeba fragilis -parasiitin poistuminen,  antibiootti-kuuri, käyttämämme luontaistuotteet vai kenties joku aivan muu. Onneksi Leon hoitava lääkäri on huippu aina näiden meidän kriisien kohdalla; silloin on aivan sama missä päin maailmaa hän on tai sattuuko hän olemaan lomalla. Hän on aina valmis vastaamaan vanhemman huoleen ja auttamaan, jotta pienen ihmisen olo saadaan paremmaksi. Tällä kertaa hän käski kokeilemaan “koliikkitippoja”, koska ne poistavat ilmaa vatsasta. Ne ovat vielä tämän viikonlopun ylitse Leolla käytössä ja sitten kokeillaan lopettaa ne. Aika kivasti ne tuntuisivat poistaneen ilmaa, vaikka sitä jonkin verran edelleen onkin. Kuurin loputtua aloitimme myös maitohappobakteerien syömisen, jotta saataisiin korjattua/rakennettua jälleen bakteerikantaa suolistoon. Tuo Humatin on mitä ilmeisimmin aika tehokas tuhoamaan suolistosta parasiitin lisäksi kaiken muunkin, joten ihan tarpeen on nyt saada sinne maitohappobakteereja.

Nyt kuurin syömisestä on kulunut reilu viikko aikaa ja kuukauden kohdalla otetaan ensimmäinen kontrollinäyte, että onko parasiitti saatu häädettyä pois. Jännityksellä odotamme, että mikä on tilanne kuukauden kuluttua kaikkinensa ja mitä ulostenäyte silloin kertoo. Nyt oireista jäljellä on kiinteämpi uloste, lieventynyttä vatsan turvotusta, epävarmuutta parista ruoka-aineesta sekä vatsakipua. Ei auta kuin toivoa, että turvotus laskisi hiljalleen kokonaan, vatsakivut lähtisivät ja ruoka-aineet säilyisivät tämän yli.

LÄHIPIIRI ODOTTAA OMIA VASTAUKSIAAN

Alunperin suunnitelma oli, ettei meitä Leon vanhempia testata tässä kohti, mutta siihen kuitenkin päädyttiin lopulta. Ajatuksena se, että Leo saisi sen meiltä uudelleen on kamala. Joten kiikutimme tämän viikon alussa näytteet labraan ja nyt odotamme kuumeisesti vastauksia; ne olisi odotettavissa huomenna. Rehellisyyden nimissä kyseinen parasiitti selittäisi omista oireistani paljon, joten suurella mielenkiinnolla odotan vastauksia. Huomiseen täytyisi vielä malttaa. Tämän parasiitin ongelma on kuitenkin se, että esim. päiväkodissa tätä voi olla oireettomana tai jopa oireellisena joillakin ja jokainen ymmärtänee riskin saada sen uudelleen.. Nyt ei kuitenkaan auta kuin toivoa, ettei Leo saisi uudelleen ja että yksi antibiootti-kuuri on riittänyt voittamaan parasiitin.

DIENTAMOEBA FRAGILIS -PARASIITIN AIHEUTTAMAT TUNTEET

Jotkin asiat saavat nostatettua meissä ihmisissä tunteita. Minulla se oli selkeästi tämä parasiitti. Jotenkin on kamala ajatella, että lapseni on kantanut loista ties kuinka pitkään kenenkään tajuamatta asiaa ja kärsinyt ainakin jossain määrin siitä kenties jo muutaman vuoden. Minun on myönnettävä etten ennen tätä kokemusta ollut tajunnut edes, että oikeasti meillä on Suomessa loisia ja sen voi saada ihan täältä koti-Suomesta ilman suurempia reissuja mihinkään. Se tieto iski aika kovaa, kun ei ollut yksinkertaisesti osannut asiaa aiemmin ajatella. Mutta oikeasti meillä Suomessakin voi saada loisen ja se Suomesta saatukin loinen voi aiheuttaa elämään vaikuttavia oireita. Leon kohdalla aika näyttää, kuinka isosti loisen häätäminen vaikuttaa vai vaikuttaako yhtään mitenkään. Toiveikas tahdon kuitenkin olla, että tällä olisi vaikutusta hänen olemiseensa. Voin kuitenkin kertoa käyneeni laajan kirjon tunteita läpi tämän parasiitin myötä; en ollut valmistautunut tällaisen löytymiseen kaikkien aiempien ulostenäytteiden jälkeen.