ALLERGIAPERHE: Kiireinen viikko

Kiireinen viikko, tämä viikko on ihan ehdottomasti kiireinen ja täynnä ohjelmaa. Tämä viikko ei millään muotoa tue ”älä stressaa” –käskyä, jonka vastaanotin lääkäriltä viime viikon lopulla.

KIIREINEN VIIKKO; aloitetaan vasusta

Tänään viikko starttaa lyhyellä koulupäivällä, se saa tämän viikon kuulostamaan helpolle ja yksinkertaiselle. Lyhyen koulupäivän jälkeen kuitenkin edessä on päiväkodilla VASU-keskusteli. Hiukan se kuumottelee, että mitä siellä on luvassa; miten päiväkodissa sujuu, mitä ajatuksia siellä on ylipäänsä ja ilmeisesti myös päiväkodin uusi johtaja tulee keskustelemaan sekä alamme miettimään vaihtoehtoja esikoulua varten. Tuo esikoulun eli eskarin pohdinta hiukan mietityttää ja kuumottaa, vajaan vuoden päästä tuon lapsen pitäisi aloittaa eskarinsa jossain. Mutta missä?

Leo on tällä hetkellä allergia-ryhmässä; turvassa eläinpöyiltä, siellä siivotaan tehokkaasti, pesuaineet on hajustamattomia, asioita tehdään ns. allergiat edellä sekä päiväkodilla on oma keittiö loistavalla keittäjällä. Eli paljon positiiviisia asioita tässä päiväkodissa. Mutta eskari ei tietenkään ole enää samoissa tiloissa, vaikka tuonne päättäisi jäädä. Toki tuonne jäämällä saisi pitää keittiöstä ja sen toimivuudesta kiinni. Mutta henkilökunnan allergiatietämys ilmeisesti vähenee  vertaisten kokemusten perusteella talon päädyn vaihtuessa ja lisäksi mm. eläinpölytöntä siellä ei ole.

Josta päästään siihen, että joudutaan punnitsemaan sitten plussia ja miinuksia. Jäädäkö eskariin kauemmas kotoa, jossa keittiö toimii varmasti vielä eskari vuoden vai siirtyä lähemmäs kotia lähi-eskariin ja alkaa alusta kaikki ruokavalion kanssa vääntämiset jonkin suurkeittiön kanssa? Toisaalta kouluun mentäessä viimeistään se taisto keittiön kanssa on edessä. Eikö tämä sitten muka lopu ennen kouluikää? Tällä hetkellä näyttää sille, että todennäköisesti ei lopu ja siksi on mietittävä asioita allergia näkökulmasta, vaikka ikä lisääntyy. Todennäköisesti lapseni on vielä koulussakin allerginen <3

Minulla vanhempana ainakin on suuria kysymyksiä ja toivon, että näitä pääsen kaiken muun ohella pohtimaan tänään VASU-keskustelussamme.

OMA HOJKS 

Kiireinen viikko jatkuu tiistaina omalla HOJKSilla eli mikä henkilökohtainen oppimissuunnitelma vai mikä onkaan nimeltään. Sekin stressaa. Puhtaasti sen takia, etten ole hyvä oppilas; en ole se, joka oppii helposti tai se jolla teoria sujuisi. Mutta minulla on se paljon puhuttu halu ja kova yritys omaksua, mutta saatan niitä jotakin apuja tarvita.

Olin yhden päivän pois viime viikolla ja ne asiat pitäisi lueskella itsekseen ja opiskella; se sujui ihan kivasti. Ja nyt minulla on tunneilla ollut tyyny mukana ja se on kyllä auttanut keskittymistäni ihan uskomattoman paljon. En olisi ikinä uskonut, että siitä saa niin isoja apuja! Se tulee kyllä tukemaan omaa opiskeluani paljon.

Mutta. Tekstiä osaan tuottaa. Koen omaavani maalaisjärjen ja pystyväni yhdistelemään asioita kokonaisuudeksi. Sen sijaan minulla on jonkinlaisia ongelmia luetun ymmärtämisen, kielten sekä keskittymisen kanssa. Mutta paljon olen elämässä tehnyt ja pärjännyt monenlaisissa töissä. Koulussa se kaikki kuitenkin aina muuttuu kovin konkreettiseksi ja tulee niitä epätoivon-fiiliksiä, kun alkaa epäilemään ettei pysty tähän. Mutta ei se auta kuin taas tehdä kovasti töitä ja tehdä parhaansa myös opiskellessa. Ja sitten stressaa ja oma vatsa sekoaa. Ja sitten voi sanoa vain hups.

LASTEN PSYKIATRINEN

Kiireinen viikko jatkuu keskiviikkona TYKSissä. Olen sivunnut, kuinka meillä on kaikenlaista ja äitinä koen, että haluan jonkun ottavan siitä kokonaisuudesta kopin. Se on nyt sitten TYKS, joka saa ottaa kopin kokonaisuudesta. Me menemme sinne avoimin mielin, vastaanottamaan avut ja ideat joita heillä on. Haluan, että lapsestani kasvaa tasapainoinen ihminen, vaikka lapsuus on täynnä kipua ja oireilua ja ruokailun kyttäilyä. Toivon, että saamme sieltä apuja.

MITEN MINUN VATSANI VOI?

Osa on saattanut seurata sosiaalisen median puolelta murheita oman vatsani kanssa. Se sanoi kirjaimellisesti sopimuksensa irti ja ripuloin todella rajusti. Torstaina sitten hakeuduin lääkärin vastaanotolle, jossa otettiin erilaisia perusverikokeita sekä ulostenäytteitä; perusverenkuva, keliakia, kalpro, bakteerit jne. Keliakiaa ei löytynyt, perusverenkuva on ok. Oikeastaan jäljellä näistä on enää kalpro, joka kieltämättä kiinnostelee. Että jos siinäkään ei ole mitään, niin todennäköisesti jäätiin aika vaille vastauksia.

Vatsani tosiaan on rauhoittunut, kun karsin ruokavalioni ihan muutamalle hassulle syömiselle. Nyt syön jo broileria, mustikkasoppaa, jääteetä, riisikakkuja sekä perunalastuja. Tästä pitäisi jälleen lähteä laajentamaan ja katsomaan, kuinka käy. Mutta jostain tuo suolisto ärtyi kovasti, koska aivan kaikki tuli pihalle. Olisin päässyt jo sairaalaan ja tiputukseen, mutta en voinut siihen lähteä, koska täytyi pystyä olemaan Leon kanssa. Joten tehostin juomista ja etsin ruoka-aineita, jotka ei provosoi ripulia. Nyt tosiaan näyttää ihan lupaavalle. Mutta kyllähän se hiukan jännittää laajentaa. Joten ymmärrykseni omaa allergista lastani kohtaan kasvoi jälleen valtavasti.

KIIREINEN VIIKKO

Sitten tämä kiireinen viikko vielä päättyy perjantaina hammaslääkärille, Leon hammaslääkärille. Ja no, refluksikko ja astmaatikko, niin hampaissa se näkyy enemmän tai vähemmän ja kyllä sekin aina hiukan mietityttää. Mutta toisaalta tiedän, ettemme ole enempää tai paremmin voineet tehdä, joten sillä mennään. Mutta perjantaina tiedetään, miltä hampaat näyttää.

Stressiä piti vähentää ja välttää, mutta tätä viikkoa katsellessa varmaan voidaan todeta, ettei se ihan juuri nyt suju. Mutta työstän tätä ja yritän opetella stressaamaan vähemmän. Aloitan sen syyslomaviikolla, ensi viikolla.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *