Äitienpäivä täynnä rakkautta

Olen onnellinen saadessani viettää elämäni neljättä äitienpäivää. On uskomatonta saada kokea joka päivä se uskomaton määrä rakkautta sekä samalla päästä antamaan rakkautta, päästä seuraamaan tuon pienen ihmisen kasvua ja kehitystä, olla toisen rinnalla hyvänä sekä heikompana hetkenä. On ihanaa olla mukana niissä kaikissa uuden oppimisissa, rakkaudentäyteisissä hetkissä, mutta samalla rakastan myös hetkiä, kun tuo pieni ihminen tukeutuu minuun tai tarvitsee lohtua. Ei ole mitään ihanampaa, kuin oma rakas pieni, joka käpertyy syliin tai kainaloon tai haluaa suukottaa äitiä muuten vain spontaanisti <3

Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan.
Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.
Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille,
oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden.
– Ronald Russell –

Ylläoleva runo on minusta aivan ihana ja siinä on asiat, joita toivon pystyväni opettamaan myös omalle lapselleni. Toivon hänen oppivan rakastamaan, luottamaan itseensä, olemaan kiitollinen, olemaan huomaavainen, tuntevan viisauden sekä löytävän rakkauden. Samalla toivon pystyväni tarjoamaan hänelle kaiken runossa mainitun; hellyyden, rohkaisun, kiitokset, annettavan omastaan muille, tietoa sekä elävän onnellisensa elämäänsä. Äitinä ei voi paljon enempää toivoa.

ÄITIYS

Kun haaveilin äitiydestä, niin en oikeasti tiennyt, mitä oli odotettavissa. Tiesin, että elämäni varmasti muuttuisi ja mullistuisi, kun saisin pienen ihmisen alun, mutta todellisuudessa en tiennyt mihin olin ryhtymässä. Jos raskausaikana ne tunteet ja se kiintymys yllätti; olin  nähnyt lapseni vasta ultran kautta ja silti se rakkaus alkoi jo nostaa päätänsä. Synnärillä tunnekuohuissani itkin ensimmäiset itkuni, koska se pieni ihminen oli saatu syliin ja kaikki oli hyvin, rakkauden määrään ei enää riittänyt mikään mittari. Vauva-aika on vietetty tiiviisti yhdessä, liki 24/7, kun tuo lapsi nukkui ja viihtyi ainoastaan sylissä. Sitä oli valmis tekemään mitä tahansa oman pienen takia; vaikka uhraamaan omat unensa, jotta toinen sai nukkua masun päällä läpi ensimmäisten kuukausien. Sitten tuli se hetki, kun lapseni sanoi ensimmäisen kerran Ä-I-T-I. Ja sen jälkeen se sana on kaikunitkin päivittäin ja välillä sen tuhat kertaa; kuten varmasti monessa lapsiperheessä. Ainakin on tullut selväksi, kuka olen. Sen jälkeen tuo lapsi on kasvanut ja alkanut sanoillaan sekä teoillaan osoittamaan rakkautta enemmän ja enemmän; se tunne on uskomaton.

Äitiys on antanut ja opettanut minulle niin paljon, ettei edes sanat riitä kuvaamaan sitä kaikkea. Äitiys on hetkittäin ollut raskasta, mutta samalla niin palkitsevaa ja ihanaa. Päivääkään en vaihtaisi pois ja olen älyttömän onnellinen, että minulle on suotu tällainen oma pieni tahto-pakkaus <3

KIITOLLISUUS

Olen kiitollinen, että olen saanut tällaisen pienen ihmisen ilostuttamaan elämääni. Olen onnellinen sekä kiitollinen, että olen saanut tämän pienen ihmisen, joka opettaa minulle päivittäin jotakin uutta. Milloin hän saa minutkin ymmärtämään kotilon hienouden, kun sellainen tulee kiireisen arjen keskellä tiellä vastaan ja milloin hän muistuttaa pilvien voivan näyttää lohikäärmeelle tai koiralle. Äitiys on ihana, yhteinen polku tämän pienen ihmisen alun kanssa. Minusta tuntuu, että äidiksi kasvaa pala palalta, mitä pidempään kulkee tietä äitinä. Sitä joutuu aina uuden eteen ja se uusi on sitten ratkaistava; parhaimmaksi katsomallaan tavalla.

Lapseni on vasta 3v 9kk, joten meillä on tätä tietä vielä pitkä matka yhdessä kuljettavana ja odotan jokaista yhteistä askeltamme ilolla. En voisi olla onnellisempi saadessani olla äiti tälle pienelle ihmiselle. Tämä on jotain parasta elämässäni. Tätäkin kirjoittaessani minulla istuu kainalossa tuo pieni ihminen ja pitää kädestäni kiinni. Täyttä rakkautta <3

Viime vuoden fiiliksiä äitienpäivältä voi lukaista TÄSTÄ.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ JOKAISELLE! <3