ALLERGIAPERHE: aika rauhoittaa tilanne
Viime syksy oli meillä huikeaa nousukiitoa ja eteenpäin menoa. Tuntui, kuin kaikki kokeiltu olisi alkanut sopimaan ja meidän mittapuulla se oli jotain huikeaa. Pääsimme sinne 20 sopivaan, siihen maagiseen lukuun joka on ollut jotain kovin kaukaista. Nousukiito ei voi kuitenkaan kestää ikuisesti vaan jossain kohti sen oli aikakin taas lähteä tasaantumaan ja kenties jälleen alamäkeenkin. Silloin tulee aika rauhoittaa tilanne, tasata oloja ja katsoa mitä tuleman pitää.
AIKA RAUHOITTAA TILANNE
Joulun jälkeen kokeillessamme uusia ruoka-aineita, oli todettava tulleen aika rauhoittaa tilanne. Nimittäin joulun jälkeen kokeilimme tammikuussa kahta uutta ruoka-ainetta ja kumpikaan ei sopinut; toinen vielä oireili aika kovastikin. Silloin tajusin, että on aika ottaa aikalisä. Saimme syksyn aikana hurjan monta uutta sopivaa ruoka-ainetta ja jotenkin sitä eli kuplassa ajatellen, että “nyt näitä alkaa sopimaan!” Hetkittäin meinasin jo unohtaa sen todellisuuden, että jossain kohti sen nousukiidon on päätyttävä. Syksy oli upeaa aikaa, voimaannuttavaa aikaa siltä osin; me menimme pitkästä aikaa kunnon harppauksen eteenpäin.
Sitten tuli ne pari ei-niin-sopivaa kokeilua ja sitä havahtui todellisuuteen; ei meille vielä rupea kaikki sopimaan ja nyt on hyvä aika rauhoittaa tilanne hetkellisesti. Kokeilutauon aloitettuamme ei mennyt kauaa, kun meille iski jonkinlainen vatsatauti. Nyt näyttäisi sille, että vatsataudista menee aikansa toipua ja jännityksellä katsomme, miten ruokavalion käy. Muumi-tikkari ja aiemmin sopinut päärynämehu tuntuisi oireilevan tällä hetkellä. Lisäksi lohen ja margariinin sietokyky tuntuisi laskeneen siitä, mitä ne olivat jo ennen vatsatautia. Parsakaalia emme ole uskaltaneet nyt syödä, koska se oli jo ennen tautiakin vähän sellainen “hyödyt voittavat haitat” ruoka-aine eli sille jossain määrin käytiin oireilemaan. En kuitenkaan ole valmis näiden kanssa vielä heittämään hanskoja tiskiin vaan annamme nyt aikaa toipua taudista ja katsomme rauhasssa mikä on lopputulos.
Tämä kuitenkin kuuluu asiaan; ylä -ja alamäkeä vuorotellen. Ei tämä tie voi olla jatkuvaa nousukiitoa; en usko edes ihmeisiin. Joten tämä on juuri sitä, mitä kuuluukin. Aika rauhoittaa tilanne.
SIITEPÖLYKAUSIKIN TEKEE TULOAAN
Aivan, kuin tautikauden aukeaminen vuodenvaihteesta ei riittäisi, niin selkeästi siitepölytkin tekevät jo tuloaan. Leolla sen huomaa nyt ensimmäisenä silmistä ja nenästä; aaltoilua oireissa sen mukaan, että paistaako aurinko vai onko pakkasta. Aurinkoisella säällä oireita alkaa olla jo havaittavissa, pakkasella ne vielä katoavat Leolla. Joten jos koko kevät tulee olemaan siitepölylle oireilua, kuten nyt näyttää, niin todennäköisesti ruokien kokeilut saa vetää aika minimiin. Pakko asettaa ykköseksi se, että pärjätään jotenkin tästä keväästä ja silloin ei kaivata mitään isompia oirehdintoja ruoka-aineille. Jotain pientä ehkä kokeilemme kevään aikana, jos olo sen verran tasaantuu, mutta muuten seuraavat kokeilut ovat jälleen siitepölykauden jälkeen.
Leon suurin haaste siitepölykaudella on se, ettei hänelle sovi mikään antihistamiini. Nenäsuihke ja silmätipat löytyvät jo, myöhemmin keväällä lisätään tarpeen mukaan astmalääkitystä ja lähinnä toivotaan niiden riittävän. Siitepölyallergian hoidossa antihistamiinilla olisi aika suuri merkitys, mutta kun ei sovi niin ei sovi.
KÄRSITKÖ SINÄ SIITEPÖLYALLERGIASTA?
Kuinka moni muu kärsii siitepölyallergiasta? Saatko oireet pysymään aisoissa lääkkeillä vai ovatko keväät vaikeita lääkkeistä huolimatta? Itse kuulun valitettavasti jälkimmäisten joukkoon, joille keväät on yhtä kärsimystä vaikka kuinka söisi lääkkeitä ja pysyisi mahdollisimman paljon sisätiloissa (sen mitä työt ja elämä antaa myöden).
Norkko.fi on aika hyvä paikka, mistä tarkkailla siitepölytilannetta, jos sille kokee tarvetta.
KEVÄTTÄ KOHTI
Kevät on jo pitkällä, kun alkaa miettimään. Juuri äsken oli vasta joulu ja nyt yht’äkkiä mennään jo liki puolivälissä helmikuuta. Tämä kevät on mennyt ihan älyttömän nopeasti. Nyt ei kuitenkaan auta, kuin kulkea kevättä ja kesää kohti, katsellen mitä niillä on meille tarjota. Jos tässä kohti saa esittää toiveita, niin toivon hartaasti, että ensi kesänä meillä on edelleen vähintään se 20 ruoka-ainetta. Tiedostan, että todellisuus voi olla jotain muuta; siitepölykausi voi kaataa jotain. Mutta en meinaa sitä vielä murehtia sen isommin; me otamme vastaan sen mitä tuleman pitää.
Muutaman tunnin kuluttua starttaamme kohti Tamperetta; lääkärille, hotelliin yöksi, ravintolaan syömään ja huomenna uimaan. Siitepölyistä ja kaatumisuhan alla keikkuvista ruoka-aineista huolimatta me meinaamme elää elämäämme. Joten pian suuntaamme ottamaan pienen irtioton arjen kuvioista.
Kevät, täältä me tulemme ja olemme valmiina ottamaan vastaan kaiken mitä meille on tarjolla!
Syksyn postaus