Stressi ja suolisto-aivo -yhteys

Stressaantuneena elimistön hormonitoiminta on epätasapainossa. Koska stressireaktiossa keho valmistautuu taisteluun, ruuansulatukselle olennaiset toiminnat hidastuvat. Syljen ja tärkeiden vatsahappojen eritys vähenee, suoliston mikrobitasapaino järkkyy, ja ravinnon imeytyminen heikkenee.

Olennaista stressivatsan rauhoittamisessa on tietenkin etsiä stressin syy ja tehdä sille jotain. Mutta asiassa on myös toinen puoli. Aivot ja suolisto ovat nimittäin tiukasti yhteydessä toisiinsa: kun aivot käynnistävät stressireaktion, vaikutus ulottuu suolistoon asti. Yhtä lailla suoliston huono kunto vaikuttaa aivoihin ja mielialaan.

Nykyään arvellaan, että 90 % aivojen välittäjäaineista voisi olla suoliston alueella. Aivojen välittäjäaineet ovat yhteydessä mm. mielialoihin. Mielen hyvinvoinnin kannalta on siis tärkeää pitää huoli myös suoliston hyvinvoinnista!

Koska stressaantuneen ruuansulatus ja suolisto eivät toimi optimaalisesti, on akuutissa stressivaiheessa hyvä syödä jotain suhteellisen helposti sulavaa. Stressivatsaisen kannattaa vähentää huomattavasti seuraavia:

– alkoholi

– kofeiini

– sokeri

– eines- ja pikaruuat

Jos kärsit edelleen vatsavaivoista, vaikka stressi olisi jo hellittänyt, suosittelen kokeilemaan gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota. (Huom! tarkista kaupan gluteenittomista tuotteista, etteivät ne sisällä vehnätärkkelystä). Gluteenittomista tuotteista on hyvä suosia sellaisia, joista saa kuituja ja joissa ei ole voittopuoleisesti esim. maissi- ja perunatärkkelystä.

Jos vatsassa vieläkin juilii, niin lisäksi kannattaa tutustua FODMAP-ruokavalioon. Suomenkielisen oppaan voit ostaa Terve vatsa -sivuston kautta, ja googlettamalla löytyy tietoa englanninkielisiltä sivustoilta. FODMAP-ruokavaliosta itse apua saaneena olen ymmärtänyt, että aina se terveellinen vaihtoehto ei ole omalle vatsalle paras. Käytin esimerkiksi ennen paljon hunajaa ja taateleita makeutukseen, jonka seurauksena vatsaa väänsi.

Suomessa uraauurtava suoliston hyvinvoinnin puolestapuhuja on Paula Heinonen, joka on kirjoittanut aiheesta kirjoja, luennoi suoliston terveydestä ja ylläpitää terveyden tukipilarit -sivustoa.

“Villeimmät arvaukset ovat, että tulevina vuosina tai vuosikymmeninä tiettyjä psykiatrisia häiriöitä, vaikka ahdistuneisuushäiriötä ja masennusta, voitaisiin hoitaa muokkaamalla suolen mikrobistoa. Jos ihan villiksi heittäytyy, niin ulosteensiirtojahan käytetään joissakin sairauksissa jo nyt, jossa siirretään tietynlaista bakteerikantaa potilaan suolistoon.”

HASSE KARLSSON, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, FinnBrain -tutkimus, Turun yliopisto