Yhteisöllisyyden luominen on kirkon tärkein haaste nykymaailmassa – siksi Hengen uudistusta tarvitaan juuri nyt
Pyörähdin elokuisena perjantai-päivänä kesän kiinnostavimmilla kirkollisilla kesäjuhlilla Lempäälän ideaparkissa. Kyllä, luit oikein kauppakeskuksessa! Ihan mahtavan tuoretta ideaa sopiikin odottaa keneltä muultakaan kuin itsensä kirkon uudistajiksi kutsuvalta Hengen uudistus kirkossamme – yhdistykseltä. En juurikaan harrasta kirkollisia kesäjuhlia, joita riittää Suomessa useammalle viikonlopulle, koska en kuulu mihinkään kirkolliseen sisäpiiriin.
Homma toimi juuri niinkuin KesäSpiritin hauskassa mainosvideossa luvattiin: ei hyttysiä, parkkipaikkoja kaikille, ruoka- ja juomapisteitä riittävästi sekä laadukasta, monipuolista ohjelmaa. Toki porukkaa oli paikalla enemmän, kuin järjestäjät odottivat, joten tuoleja kannettiin lisää ja livestriimauksia järjestettiin pikavauhtia. Mutta sehän oli vaan hieno juttu!
”Ehkä todellakin muutaman vuoden päästä näemme Ideaparkissa päheimmät kristilliset kesäjuhlat niin muodoltaan, kuin osallistujien keski-iältäkin.”
Toivonkin, että hengen uudistuksen porukka näkee tämän uuden avauksen mahdollisuudet ja tulevina vuosina jatketaan konseptin kehittämistä. Mikäli näin, niin veikkaan, että ensi vuoden iltajuhlasta täytyy rakentaa konserttimainen juhla, jossa musiikin avulla osallistujat jaksavat permannolla seisten kuunnella lyhyehköjä puheita. Puheissakin, niiden kielessä, pituudessa ja muodossa, olisi todellakin uudistamisen paikka kirkollisella kentällä. Tästäkin nähtiin lupausta ideaparkin kesäjuhlilla. Ehkä muutaman vuoden päästä näemme Ideaparkissa päheimmät kristilliset kesäjuhlat niin muodoltaan, kuin osallistujien keski-iältäkin.
Ensimmäiset uuden toiminnanjohtajan, hiljattain Yhteisöjen kirkko-kirjan julkaisseen, Timo Pöyhösen vetämät rohkeat kesäjuhlat lupaavatkin Hengen uudistuksen tuleville vuosille hyvää. Yhteisöllisyys painopisteenä vie kirkon ytimeen, nimittäin lähimmäisenrakkauteen, toisen ihmisen huomaamiseen ja rinnalla kulkemiseen. Näin kirkko, kristittyjen yhteisö, voi olla vastaamassa aikamme isoimpiin kysymyksiin yksinäisyyteen sekä elämän tarkoitukseen ja kukoistavan elämän löytymiseen.
”Niiden kautta voimme löytää vahvuutemme ja hoitaa haavamme. Yhteisöissä opimme kantamaan vastuuta ja palvelemaan toisia.”
Terve, elävä yhteisöllisyys on vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin. Aito osallisuus antaa ihmiselle kuulumisen tunteen, joka on yksi ihmisen syvimmistä tarpeista. Se on vastaus yksinäisyyteen ja irrallisuuteen mutta myös terveeseen hengelliseen kasvuun, jonka olennainen osa on ihmisenä kasvu. Ihmisenä kasvu tapahtuu aina yhteisöjen kautta ja ilman niitä hengellinen kasvu johtaa parhaimmillaankin vain yksittäisiin staroihin ja pahimmillaan lahkon johtajien syntymiseen.
Me kaikki tarvitsemme aitoja, syviä kohtaamisia, sillä me sytymme eloon niistä. Niiden kautta voimme löytää vahvuutemme ja hoitaa haavamme. Yhteisöissä opimme kantamaan vastuuta ja palvelemaan toisia. Toisten ihmisten kautta löydämme paikkamme ja tehtävämme maailmassa, jonka kautta luoda elämästä merkityksellistä.
Parhaimmillaan hengellisyys ravitsee ihmistä niin, että hän kykenee läsnäoloon, joka luo aitoja kohtaamisia sekä kasvattaa aikuisuuteen, jossa omien lahjojen käyttö yhteiseksi hyväksi synnyttää kukoistavaa ja täyttä elämää. Tällainen kasvu syntyy yhteisöissä, ei yksinäisyydessä. Soisin sen olevan kirkossa enemmistöjen todellisuutta, eikä harvojen herkkua. Siksi Hengen uudistuksen työ on tällä hetkellä kenties tärkeämpää kuin koskaan.