Rakkausaika elämän eri vaiheissa

35200409_10214724846168656_2323395879127482368_n.jpg

Kun lapset olivat pieniä, tiesimme elävämme paljon puhuttuja ruuhkavuosia. Niitä, joista kaikki varoittivat: silloin aika ei riitä mihinkään. Ja silti sitä pitäisi varata parisuhteelle.

Ruuhkavuodet tulivat ja menivät… Ei, ei se ihan niin mennyt. Moneen muuhun elämänvaiheeseen verrattuna jakso, jolloin lapset olivat pieniä ja toinen aikuisista kotona, oli verrattain leppoisa tuleviin vuosiin verrattuna.

Vuosia taaksepäin katsoessani olen päätynyt siihen, ettei mitään ruuhkavuosia ollutkaan. Oli vain elämää ylä- ja alamäkineen. Kullekin päivälle riitti yhtä paljon tekemistä lasten iästä riippumatta. Ja aina edessä oli sama valinta: mistä irrotan hetkiä puolisolle?

Vuosia taaksepäin katsoessani olen päätynyt siihen, ettei mitään ruuhkavuosia ollutkaan.

Saimme lapset nuorina. Jaksoimme valvoa, tarvitsimme unta silloin niin kovin vähän. Sekin vähä oli usein katkonaista. Parisuhdeaika löytyi illasta. Heti sen jälkeen, kun olimme saaneet lapset nukkumaan yhdeksän jälkeen. Iltaan jäi kolme hyvää tuntia opiskella ja istua yhdessä puolison kanssa. Aina keskustelut eivät päättyneet niin rattoisasti kuin olisimme toivoneet, mutta vietimme silti sinnikkäästi hetkiä toisiimme vuosi vuodelta paremmin tutustuen.

Lapset kasvoivat. Syntyi odotettu iltatähti. Iltatreffit eivät enää toimineet. Talossa kukkui teinit. Siirryimme saunaan. Monta vuotta lämmitimme saunan joka ikinen ilta. Varasimme mukaan juomat, jotta löylyissä jaksoi istua pidempään.

Tuli ikää. Illalla alkoi väsyttää. En olisi ikinä alle 30-vuotiaana uskonut, että tuhlaan päivän parhaat tunnit nukkumiseen. Mutten jaksanut enää valvoa puoleen yöhön. Kymmeneltä sammui silmät. Mikä avuksi? Mistä nyt aikaa parisuhteelle?

Avuksi on tullut aamut. Nykyään juomme kahvit yhdessä kello kuusi.

Avuksi on tullut aamut. Nykyään juomme kahvit yhdessä kello kuusi. Istumme terassilla kahvikupit kädessä, pohdimme edellistä päivää ja muokkaamme tulevaa. Säästä riippuen päällä on paksu takki ja saappaat tai jotain kevyempää. Mutta rutiini on sama. Aamulla yhdessä ulos. Elämäntilanteet muuttuvat, mutta valinta pysyy: jostain on hyvä löytää aikaa rakkaudelle. Kaikki vuorokauden tunnit käy.

Terveisin, Hanna Ranssi-Matikainen

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *