Miten selvitä monikulttuurisessa parisuhteesta

Kuva: Sini Saavalainen

Olen elänyt suhteessa suomalaistaustaiseen eteläafrikkalaismieheen jo yli neljäntoista vuoden ajan. Se on melko suuri osa aikuisuudestani. Minulla on kokemusta parisuhteesta täysin suomalaistaustaisten miesten kanssa jonkin verran ennen sitä. Tilastoissa kahden täysin suomalaistaustaisen ihmisen avioeroprosentti on huomattavasti pienempi kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen välillä. Tosin eri kansallisuuksien välillä on hyvin suuria eroja avioeron todennäköisyydessä. Kun vertaan oman parisuhteeni haaste- ja kipukohtia täysin suomalaistaustaisten pariskuntien kriiseilyihin, ovat ongelmat periaatteessa hyvin samankaltaisia. Toisaalta monikulttuurisuus tuo parisuhdekriiseihin oman erityisen korostuksensa.

Monikulttuurinen parisuhde ja rasismi

Yksi suurimmista korostuneista piirteistä on se, että monikulttuurinen pariskunta joutuu kohtaamaan paljon ympäristön ennakkoluuloja ja -asenteita. Ne vaikuttavat väistämättä parisuhteen sisäiseen dynamiikkaan ja parisuhteessa koettuun stressiin. “Miltä tuntuisi, jos olisitkin naimisissa täysin suomalaisen miehen kanssa?” ja “oletko sinäkin sellainen nainen?” Ovat tökeröjä sutkautuksia, joita aina silloin tällöin minulta kysytään tai ovat joissain tilanteissa jatkuvasti rivien välistä aistittavissa.

Arjessa ympäristön todelliset ja oletetut ennakkoluulot vaikuttavat myös elämän valintoihin.

Täysin suomalainen nimi ja eurooppalaistaustaisen ulkonäkö suojelevat miestäni kohtuullisesti ennakkoluuloilta. Ennakkoluuloja hän joutuu kohtaamaan lähinnä siinä vaiheessa, kun puhuessa suomenkielen aksentti paljastaa hänen ulkomaalaistaustaiseksi. Jos hän olisi tummaihoinen ja hänellä olisi ulkomaalainen nimiyhdistelmä, hän kohtaisi todennäköisesti paljon enemmän rasismia.

Ympäristön ennakkoluulot vaikuttavat kuitenkin kohdallamme esimerkiksi siihen, mille alalle mieheni on työllistynyt. Ne vaikuttavat myös siihen, että olemme epävarmoja, voisiko hän työllistyä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Joillekin monikulttuurisille pareille todellisuutta on myös vaikeus saada töitä, asuntoa tai hyväksyntää omassa työyhteisössä. Suomalainen rasismi on avoimen rasismin lisäksi monesti sanatonta ulkopuolelle jättämistä. Nämä väistämättä heijastuvat myös parisuhteeseen. Joskus ulkopuolinen paine tekee asetelman, jossa pariskunta kokee taistelevansa koko muuta maailmaa vastaan. Se hitsaa toisaalta yhteen, mutta toisaalta saattaa saada pysyttelemään huonosti toimivassa parisuhteessa pidempään.

Kommunikointi ja ymmärretyksi tuleminen

Kaikenlaisissa parisuhteissa kommunikoinnin ja ymmärretyksi tulemiseen joutuu käyttämään paljon aikaa. Monikulttuurisissa parisuhteissa jo eri äidinkielet ja erilaisessa kulttuurissa kasvaminen lisäävät päivittäisen kommunikoinnin haastekerrointa. Itsestäänselvyyksinä pidetyt asiat saattavat olla hyvin erilaisia, eikä niistä keskusteleminen ole aina helppoa.

Monikulttuurisissa suhteissa joutuu opettelemaan alusta alkaen ihan eri tavalla väärinymmärrysten sietokykyä, kun kahden kantasuomalaisen suhteessa voi suurin piirtein olettaa toisen ymmärtävän jokaisen sanan merkityksen samoin kuin itse. Toisaalta se on myös vahvuus, koska se estää pitämästä itsestäänselvyytenä toisen ymmärtämistä. Vuosien saatossa olen oppinut myös itse sen, että vaikka väärinymmärryksiä lähtökohtaisesti syntyisikin koko ajan, toista on silti hyvä opetella – tai ainakin pyrkiä ymmärtämään.

Toisen kulttuuriin tutustuminen

Kommunikoinnin lisäksi vieras kulttuuri tuo omat haasteensa. Erot siihen, mitä toinen on tottunut pitämään miehen ja naisen rooleina, kauniina ja arjen kotitöiden työnjakona poikkeavat toisistaan enemmän kuin samassa kulttuurissa kasvaneilla.

Tämä mahdollistaa toisaalta oman kulttuurin käsitysten kyseenalaistamisen. Pysyäkseen yhdessä monikulttuurinen pariskunta joutuu luomaan niin sanotun kolmannen kulttuurin. Machokulttuurissa kasvanut mieheni esimerkiksi nauttii siitä, että hän saa laittaa kotona ruokaa ilman vaimon estelyä: eteläafrikkalaisuudesta hän on taas poiminut vauvan kanssa lepertelyn ja hulluttelun. Viimeinen aiheuttaa joskus vaunulenkeillä hieman hämmennystä ulkopuolisissa ihmisissä, mutta lapsemme on siitä haltioissaan.

Toista voi ymmärtää paremmin, kun tutustuu hänen kulttuuritaustaansa.

Vierailut toisen kotimaassa, toisen kulttuuria edustaviin ihmisiin tutustuminen ja toisen synnyinmaan uutisten seuraaminen saattavat esimerkiksi lisätä ymmärrystä. Voin suositella myös “Love Accross the Latitudes”-tehtäväkirjaa. Siinä käydään läpi, mistä kulttuurieroista monikulttuurisen parin olisi hyvä keskustella ennen avioitumista ja miten kulttuurierot ja asuinmaan valinta vaikuttavat yleensä parisuhteeseen. Sen avulla keskustelimme seurusteluaikoina mieheni kanssa monesta tärkeästä aiheesta, josta olisimme muuten jättäneet todennäköisesti muuten keskustelematta.

Nyt yli neljäntoista vuoden yhdessäolon jälkeen olemme jo hitsautuneet parina yhteen ja selvittäneet useita vakaviakin kriisejä. Parisuhteessa pysyminen ei ole nopeus- vaan kestävyyslaji. Monikulttuurisen ja täysin kantasuomalaisen parisuhteen suurin ero on se, että monikulttuurisen suhteen alussa maastot ovat vieraampia ja haastavampia. Kun suhteen alkuvuosista on selvitty, pysyvät monikulttuuriset pariskunnat yhtä todennäköisesti yhdessä kuin täysin suomalaistaustaisetkin.

Lopulta persoona on vaikuttavampi tekijä yhdessä pysymiselle kuin kulttuuri.

Terveisin

Sini Saavalainen
pappi, sosionomi ja nelikuisen vauvan äiti

P.S. Ajatuksiani vauvan odottamisesta monikulttuurisessa perheestä voit lukea aikaisemmasta blogikirjoituksestani

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *