Jos on vaikea puhua, voi vaikka kirjoittaa toiselle

Yhdeksänvuotiaan tyttäreni kanssa keksimme, että voisimme alkaa kirjoittamaan omia näkökulmiamme erinäisistä asioista kuten vaikkapa ystävyydestä, ilmastonmuutoksesta, perheestä ja rakkaudesta. Päätimme aloittaa rakkaudesta.

Mistä tiedän että minua rakastetaan? Ihmiset osoittaa sen eritavoilla. Esimerkiksi  joku voi tehdä ruokaa, joku voi halata ja joku voi sanoa vain rakastan sinua.

Tässä tyttäreni ajatuksia:

”Mitä rakkaus on? Rakkaus on kiintymistä toiseen ihmiseen. Rakkaus voi olla perhettä, ystävyyttä tai seurustelua tai mitä tahansa läheisyyttä toista kohtaan.

Mistä tiedän että minua rakastetaan? Ihmiset osoittaa sen eritavoilla. Esimerkiksi  joku voi tehdä ruokaa, joku voi halata ja joku voi sanoa vain rakastan sinua. Ihmiset ovat niin erillaisia. Miten sinä osoitat rakkautta? Onko ärsyttäminen rakkautta? Itseasiassa joku voi osoittaa rakkautta vaikka ärsyttämällä. Muun muassa sisarukset, ystävät, serkut ja lähimmäisesi voi usein ärsyttämällä osoittaa rakkautta.”

Olen äimänä. Ensinnäkin siitä, että hän on saanut näin järkeviä lauseita aikaiseksi. Olemme paljon nyt korona-aikana puhuneet kiukusta ja kiukuttelusta. Ihmeissäni olen siksi, että oma tekstini käsittelee pitkälle samaa teemaa.

On kurjaa olla vihainen, mutta toisaalta olisi vielä paljon kurjempaa jo se ei olisi ketään, kenelle kiukutella ja olla aito. Rakkaus ja aitous liittyvät mielestäni yhteen.

Minä kirjoitin näin:

”Lapsi väittää, että hän vihaa minua. Olen ärsyttävä. Superärsyttävä, kun en tee niin kuin hän haluaa. Viha ei ole rakkauden vastakohta. On kurjaa olla vihainen, mutta toisaalta olisi vielä paljon kurjempaa jo se ei olisi ketään, kenelle kiukutella ja olla aito. Rakkaus ja aitous liittyvät mielestäni yhteen. Jos uskallan näyttää aitouteni ja myös heikkouteni ja näytän sen kaiken vajavaisen elämäni keskellä rakkautta sanoin ja teoin, niin se on oikeaa elämää. Ärsyynnymme niihin, jotka ovat meille tärkeitä. Mitäänsanomaton ihminen ei herättäisi mitään tunteita.

Rakastan perhettäni, jokaista eri tavoin. Ovathan he jokainen erilaisia persooniakin.   Rakastan myös työtäni – mutta se on erilaista rakkautta kuin suhde perheeseen. Viime vuonna meillä oli kotona kriisi. Voiko Jumalalle olla mustasukkainen? Voi tietenkin jos Jumala vie äidin liian kauaksi   Botswanaan kymmeneksi päiväksi  ja jos  työ tuntuu vievän äidiltä  muutenkin paljon  aikaa. Yksi haaste minulle on aina ollut työn ja perhe-elämän yhdistäminen. Lapsieni mielessä pitkä työmatka oli Jumalan vika.  Sitä sitten käsiteltiin keskustellen, onko Jumala tärkeämpi kuin perhe. Tärkeys näkyy  muun muassa siinä, mihin käytämme aikaa.  Yksi haaste rakkaudessa on myös  antaa toisen ajatella ja uskoa eri tavoin kuin itse. En rakasta läheisiäni vähemmän vaikka he eivät uskoisi yhtä paljon Jumalaan kuin minä – tai eivät uskoisi ollenkaan. Rakkautta on osoittaa myös se, että nyt olet liikaa pois kotoa ja minulla on ikävä.

Konkreettisesti rakkaus näkyy meillä arkena varmaankin enite  niin, että tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Ruoan ympärille kiteytyy paljon.  Ihanaa on myös käpertyä toisen kainaloon ja sanoa: Rakastan sinua. Parhaimmalta se tuntuu silloin jos aikaisemmin päivällä on ollut riitaa. Sanat pyyhkivät pahan mielen pois ja nollaavat tilanteen. Riita ja erimielisyys oli vain yksi tuulenhenkäys, joka tuli ja meni. Mutta rakkaus pysyy. ”

Minkälaisia teemoja teidän perheessä on viime aikoina käsitelty?  Voisiko niistä joistain kirjoittaa yhdessä?

Pohtivin  terveisin,

Minna

http://www.enet.gr/?i=news.el.article&id=402997

”Olen pappi ja pariterapeutti Porvoosta. Blogissani käsittelen ilmiöitä, joita kohtaan työssä ja vapaa-ajalla.”

P.S. Lapsi on antanut luvan julkaista oman kirjoituksensa.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *