Tunteitaan ei voi siirtää syrjään työssäkään

Kuva: Marten Bjork/ Unsplash

Päivän viimeisessä kokouksessa asiakas antaa kipakkaa kritiikkiä tekemästäsi työstä ja tunnet väkisinkin punan lehahtavan poskille ja itsesi pieneksi lapseksi. Kotiin tultaessa kompastut eteisessä vielä viemättömiin roskiin ja vaatevyöryyn, jota kukaan ei ole korjannut paikalleen. Nyt kiehuu yli, missä se kumppani on, hän saa niin kuulla kunniansa!

 

Samoin kuin parisuhde on elämämme merkittävimpiä ihmissuhteitamme, myös työ on merkittävä osa elämäämme. Vaikka työn ja vapaa-ajan erottamisesta puhutaan paljon etenkin nyt etätyön vallitessa, käytännössä työ vaikuttaa perhe-, parisuhde- ja ystävyyssuhteisiimme luultavasti enemmän kuin kuvittelemmekaan. Työpäivän aikana asiakassuhteissa ja työyhteisössä meissä heränneet tunteet ja ajatukset vaikuttavat paljon siihen, mitä kotiin tulee mukanamme saapuessamme töistä kotiin ja toisaalta se, millainen arkemme on kotona, vaikuttaa siihen, mitä tuomme mukanamme töihin.

 

Tunteiden siirtymiseen kodin ja töiden välillä vaikuttaa moni asia. Tunteita on mahdoton siirtää syrjään tai sulkea pois päältä työssäkään. Riippuukin paljon työyhteisöstä, miten saamme tunteita ilmaistua ja käsiteltyä työpäivän aikana. Onko työyhteisössä lupa näyttää ja jakaa tunteita? Sanallisten sopimusten lisäksi tarvitaan käytännön toimia. Jos työyhteisössä on sovittu, että tunteita saa näyttää, mutta käytännössä työtoverit tai esimies vaivaantuvat tunteiden ilmaisuista, ei se kannusta tunteiden käsittelyyn työyhteisössä ja pakkaa raskasta tunnekuormaa reppuun, jonka kannamme kotiin.

 

Toisaalta tarvitsemme myös omia keinoja irrottautua työn herättämistä tunteista siirtyessämme vapaa-ajalle. Se voi onnistua esimerkiksi tietyin rutiinein, lyhyen kävelyn aikana bussipysäkiltä kotiin tai vaikka kotiverkkareiden vaihtamisena päälle kotiin saavuttua. Jos huomaamme jonkin tunnetilan jääneen päälle töistä, olisi tärkeää pystyä tunnistamaan tunne ja sen aiheuttaja. Tällöin voimme kertoa kumppanillemmekin, että nyt harmittaa, mutta se johtuu tästä yhdestä jutusta, minkä esimies heitti kotiin lähtiessään, eikä sinusta.

 

Joskus toinen haluaa erottaa työ- ja vapaa-ajan niin, että kotona ei jutella lainkaan töistä. Vaikka meidän ei kumppaneina tarvitse tietää kaikkea yksityiskohtaisesti toisen työstä, on työssä viettämämme aika niin iso osa arkeamme, että jonkinlainen tieto ja kiinnostus sitä ympäristöä ja todellisuutta kohtaan, missä kumppanimme viettää päivänsä, on kuitenkin tärkeää. Pidemmän päälle se, ettei tiedä juuri mitään siitä maailmasta, jossa kumppani viettää arkipäivänsä, voi kasvattaa etäisyyttä kumppaneiden välillä.

 

Kuva: Gozha Net/ Unsplash

 

Jos kumppanit työskentelevät samalla alalla, voi olla helpompi ymmärtää ja samaistua kumppanin työmaailmaan. Tällainen tunne voi lisätä kumppanien välistä yhteenkuuluvuuden ja ymmärryksen tunnetta. Joskus tunteet leimahtavat samassa työpaikassa työskentelevien välillä. Tällöin tarvitaan tunneälyä kyetä pitämään suhde ja työpaikka erossa toisistaan. Vuorovaikutustaidot ovat arvokkaassa asemassa, kun työ sanelee ehdot sille, miten suhdetta voi ilmentää. Kumppaneiden avoin flirtti ja ihastuksen osoittaminen eivät kuulu työpaikalle. Suhteen salaaminen on usein osoittautunut vaikeaksi, muut lukevat tunteitamme yllättävän hyvin, ja siksi avoin kertominen suhteesta työpaikalla kannattaa.

Jos kumppani tekee itselle merkityksellistä työtä, viihtyy ja voi hyvin työssään, on sillä usein positiivisia vaikutuksia myös parisuhteeseen ja perhe-elämään. Ongelmia syntyy, jos kumppaneista toinen asettaa jostain syystä työelämän ja uran ykköseksi elämässään niin, että toinen jää suhteessa yksin. Työstä voi aina sanoa, että sitä tekee perheen tai lasten vuoksi. Todellisuudessa perheen hyväksi tehdään työtä silloin, kun on yhdessä sovittu esimerkiksi tietystä työnjaosta tai tavoitteista: nyt toinen hoitaa lapsia kotona ja toinen käy työssä, tai säästetään yhteistä unelmaa, kuten asuntoa, varten. Joskus työhön saatetaan paeta masennusta tai hoitaa esimerkiksi omia itsetunto-ongelmia. Tällöin ei tehdä työtä yhteisien tavoitteiden ja unelmien eteen, ja koko perheen hyvinvointi voi jopa kärsiä. Lapset tarvitsevat ennen kaikkea läsnä olevia, arkeensa tyytyväisiä vanhempia.

 

Toimiva parisuhde tukee ihmisen ja koko perheen hyvinvointia. Parisuhde ei ole oma irrallinen elämänalueensa, ja parisuhteen hyvinvointiin vaikuttavat kaikki elämänmuutokset, myös työelämässä tapahtuvat. Hyvinvointi yksityiselämässä tukee myös jaksamista ja tuloksellisuutta työelämässä. Toisaalta hyvinvoiva parisuhde kannattelee, kun työelämässä tulee muutoksia, vastoinkäymisiä tai kriisejä. Parisuhteessa meidän tulisi pystyä luopumaan työelämän suorittamismoodista ja selviytyjän roolista, levätä ja palautua sellaisina kuin olemme, joskus uupuneina tai rikkonaisinakin.

 

Kirjoittaja Laura Huuskonen on asiantuntija Parisuhdekeskus Kataja ry:n Tukea parisuhteelle, kun perheessä sairautta -toiminnassa.

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *