Vihaanko joulua kurjien kokemusteni vuoksi vai siksi, etten hallitse tunteitani?
Tämän joulun alla olen kuullut tavallista useamman ihmisen toteavan: “Vihaan joulua!” Tunnistan itsessäni hämmennyksen ja loukkaantumisen, kun kuulen näin vahvaa ilmaisua. Itselleni joulu on tärkeä juhla liittyen omaan arvomaailmaani. Ymmärrän, että niillä ihmisillä, jotka eivät lainkaan pidä joulusta tai peräti vihaavat sitä, on siihen usein omat syynsä. Niissä tilanteissa, kun joku heittää ilmoille vihansa joulua kohtaan, ei useinkaan tarjoudu tilaisuutta kysyä sitä, miksi näin on.
Pitkään ihmissuhdetyötä tehneenä tiedän, että jouluihin voi liittyä äärimmäistä yksinäisyyden kokemusta. Moni voi tuntea, että joulua vietetään toisten ehdoilla. On ahdistusta taloudesta, joululahjoista, kiireestä, täysistä kaupoista ja paljosta muusta. Osalle läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa pelkoa. Joidenkin elämää synkentää väkivalta tai sen uhka. Monen sydän on särkynyt jouluisen lasipallon tavoin jouluna ja ilosanomaa tuovista enkeleistä on tullut mustia enkeleitä.
Monen sydän on särkynyt jouluisen lasipallon tavoin jouluna ja ilosanomaa tuovista enkeleistä on tullut mustia enkeleitä
Osalla jouluraivo muistuttaa liikenneraivoa. Väsyneenä, stressaantuneena, kiireisenä ja kiukkuisena voivat ympärillä olevat asiat saada ihmiset hermostumaan. Tunnekuohun vallassa tulee painettua kaasua ja lähdettyä “ohituskaistalle” aiheuttaen törmäyksiä laheisten ja tuntemattomien kanssa. Silloin muut jouluun valmistautuvat ihmiset saavat kuulla, miten tämä “totuuden torvi” vihaakaan joulua.
Mikä voisi olla vaihtoehtoinen reaktio? Ympärillä olevaa maailmaa, vuoden ajankohtaa tai ihmisiä ei voi muuttaa. Mutta omaa ajatusmaailmaa ja käyttäytymistään voi muuttaa. On mahdollista painaa jarrua: pysähtyä miettimään ja kuulostelemaan omia epämiellyttäviä tunteitaan sekä niiden herättämiä reaktioita itsessä. Annanko kiukun ohjata puhettani ja koko käyttäytymistäni? Ketä tai mitä voin sillä tavoin muuttaa?
Jouluun liittyvien voimakkaiden vihan tunteiden kohdalla tarvitsee joustavaa mieltä
Voinko muuttaa puhettani ja omia arvojani? Vaihdan näkökulmaa: en anna valtaa puheelleni joulun viheliäisyydestä vaan käännän katseen itseeni. Voin kysyä itseltäni, millainen ihminen haluan jouluna olla rakkailleni, ystävilleni, kohtaamilleni ihmisille kaupoissa ja kaduilla. Jouluun liittyvien voimakkaiden vihan tunteiden kohdalla tarvitsee joustavaa mieltä – halua hyväksyä se, mikä ei ole omassa hallinnassa ja kykyä keskittyä itsessäni siihen, mihin pystyn vaikuttamaan.
Tarvitaan joustavaa mieltä samoin kuin jämäkkyyttä ratkaistaessa sitä, missä minä ja perheemme vietämme joulua. Aihe herättää usein voimakkaita tunteita. Joskus kuulostaa siltä kuin ihmiset viettäisivät elämänsä ainoaa tai vähintäänkin viimeistä joulua. Lapsiperhe saattaa sinkoilla jouluaattona kahdessa, kolmessa eri paikassa siinä pelossa, ettei kenellekään isovanhemmalle tule paha mieli.
Joulun rauhoittamiseksi kannattaa kuitenkin olla riittävän jämäkkä ja perustella puolisolle tai isovanhemmille, miksi joulua halutaan viettää omassa kodissa tai vain oman perheen kesken. Perusperiaate silloin, jos joulua halutaan viettää isolla sukulaisjoukolla, voisi olla, että se matkustaa, jolle se on vaivattominta.
Monien pariskuntien hyväksi kokema käytäntö on ollut myös se, että joulunpyhinä vieraillaan jommankumman kotona vuorovuosin. Silloin jää paremmin aikaa olla rauhassa omassa kodissa puolison ja omien lasten kanssa. Eikä ole ihan huono asia sekään, jos pikkulapsiperheessä vietetään joulua vain keskenään ja luodaan omaa perinnettä.
Joulu kestää vain joitakin päiviä. Jäljelle jää 362 päivää
Erilaiset joulunviettotavat vaativat joskus rohkeutta luopua vanhasta, tutusta ja turvallisesta. Olen ollut puolisoni kanssa yhdessä seitsemän vuotta. Tästä ajasta olemme asuneet yhdessä pari vuotta ja lopun aikaa olemme eläneet työni vuoksi etäsuhteessa. Olemme useinmiten viettäneet myös joulunpyhistä osan erillämme – minä aikuisten lasteni perheissä ja puolisoni kotonamme viettäessään joulupäivänä veteraani-isänsä syntymäpäivää.
Ajatellessani, mitä nämä molemmille sopineet järjestelyt ovat edellyttäneet ja miksi niistä ei ole tullut erimielisyyttä? Taustalla lienee kaksi asiaa: joustavuus ja riittävän elämän kokemus.. Elämää ja aikaa täytyy suhteuttaa. Joulu kestää vain joitakin päiviä. Jäljelle jää 362 päivää. Joulupyhinäkin soittelemme ja jaamme tuntojamme samoin kuin muina vuoden 231 arkisena työpäivänä.
Levollista joulua! toivoopi perheneuvoja Seppo