Uskottomuuteen houkutteleva kiehtova hetki – tartutko vai pysäytätkö?

niitty_1.jpg

”Päälaelta kantapäihin, sormista silmäluomiin, tunnen mä vielä kosketuksen, sen toisen. Kaula ja korvanlehdet, olkapäät, hiukset, huulet, muistavat vielä salaisuuden, sen toisen. Katoamaan tätä petosta en saa, tätä mä en voi enää uneksi muuttaa. Tämä on totta, tämä on totta, tämä on totta…”

Laura Närhen biisin sanat kuvaavat hyvin luvattoman hetken jälkitunnelmia. Kaikki tapahtuu luontevan huomaamattomasti. Merkitsevä katse, hienovarainen kosketus, vahva seksuaalinen lataus ja kiehtova keskinäinen kemia hullaannuttavat mielen. On huumaavaa heittäytyä tuntemattomaan, olla elossa, kiinnostava ja haluttu ehkä vastapainoksi omalle laimentuneelle parisuhteelle. Voimakas tunneladattu hetki saa järjen äänen vaimenemaan ja unohtamaan puolison, lapset, sukukuviot ja ammatillisen aseman.

On huumaavaa heittäytyä tuntemattomaan, olla elossa, kiinnostava ja haluttu.

Pitkässä suhteessa joudumme todennäköisesti joskus kiusaukseen olla uskoton. Finsex-tutkimuksessa (Kontula, 2015) 22 % miehistä ja 13 % naisista myönsi ulkopuolisen seksisuhteen nykyisen liittonsa aikana. Työpaikan kosteat juhlat, tyttöjen reissut, miesten sauna-iltojen jatkot tai viattomasti alkava kirjoittelu sosiaalisessa mediassa ovat tavallisia parisuhdesopimuksen ylityspaikkoja. Se, mikä on pettämistä omassa parisuhteessa, on asia josta olisi hyvä sopia, mutta josta harvoin sovimme.

Ulos meen, huomaako musta sitä kukaan, että lähdin eilen vieraan mukaan. Haen lehden, koitan olla tavallinen. Luen kauppalistan, vielä uskottelen, että eilinen on pelkkä paha uni, kunnes taas tulee, se pimeä tulee. Kirkkaana kaiken muistan, eilistä päässä poistan. Luulin et parempi mä oisin.”

Kielletyn kohtaamisen jälkeen moni tuntee itsensä surkeaksi. Epätodellisen ahdistava olo sekä syyllisyyden ja häpeän tunteet valtaavat mielen. Yrität tehdä arjessa tavallisia asioita, mutta mielen valtaa toisaalta ihanat, mutta toisaalta jo painajaismaisiksi muuttuneet tapahtumat. En olisi koskaan uskonut pettäväni, miten pystyin siihen? Paljastunko, huomaako kumppani tapahtuneen minusta? Kerronko kumppanille, kestääkö hän sen?

Mitä uskottomuus tarkoittaa sinun parisuhteessasi? Onko sallittua flirttailla tai jopa suudella toista?

Jotkut pystyvät näennäisesti jatkamaan elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Salaisuuden kantaminen on kuitenkin yleensä raskasta ja tuo väkisinkin etäisyyttä parisuhteeseen. Moni elää eteenpäin huumaavan kohtaamisen muistoilla, ne voivat jopa auttaa sietämään omaa väljähtänyttä tai myrskyisää suhdetta. Joillekin hetki on ollut niin voimakas, että se saa kyseenalaistamaan oman parisuhteen ja miettimään eroa. Näillä haavemaailman kaipuilla ja muistoilla ei kuitenkaan aina ole yhteyttä mahdollisesti alkavaan suhteeseen. On hyvä antaa tunteille aikaa rauhoittua kuten Helena kirjoitti Parisuhdeneuvolan vastauksessaan.

Mitä uskottomuus tarkoittaa sinun parisuhteessasi? Onko sallittua flirttailla tai jopa suudella toista? Saako kumppanisi viestitellä ja uskoutua asioistaan toiselle ihmiselle? Alkoholi on usein mukana kiellettyjen kohtaamisten mahdollistumisessa. Onko humala selitys? Kuinka altis olen ulkopuoliselle huomiolle? Miten parisuhteeni voi ja kuinka tyytyväinen olen itseeni? Välttelenkö kiusaukseen johtavia tilanteita vai onko minulla taipumus jopa hakeutua niihin?

Ja tärkein eli voiko houkuttelevan hetken pysäyttää? Voiko nautinnollisen kiusauksen hetkellä havahtua pohtimaan seuraavia kysymyksiä?

  • Miksi tuntemani ihailu tuntuu niin hyvältä tässä ja nyt? 
  • Onko tämä hetki sellainen, jota ilman en voi elää vai olenko nyt kovin heikkona kaikelle huomiolle?
  • Onko tuleva hetki todella niin hieno, että otan riskin oman parisuhteen päättymiseen?
  • Voisinko jättää tämän houkuttelevan hetken jatkon fantasian varaan ja poistua paikalta? 
  • Sallisinko vastaavan tilanteen puolisolleni?
  • Mitä lapseni ajattelisivat, jos näkisivät minut tässä?

Hyviä pohdintoja ja keskusteluja!

 

Nina Kauppinen, perheneuvoja

  

 

 

 

Kommentit (2)
  1. Silloin kun yhden kanssa saman katon alla asuin ei käynyt mielessäkään. Tilaisuuksia kyllä järjestettiin, mutta kun ei kiinnostanut, ei omien arvojen takia kuin ei muutenkaan. Tyhmänä kuvittelin, että se parisuhteen toinen osapuoli omaisi samat arvot, mutta taisi oikein oma-aloitteisesti hakea muuta seuraa. Nykyisin en ole niin sinisilmäinen enkä myöskään niin nipo itselleni. Hyvällä en katso, jos mun miestä liehitellään, mutta uskon miehelläni olevan samat arvot, että en kovin huolissani siitä ole. Edelleenkään en pidä itseeni kohdistuvista liehittelyistä, kun nyt parisuhteessa kuitenkin olen enkä välttämättä muutenkaan. Eipä taida miehenikään aina siitä tykätä, jospa nyt kuitenkin luottaisi. Kyllä mulle voi tunteistaan kertoa, jos niitä on, rehellistähän se vain on, mutta minun ja mieheni väliin ei ole asiaa. Vaikka olen ujo, niin olen kyllä ollut sopivassa seurassa vähän flirtti ja mullekin saa flirttailla, jos sen ei ole tarkoituskaan johtaa mihinkään. Pienet kohteliaisuudet on ihan kivoja kelle vaan, kunhan jäävät sille asteelle. Jos siihen liittyy muuta, niin tunnelma menee epämukavaksi. Enpä tiedä, sallisinko ihan samaa miehelleni, mutta taitavat kaikki ympärillä aistia sen, kuin myös sen, että en ihan turhasta hermostu.

  2. Nina Kauppinen
    30.11.-0001, 00:00

    Kiitos kommentistasi, pohdit monipuolisesti asiaa monesta näkökulmasta! On hyvä merkki ettei kiinnosta tarttua tilaisuuksiin, suhteen alkuhuumassa se toki helppoakin. Hauska oivallus, että et enää ole niin nipo kuin nuorempana itsellesi, kun osaa pitää arvojensa mukaiset rajat, pienet kohteliaisuudet eivät ole vaarallista. Ja aina tosiaan asia tuntuu pahemmalta ajatella puolisoa vastaavassa tilanteessa kuin itseä, niin se vaan menee. 🙂   

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *