Unohda työnteko – löhöily pelastaa parisuhteen

Mitä jos ottaisikin rennosti? Kuva: Pixabay.

Parisuhteen eteen pitää tehdä töitä. Mitä mieltä olet väitteestä?

Itselleni tästä usein käytetystä lauseesta tulee mieleen kova yrittäminen, sellainen hampaat irvessä -meininki. Onko parisuhde niin raskas asia, että sitä täytyy pitää kasassa kovalla työnteolla? Mitä jos nykyparisuhteet kaipaisivatkin enemmän lepäämistä ja rentoutta?

Laiskottelu kunniaan

Aika monen takaraivossa tikittää tekemättömien asioiden lista. Voin levätä sitten, kun ne on hoidettu. Arvostamme ahkeruutta ja toimeliaisuutta. Laiskottelu ja löhöily eivät kuulu tavoiteltaviin hyveisiin. Vai uskaltaako uusi sukupolvi jo murtaa näitä ajatuksia?

Joutilaisuuden ylistys -kirjan kirjoittajan Tom Hodgen mielestä kadotimme joutilaana olemisen taidon teollistumisen myötä. Hän ajattelee, että ihmistä ei ole tehty koneiden tavoin vain tekemään työtä, vaan myös haaveilemaan.

Mitä joutilaisuuden kadottaminen tarkoittaa parisuhteille?

Parisuhteesta tulee suorittamista

Kova yrittäminen voi tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovatkaan. Parisuhteesta saattaa muodostua projekti. Yritämme hoitaa oppikirjan mukaan parisuhteen osa-alueet. Tuskastumme, kun suhteen hoitaminen ei onnistu, kuten kavereiden somepäivityksissä.

Ylivireässä yhteiskunnassa on vaarana, että perheen yhteisestä ajasta tulee lista kalenteriin merkittyjä menoja. Levollinen laiskottelu sen sijaan olisi hyvää vastapainoa aikataulutetulla elämänrytmille. Poikkeuksellinen kevät katkaisi monien perheiden kiireen. Kun harrastukset jäivät tauolle, tuntui mukavalta olla kotona rennosti. Auttoiko koronaeristys sinua pysähtymään?

Yhteinen hengittely

Stressaantunut ei ole mukavaa seuraa. Kun mieli on täynnä painetta, on vaikea keskustella rauhallisesti. Reagoimme puolustautumalla. Ärsyttää, turhauttaa. Kärjekäs kommentti lennähtää helposti. Mieli ei näe vaihtoehtoja.

Rentoutuminen, pysähtyminen ja joutilaisuus ovat hyvä pohja parisuhteen vuorovaikutuksen parantamiselle. Ensin kannattaa opetella hengittämään samaan tahtiin. Sen jälkeen keskusteleminenkin on helpompaa.

Ihokosketusta päivittäin

Usein vietämme päivän rennon hetken yksinäisyydessä. Vetäydymme kännykälle, kävelylle tai kirjan ääreen. Välillä voisi kokeilla, miltä tuntuu olla jouten yhdessä puolison kanssa.

Monet parit ovat päätyneet istumaan sohvan eri nurkkiin. Tilanne ei ole suunniteltu protesti tai koronarajoitusten aikaansaannosta. Me suomalaiset kaipaamme omaa tilaa. Vaatii paljon rohkeutta siirtyä lähelle, jos on ajauduttu omiin oloihin.

Milloin viimeksi istuit niin lähellä puolisoa, että tunsit hänen ihonsa kosketuksen? Mitä jos könyäisit oman puhelimesi kanssa älylaitteella olevan puolison viereen, ihan kylkeen kiinni? Ehkä hän ärähtää. Älä pelästy hänen reaktiotaan. Se on todennäköisesti vain hämmennystä.

Jos olisin lääkäri, määräisin pariskunnille tällaista vieri vieressä istumista joka päivä, aluksi pienen hetken kerrallaan. Fyysinen läheisyys on kaikkien nisäkkäiden perustarve.

Päikkärit, riittävän iso sohva ja kalastusretket

Lapset ja lemmikit auttavat löhöilyhetken järjestämisessä. Möllötetään vieri vieressä. Rupatellaan niitä näitä tai ollaan ihan hiljaa. Aistitaan, miltä tuntuu olla lähekkäin. Silloin kuulee toisen hengityksen rytmin ja huomaa hipaisunkin. Turvallisen ihmisen kosketus vähentää ylivireyttä ja levottomuutta.

Kesällä voi kellahtaa nurmikolle, katsella taivasta ja kuunnella, kun tuuli humisee puissa. Kuva: Katja Tuomisto.

Kyselin kavereiltani, miten heidän perheissään rentoudutaan. Monet nautiskelevat yhteisistä päiväunista puolison kanssa. Oli köllöttelyhetkiä sängyllä tai lattialla ja huonekalukaupasta valittu riittävän iso sohva. Oli hiljaisia kalastusretkiä ja kiireetöntä puuhastelua kotipihassa. Kännykätkään eivät estä yhteistä rentoutumista. Pötkötellään vierekkäin, selataan somesta asioita ja jaetaan parhaat palat puolisolle.

Monet harmittelevat, kun ei ole yhteistä harrastusta kumppanin kanssa. Mitä jos kokeilisitte yhteisiä loikoiluhetkiä tai ottaisitte harrastukseksi vaapäivien päikkärit?

Riippumattohetkistä haaveillen, Anja Nwose

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *