MILLAISTA ON TEHDÄ TÖITÄ OMAN MIEHEN KANSSA?

Millaista on tehdä töitä oman miehen kanssa? Toimiiko homma seesteisesti yhteen? Kuinka paljon syntyy riitoja? Mitä te ylipäätään teette työksenne näin päivittäin? Mitä meinaatte tulevaisuudessa?

Mehän ollaan Johanneksen kanssa oltu ennen yhteisen yrityksen perustamista jopa neljässä eri työpaikassa samaan aikaan. Neljän työpaikan lisäksi ollaan jaettu sama lukio, yliopisto (osittain samat kurssitkin), kilpaurheilu, kaveriporukat, asuntolaina ja nyt kohta vuoden ajan myös yritys. Yhdessä toimiminen on meille aika tuttua kauraa monessakin eri yhteydessä, ja monesti ollaankin saatu siitä ihmettelyjä, että miten me voidaan tehdä yhdessä duunia. Jaa’a. Tässähän tämä rullaa yhteisen urheiluvalmennukseen keskittyvän yrityksen parissa!

Kuinka paljon riidellään?

Noh, jos totta puhutaan, niin onhan tässä muutamia vääntöjä käyty läpi, ja pari kertaa vähän isomminkin. Varsinkin alkupuolella (ihan odotetusti) kesti jonkin aikaa, että saatiin homma luistamaan yhteen. Tietty kun mä olin itse toiminut yksityisyrittäjänä jo pari vuotta, ja painellut selvillä sävelillä ja visiolla eteenpäin, niin eihän tähän kylkeen varmasti ole ollut helppo hypätä kylkeen.

Vaikka Johannes on koko ajan ollut mulla tukena ja seurannut vierestä tätä yrittäjyyttä, niin tottakai se vaatii sopeutumista ja opettelemista (henkisesti ja käytännön puolesta) palkansaajan roolista yhtäkkiä täyspäiväiseksi yrittäjäksi. Eikä asiaa varmasti ole helpottanut se, että itse olen aika kovapäinen ja vahvalla visiolla varustettu yrittäjä tekijä ja toteuttaja.

Pääsääntöisesti kyllä homma luistaa aika todella näppärästi yhteen, enkä vaihtaisi duunikaveria ja yhtiökumppania mihinkään, eikä nykyään kyllä duuniasioissa kovin helposti meillä pala käämit. Mulle on myös tärkeetä, että mukana mulla on valmennuksissa ihminen, joka yhtälailla oikeasti välittää ihmisistä ja haluaa tehdä hyvää, ja lisäksi vielä omaa ymmärrystä, ammattitaitoa ja halua kehittää omaa osaamistaan.

Plussat ja miinukset?

Mun mielestä on maailman siisteintä tehdä duunia oman aviomiehen kanssa. Pystytään molemmat luottamaan siihen, että homma hoituu, ja toisaalta ei sitten työajan (noh, aika häilyvä käsite meillä) ulkopuolella tarvitse kysellä, miten meni töissä ja kertoa päivän tapahtumia. Meillä on omat ”työpaikan inside-jutut”, joita ei sitten erikseen tarvitse edes yrittää selittää toiselle, hah! Lisäksi ei tarvitse kaunistella asioita tai yrittää käyttäytyä aikuismaisesti tai asiallisesti, vaan voi kommunikoida lähes täysin avoimesti ja kaunistelematta. Täyttä plussaa.

Parasta on myös se, koska suurimmaksi osaksi meidän työ ei ole sidottuna paikkaan tai aikaan (tiettyjä rajoitteita toki on), niin voidaan yhdessä liikkua ja toteuttaa elämää näppärästi yhdessä työn kanssa. On vaan ihan ykköstä, että voidaan extempore pakata maanantai-iltana läppärit ja kassit, ja lähteä vaikka mökille tai tehdä lauantaihin asti duunia, jos draivia riittää, ja vetää oma viikonloppu esimerkiksi sunnuntai-tiistai-akselilla. Koska voidaan. Tai aloittaa aamu hitaasti Netflix-maratonilla, ja tehdä ”iltavuoro”.

Miinukset. Noh. Onhan niitä, mutta ne kaikki jyräytyy kyllä plussien alle. Kaikki työnjako ei voi meillä koskaan mennä tasan, ja monesti se olen mä, joka venyn, koska omasta valinnastani teen vähän intohimoissani muutakin kuin valmennuskuvioita. Lisäksi työ karkaa monesti vapaa-ajalle, mutta toisaalta kun molemmat on samassa veneessä, niin ei tarvitse edes yrittää selitellä toiselle tai harmitella menetettyä yhteistä aikaa. Koska kyllä me osataan sitäkin ottaa, vaikkea ihan 100% lomia oikein hirveästi olla pidettykään. En mä niitä toisaalta ole liiemmin kaipaillutkaan, vaikkei siitä varmaan koskaan haittaakaan olisi.

Mitä teidän työpäiviin yleensä kuuluu?

Meidän yhteinen homma on tuo valmennuspuoli, ja ainakin kulunut vuosi on mennyt hyvin pitkälti tämän nettivalmennuspuolen rakentamisesta nollasta laajempaan kokonaisuuteen. Näkymätön työ on aika suurta, ja joka viikolla ollaan rakennettu johonkin valmennukseen materiaalia (suunnittelu, kuvaaminen, editointi, äänittäminen, kirjoittaminen, viimeistely) sekä päivittäinen aktiivinen ylläpito useamman valmennusryhmän pyörittämisessä yhtäaikaa, johon halutaan panostaa laadukkaan valmennuksen takaamiseksi.

Näkymätön työ vie yllättävän paljon, ja kun koko ajan kehitetään ja luodaan uutta (nytkin jo tulevaisuutta varten), niin ei ole vielä päässyt tylsää tulemaan. Valmennusten käynnistymisten aikaan taas markkinointi vie aika hyvän siivun, ja vaatii muutenkin isomman rykäyksen kokonaispanoksessa.

Lisäksi mun palettiin kuuluu myös paljon muutakin kuin verkkovalmennukset, joten Johannes on ottanut siten vastuun monista käytännön nakeista, kirjanpidon ja talousasioiden pyörittämisestä. F Yeah, mun ei tarvitse koskeakaan meillä kirjanpitoon, talousasioihin tai muihin mun inhokkeihin. Mulla siis menee paljon aikaa sosiaalinen median ja blogin pyörittämiseen tässä rinnalla, jota tein ennen täyspäiväisesti yrittäjänä, mutta tästä olen hieman kuluneen vuoden aikana keventänyt, koska enemmän ei ole aina parempi, ja arvostan myös yrittäjyyden ulkopuolista elämää.

Opiskellaan myös molemmat tässä sivussa urheiluravitsemuksen perusopintoja Itä-Suomen yliopistossa etänä ja itse vielä korkkaan voimavalmentajan koulutuksen tässä kesällä pyörimään, kun viime syksyn psyykkisen valmentajan koulutus lisäsi opiskelunälkää entisestään. Lisäksi tehdään intohimo”harrastuksena” tässä myös yksilökisavalmennusta fitnesslajeihin pienessä mittakaavassa, jossa Johannes on myös astunut aika hyvänä vahvistuksena messiin, ja tuplattiin juuri valmennettavien määrä kolmesta kuuteen meidän intensiivisessä minivalmennustiimissä.

Missä Johannes on hyvä?

Jos multa kysytään niin talouspuolen, liiketoimintaosaamisen ja monipuolisen kokonaispaletin osaamisen lisäksi Johannes on ihan lyömätön meidän verkkovalmennuksissa ja loistaa aika lujaa mm. kysymyksiin vastaamisessa. Varo vaan, kun heität parin lauseen kysymyksen, niin saat kyllä oikeasti kattavan vastauksen, jota on työstetty ajan kanssa. Itselläkin on taipumusta selittää asiat olan takaa, ja perustella vastauksissa, mutta voin sanoa, etten ihmettele, että jengi valmennuksissa on antanut niin loistavaa palautetta perusteltuihin ja panostettuihin vastauksiin kohdistuen.

Mun mielestä siisteintä on se, että Johannes on pystynyt jeesimään mua aika paljon jopa somen ja blogin kanssa. Okei, kyllä mä 99% pyöritän hommat näissä itse, mutta kuvaajana tuo mies on nykyään ihan lyömätön, ja mieluiten laitan tämän sinne kameran toiselle puolelle, kuin yhdenkään lähipiiristäni (poikkeus: Renata). Tietää mitä saa joka kerta, ja itse voi sitten jatkaa jälkikäsittelyn puolelle. + Faktatarkistus ja oikoluku informatiivisissä julkaisuissa on tällä kaverilla ihan kultaa, ja säästää multa siihen kuluvan ajan (koska haluan varmistaa, etten levitä skeidaa).

Missä sä itse oot hyvä?

Ainakin asioiden toteuttamisessa (vihaan kuhnailua, ja mieluummin olen kokonaan tekemättä kuin teen puoliteholla) ja ehkä jollain tapaa myös kokonaisuuksien hallinnassa, jos mietitään näin nopeasti. Olen aika kova puskemaan hommaa eteenpäin, kun pääsen vauhtiin, ja rakastan saada asioita aikaiseksi kun puhutaan itselle tärkeistä asioista!

oman miehen kanssa
Kuvat: Noora Näppilä

Tässä kun tätä kirjoitin, niin ai että mä rakastan tätä nykypalettia! Eihän tämä nyt silti mitään ruusuilla tanssimista ole päivästä toiseen, mutta hyvine ja huonoine hetkineen ihan lyömätön meille. Toisille sopii palkansaajan rooli, ja toisille taas yrittäjyys, vaikka kummallekaan meistä tämä jälkimmäinen ei missään vaiheessa ollut haavelistalla alun perin. Tähtäinhän alunperin oli molemmilla tehdä diplomi-insinöörin hommia valmistumisen jälkeen, ja Johannes niitä jonkin aikaa tekikin.

Elämä vain on tuonut eteen tienristeyksiä, mahdollisuuksia ja tilanteita, joissa on vain ollut tehtävä tiukkojakin valintoja, ja me olemme päätyneet tähän. Sitä en tiedä, mitä tehdään viiden, kymmenen tai 20 vuoden päästä, mutta eiköhän elämä vie sinne mihin pitääkin, kun pysyy kädet savessa kiinni, uskaltaa tehdä rohkeitakin siirtoja (vaikka pelottaisi aivan helvetisti) ja antaa sopivassa suhteessa myös ajan näyttää.

Työn tai loman täyteistä tasapainoista juhannusviikkoa!

TSEKKAA MYÖS:
33 parisuhdekysymystä – Mies vastaa!

EDELLINEN JUTTUNI:
Q&A – Miten mä syön? Päivittäiset kalorit? Herkut?

♥  MUUALLA:  ♥
PROVE-valmennukset // YouTube // Bloglovin // Instagram

Kommentit (4)
  1. Kuulostaa supertehokkaalta paketilta, pisteet teille, että ootte saaneet kaiken pyörimään noin mahtavasti. Ja Simple-valmennukseen osallistuneena voin vain kompata mukana tuota sun kommenttia Johanneksen osallistumisesta siihen. Luin leuka lattiaan saakka loksahtaneena välillä niitä pitkiä ja asiantuntevia vastauksia. Tuli fiilis, et täydennätte toisianne ja palaset loksahtaa täydellisesti kohdalleen. Ootte aika pirun kova tiimi!

    1. piiapajunen
      20.6.2019, 14:08

      Meillä kyllä toimii tää tiimityöskentely aika osuvasti, mutta treeniä ja kärsivällisyyttä sekin on vaatinut, heh! Ja KIITOS ihan sairaan ihanasta palautteesta valmennuksia koskien! Ihan älyttömän hieno kuulla, että tää kaikki välittyy sinne ruudun toiselle puolella, ja nimenomaan meillä tarkoituksena onkin antaa mahdollisimman laadukasta ja syventävää valmennusta, että käteen oikeasti jäisi ymmärrystä pitkällä tähtäimellä (ja sillä niitä tuloksia juuri tulee). Kiitos siis vielä sulle. <3

  2. Moikka!olen sun blogin pitkäaikainen seuraaja. En seuraa mitään muita sporttiblogeja ja muutenkin mun elämä on näennäisesti varsin kaukana sun blogin keskeisestä urheilu-teemasta. Mutta vain näennäisesti,tällainenkin ihan tavis-mutsi saa sun maanläheisestä blogista kovasti inspiraatiota ja tsemppiä,kiitos siitä!🌼

    Pakko kommentoida myös, että teistä huokuu tyyppeinä rehti ja reilu meininki,ja tuntuu että teillä on sellainen kypsä ote tekemiseen. Tällä tarkoitan,että vaikka urheilu on teidän elämässänne suuressa roolissa ja sinullakin takana hyvinkin ulkonäkökeskeinen laji,ovat nämä asiat ovat muun elämän kanssa tasapainoisessa kontekstissa. Tuotte mielestäni hyvin ja avoimesti esille toimintanne arvopohjaa ja kunnioittavaa asennetta,way to go!👍

    Heittäisin lopuksi vielä kyssärin tai pari liittyen osaamiseenne erityisesti raskauden jälkeiseen treenaamiseen. Tai lähinnä tiedustelun,uskaltaako esimerkiksi teidän nettivalmennuksiin osallistua kuntouttavassa mielessä (puolisen vuotta)synnytyksen jälkeen? Ts.onko valkoissa mahdollista huomioida ko seikka esimerkiksi vatsalihasten treenauksen osalta?

    Ja jos postaustoiveen saa esittää,niin lantionpohjanlihasten huomiointi treeneissä ja ylipäänsä niiden harjoittaminen! Tämähän aihe koskee niin synnyttäneitä kuin synnyttämättömiäkin naisia😊

    1. piiapajunen
      20.6.2019, 14:22

      Siis voi vitsit! Kiitos ihan sairaan ihanasta palautteesta, ja mieletöntä kuulla, että blogista löytyy moneen lähtöön sopivia aihepiirejä, potkua ja inspistä!

      Mä itse yritän aina kovasti tavoitella sitä, että esimerkiksi treeni- tai ravintopostauksista jokainen pystyisi nappaamaan itselle olennaisia asioita helposti ymmärrettävässä ja sisäistettävässä muodossa, koska itsellä vintti menee heti huuruun, jos asiat selitetään liian vaikeasti ja ”ei-suomenkielellä”. Lisäksi arvostan itsekin maanläheisyyttä ja laajakatseista asennetta, ja kun meillä on niin monia erilaisia tapoja toteuttaa mitä tahansa toimintaa, niin tärkeintä on löytää juuri se itselle sopivin. 🙂 Ihana kuulla, että tämä kaikki välittyy sinne päähän!

      Raskauden jälkeiseen treenaamiseen emme ole (vielä, tavoitteena joskus myöhemmin tulevaisuudessa tähän perehtyä, koska toivottavasti joku päivä itselläkin edessä) perehtyneet. Yleensä olemme suositelleet, että jos raskaudesta palautuminen mietityttää ja synnytyksestä on vielä suhteellisen lyhyt aika, niin äitiysfysioterapeutilla käynti ennen valmennukseen (tai ylipäätään kovemman treenin käynnistämistä) lähtemistä hyvä käydä. Erkauman palautuminen ja muutenkin palautuminen raskaudesta on erittäin yksilöllinen asia, ja siihen ei ole erikseen otettu valmennuksen toteutuksessa huomiota. Toki imettämisen puolesta esimerkiksi energiansaantiin on puolestaan ollaan annettu ohjeistuksia (imettäminen voi lisätä päivittäistä energiantarvetta 400-600kcal), joten tämä on syytä ottaa huomioon päivittäisissä syömingeissä.

      Toki ehdottomasti on mahdollista lähteä mukaan (jos palautuminen synnytyksestä/raskaudesta on jo hyvässä vaiheessa ja treenaamisen voi hiljalleen aloittaa), ja edetä valmennuksen mukana omalla tahdillaan. Liikkeitä saa ja on muutenkin suotavaa varioida, ja yksilöllinen kokonaiskuormitus syntyykin jokaisella treenipainojen säätämisen avulla. Treenitekniikoihin pureudutaan jokaisen liikkeen osalta oikein olan takaa tekniikkavideoilla, ja jos ei vielä isoja kuormia pysty liikuttamaan, niin kevyesti on mahdollista startata treenitekniikoihin ja lihasaktivaatioon panostaen. Useampia pienten lasten äitejä on ollut mukana valmennuksessa ja syviä vatsalihaksia myös treenataan valmennuksessa paljon. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse mennä täsmälleen saman sabluunan puolesta, ja jokaiselle kysyvälle on tarvittaessa autettu varioimalla löytämään omaan tilanteeseensa sopivat harjoitteet.

      Tuo lantionpohjan treenaaminen voisi olla myös yksi osa-alue, josta voisin joskus kirjoitella, ja itseasiassa tämä oli törkeän hyvä vinkki! Koskee nimittäin meitä kaikkia, kuten sanoit! 😉

Kommentointi suljettu.