11 x VAIN PÖPÖ-JUTUT (Pöpö on siis koira)

chihuahua

Pöpöööö. Aka kusiluistin, baskanaama, vatipää ja kusirukkanen. Eivaan. Pöpö on ehkä siistein koira ikinä. Totesin tuossa yksi päivä miehelle, etten osaisi välttämättä ottaa enää Pöpön jälkeen toista koiraa, koska standardit on tämän kaverin jälkeen vähän turhan korkealla.

Näin siitäkin huolimatta, että välillä saa kirota kirota sitä, kun tuo narttu pistää pihalla jarrut pohjaan, kun toisena päivänä viipotellaan niin mallikkaasti. Lastenrattaisiin ollaan jo suunniteltu omaa osiota tälle nakkisankarille, ettei tämä terrorisoisi vaunulenkkejä edes joka viides kerta. Senkin pieni mulkero.

Tässä kuitenkin tähän kehveliin liittyviä ominaisuuksia, jotka usein kiinnittävät erityisesti huomiota kanssaihmisissä. Sellaisia, mihin itse on jo turtunut ja tottunut.

11 x VAIN PÖPÖ JUTUT

Pöpö syö ja juo Iittalan Kastehelmi-kulhoista. Aikamme ihmeteltyämme, miksi koira aina hämärällä räpiköi ja sätkii kuppiensa luona, todettiin, että metallikippojen heijastukset aiheuttivat hämärässä tuolle eläimelle slaagit joka kerta. Nyt ei möröt enää hypi päälle pimeässä. Stana.

Tämä koira pitää he-rät-tää aamulla pissille. Ja usein etsiä, että mihin peitto- tai vilttikasaan tuo on yön aikana itsensä kaivanut. Löytöpalkkioksi tämä kusinakki nyhtää itsensä dramaattisesti selälteen bäbälät kohti kattoa, ja mielellään nautitaan silmät kiinni siitä, että minä tai daddy-mies pussaillaan vähän massua. #aamurutiinit

Pöpöllä on omat portaat sohvalle. Koska reppanalla ei muuten riittäisi pomppu, ja säästää myös pitkällä iällä niveliä, kun ei tarvitse rytistä omaan kokoon nähden suhteettoman korkealta alas. Portaista kysellään paljon, niin googleen vaan ”kissan portaat”, niin johan löytyy nettikauppoja.

Pöpöllä on myös oma untuvapeitto olkkarin sohvalla 24/7. Alkuun totesin miehelle, että tää on ehkä vähän too much, mutta totesin itsekin, että se on iltaisin aika ihana itsellekin lainata tältä pieneltä pallinaamalta peittoa ja käpertyä siihen katsomaan Netflixiä. Pussilakanat vaihdetaan tietty Pöpölle kuten ihmisillekin. :)))

+ Siinä on mennyt raja, että koira ei nuku meidän makkarissa. Joten peitto sohvalla kompensoi asiaa. Sänkyyn eläimellä ei todellakaan ole asiaa, paitsi ehkä venytettyinä aamuina tai jos koti-office siirtyy sänkyyn, niin tuntuu kivalta, ettei koiran tarvitse kököttää yksin koko päivää ja yötä.

Mies peittelee Pöpön sohvalle joka ilta. 😀 Ei lisättävää.

Kaikki luulevat Pöpöä aina paljon isommaksi ennen kuin näkevät tuon karvarukkasen livenä. Kuvissa tuo eläin näyttää vielä ihan säädyllisen kokoiselta, mutta aika varjossa kasvanut otus tuo on. Näin koronan jälkeisenä aikana monet frenditkin ovat todenneet, että olivat jo kerenneet unohtaa, että se onkin oikeasti noin mini. Ja usein muut chihuahuan omistajat myös toteavat, että onpas kyllä pienen näköinen kaveri.

Pöpöllä ei ole häntää. Tai se on vain pieni töpö, joka sekin taittunut mutkalle kahteen eri suuntaan kärjestä (ja osoittaa vielä vähän luoteeseen ja kaakkoon). Tämä on itseasiassa syy, miksi tuo meille päätyikin. Kun ei siitä saatukaan näyttelykoiraa, vaikka isi-doggie porskutteleekin näyttelyhaukkana kansainvälisenä muotovaliona ja on viime vuoden Suomen toisiksi ansioitunein chihu. Melkein sukua julkkikselle.

Pöpön temppu-CV on ihan yllättävän kova. Istu, maahan, ryömi, ympäri, tassu, yläfemma, seiso, odota, saa ottaa/saa tulla. Näin muutamia mainitakseni. Nämä toimivat vain viittomilla (mutta sitäkin sähäkämmin), sillä sanallisella käskyllä ei tapahdu noissa kananaivoissa juuri mitään. Noh, kaveri ei kuitenkaan tunnistakaan muuta kuin oman nimensä. Paitsi tänä keväänä oppi vihdoin toisenkin.

Tänä keväänä tuo on vihdoin oppinut tunnistamaan sanan ”ruokaa”. Johan tulee sekunnin sadasosassa bieniin bäbäliin vibinää, hännän tynkä pamahtaa pystyyn sekä alle sekuntiin on vedetty kolme saakelin nopeaa kieppiä lattialla. Ja silmät läjähtävät lautasen kokoisiksi.

Ja aina kun tuon koiran nostaa syliin, niin naamalle valahtaa ”tonnin seteli”. AINA. Vaikka sylissä tuo viihtyykin vaikka tuntitolkulla, ja mielellään niin, että saa nukahtaa mitä epäergonomisimpaan asentoon.

chihuahua

Tämä kotisohvan hedonisti elää kyllä sopivasta kurista huolimatta aika kreivittären elämää. Tänä keväänä iski kaksivuotiaalle myös uhmaikä, ja hän on oppinut vaatimaan. Vaativa tuijotus ja muutama aivastuksen kuuloinen ”pärsk” meinaa sitä, että ota nyt jumankauta syliin tai tule hemmetti leikkimään.

Nyt viikonlopuksi suunnataan Pöpön synnyinkonnuille Jyväskylän huudeille. Pääsee tuo touhottamaan iskä-doggien kanssa ja treffaamaan parasta ystäväänsä Maukkaa. Siinä on hundkaruselleniä tarjolla, ja pääsehän losottelemaan aamupissit ilman hihnaa lähes landemaisissa tunnelmissa. Parasta.

Rapsuja viikonloppuun kaikille karvaisille ja karvattomillekin tyypeille!

TSEKKAA MYÖS:
Mitä ollaan hankittu bebelle? Laskettu aika lähestyy

 

VALMENNUKSET:
Prove-valmennukset

Kommentit (4)
  1. Ai että sai nauraa ja tuli niin hyvä mieli tästä! 😁😍 Hyvää viikonloppua Pöpölle ja teille! 👌

    1. piiapajunen
      8.6.2020, 17:52

      Ei vitsit, ihan mahtava kuulla! 😀 🙏🏼 Kiitos sulle! 😘

  2. Mahtava postaus. Tästä kyllä välittyy hyvin miten viihdyttävää elämä koiran kanssa on! Ovat kerta kaikkiaan hupaisia olentoja omine persoonallisine tapoineen. 😀 Kaiken sen söpöyden ja hellyyttävyyden ohella. ❤️ Meidän perheen edesmennyt koira oli hillityn ja lempeän ulkokuorensa takana kans aivan mieletön persoona, jolla oli kyllä aivan omanlaisensa huumorintaju sekä hauskoja ja toisinaan myös hyvin kummallisia tapoja. Hän myös tunsi arvonsa kovin hyvin ja katseli meitä muita erittäin omahyväisen näköisenä ollessaan suosikki-ihmisensä eli iskän kehuttavana ja rapsutettavana.

    Haha, hymyilytti kyllä toi jokailtainen koiran peittely. Aawws, pisteet siitä miehellesi! Yleisesti ottaen oman empiirisen kokemuksen perusteella muutenkin tuntuu, että miehet on yleensä pehmoista pehmoimpia koiriansa kohtaan. Ja niin pitääkin olla. ❤️

    1. piiapajunen
      8.6.2020, 17:52

      Iso kiitos sulle! Koirat on kyllä ihan parhaita otuksia! 😍 Nimenomaan löytyy ihan omanlaisia luonteita ja jopa huumorintajuakin, ja vaikka eri tilanteissa Pöpö saattaa olla ihan todella hillitty ja ”tyhjän toimittaja” niin näin perheenjäsenenä pääsee näkemään siitä niin monta erilaista puolta. 😅 Oon myös lähipiiristä muualtakin kattellut, että miehille nuo koirat on se erityisen pehmeä kohta, mikä on vaan ihan superihanaa ❤️

Kommentointi suljettu.