Kuinka saada näkyvät vatsalihakset?

*sis. mainoslinkkejä

Ehkäpä suurin osa saamistani treeneihin koskevista kyselyistä osuvat vatsalihasten treenaamiseen. Yksi luetuimmista postaukseni osui myös jakamani vatsalihastreenin kohdalle. Näkyvien vatsalihasten tavoittelu siis tuntuu kiinnostavan ihmisiä kuin Cheek festariväkeä! Mitkä eri tekijät sitten vaikuttavat näkyvien vatsalihasten metsästämiseen?

Vatsalihasten treenaaminen

Näkyvät vatsalihakset edellyttävät luonnollisesti lihasmassaa. Oman näkemykseni mukaan vatsat tarvitsevat kasvuärsykettä ja lepoa siinä missä muutkin lihasryhmät. Niidenkin on siis saatava lepopäiviä, ja niitäkin tulisi treenata siinä missä muitakin lihasryhmiä. Mikäli lepoa ei ole koskaan saatavilla, niin lihas ei myöskään pysty tällöin palautumaan ja siten kehittymään.
Monipuolisella harjoittelulla ei varmasti mennä ainakaan metsään, ja välillä olisikin hyvä tehdä tiukempia ja kuormittavampia liikkeitä sekä toisinaan vastapainoksi myös hapokkaampia ja pidempiä sarjoja. Pelkkien maratonkuntopiirien jatkuva päivittäinen jyystäminen ei välttämättä tuo tulosta, mikäli tavoitteena ovat näkyvät vatsalihakset. Ei se määrä, vaan se laatu.

Vatsalihakset esiin syömällä

Rasvaprosentti on usein melko merkittävä tekijä näkyvien vatsalihasten osalta. Hikihatussa istumaannousujen tykittäminen ei tuo sixpäkkiä esiin, mikäli ne ovat kokonaan rasvakerroksen peitossa. Ja ei, istumaannousuilla tai muilla keskivartalon alueen treeniliikkeillä ei ikävä kyllä ole mahdollista saada kohdennettua rasvanpolttoa aikaiseksi.
Osalla ihmisistä näkyvien vastalihasten edellyttämä rasvaprosentti voi ikävä kyllä olla myös sen verran alhainen, että se pidemmällä tähtäimellä ylläpidettynä saattaa lähteä uhkaamaan yksilön terveyttä ja hyvinvointia. On siis hyvä pohtia, onko näkyvien vatsalihasten tavoittelu kohdallasi oikeasti sen arvoista. Aivan kuten nallekarkit, niin myöskään geenit eivät ole jakautuneet meille tasaisesti.

Vatsalihakset ja genetiikka

Ikävä kyllä vatsat ovat oman näkemykseni mukaan yksi geneettisimmistä lihasryhmistä. Itse en ole vielä törmännyt kovinkaan moneen tapaukseen ainakaan naisten osalta, jossa luontaisesti äärimmäisen ujoista vatsalihaksista saataisiin taiottua raastinrautaa muistuttava tiukan terävä sixpäkki (huomioiden rasvaprosentin muuttumattomuus). Jos joku tällaisen riipaisun on onnistunut tekemään, niin haluan päästä juomaan samaa vesijohtovettä ja kyyläämään likan vatsajumppaa! Ei siis kuitenkaan ole mahdotonta kehittää vatsalihasten lihaserottuvuutta ja -pyöreyttä, mutta megaluokan transformaatiota rasvattomasta tasavatsasta rasvattomaan pihvipaukurapäkkiin ei kuitenkaan kannata olettaa automaattisesti tapahtuvan, vaikka oikeita asioita tekisikin.
Lisäksi tosiasiat on hyvä tunnistaa ja siten myös tunnustaa itselleen. Jotkut onnekkaat pirulaiset voivat viiletellä vatsalihakset pilkottaen jäätelötuutti kädessä ja ihanan muhkea peräsin hyllyen. Se miten rasvakerros sinulle kertyy ja vatsan lihas- ja jännerakenteet ovat sinulle muodostuneet ovat peräisin äidiltä ja isiltäsi.

Vatsalihakset ja onnellisuus

Paljastan pienen salaisuuden. Näkyvät vatsalihakset eivät välttämättä tee sinua yhtään onnellisemmaksi. Kehon pienien ulkoisten yksityiskohtien sijaan keskittyisin mieluummin kokonaisuuteen ja itsesi kantamiseen. Jokaisella on omat parhaat puolensa, joten mikset keskittyisi ensisijaisesti niihin ja niiden korostamiseen, ja ilman kuudella hassulla lihasmuhkuralla varustettuja näkyviä vastalihaksia sinulla voi silti olla kaunis keskivartalo.
Olisiko siis järkevämpi lähtökohta tavoitella rautaisen vahvoja vatsalihaksia, jotka kykenisivät kannattelemaan kehoasi ylvään ryhdikkäänä ja suoriutumaan tiukoistakin tilanteista. Vahvoilla vatsalihaksilla voi nimittäin olla aika paljon olla muutakin hyötyä kuin kavereiden kesken järjestetyssä istumaannousukisassa keuliminen. Vahva keskivartalo voi nimittäin tutkitusti vähentää koko kehon vammariskiä sekä lisätä suorituskykyä ihan siellä arjessa kuin urheilunkin parissa. Parhaimmassa tapauksessa voit jopa sivuvaikutuksena saada ne komeat palikat pilkottamaan kuin huomaamatta hauskan ja mielekkään tavoitteellisen tekemisen ohessa, ilman päivittäistä peilin kyttäämistä ja pakonomaisia vatsapumppirääkkejä vääntäen.

Näkyvät vatsalihakset eivät siis määritä kenenkään urheilullisuutta tai ulkoista olemusta, ja vahvasta sekä lihaksikkaasta rungosta viestivät monet muutkin asiat. Täällä peräpohjolassa usein noilla vatsapalikoilla ei myöskään ihan hirveästi mitään tee, joten ehdottoman kova suositukseni olisikin paukuttaa sinne päkkiin mieluummin pitoa ja voimaa, kuin jahdata muutoksia paitaa nostamalla peilikuvassa ja saliselfieissä. Keskittymällä siihen ydintekemiseen voi usein jopa saadakin parempia tuloksia aikaan, ja kuka ties, vaikka ne näkyvät vatsalihakset sieltä voimaa ja hallintaa kasvattamalla vihdoin pulpahtaisikin esiin. 😉

Edellinen juttuni:
Nähdäänkö minut joskus Olympiassa?