Piia Pajunen
Piia Pajunen

12 x ASIAT, JOTKA ÄRSYTTÄVÄT IHAN LIIKAA!


Fffuuuu! Aina eivät hommat loksahda kohdalleen sitten millään, ja pata menee jumiin väkisinkin. Arki on toisinaan täynnä aivan normaaleja tai vähintäänkin yleisiä tilanteita, jotka tuntuvat kolahtavan aivosoluihin joka kerta aivan yhtä lujaa. Tänään siis kitistään oikein olan takaa, ja annetaan pienien patoutumien päästä täällä blogin puolella valloilleen! Avautuminen sopivassa kohtaa auttaa meinaan aina, joten sukelletaan siis suoraa päätä näiden henkistä tasapainoa ravistelevien keissien kimppuun! 😀

ASIAT, JOTKA KETUTTAVAT

Pakastemarjojen sulatus mikrossa. Tai oikeastaan, minkä tahansa jäisen asian sulattaminen mikrossa. Eihän se nyt koskaan sula tasaisesti, vaan keskiosa kiehuu siinä vaiheessa kun ulkoreuna on yhä täydellisessä syväjäässä.
Elmukelmun sujahtaminen myttyyn AINA. Siis niinkun joka ikinen kerta! Ihan sama yritätkö leikata saksilla vai käyttää sitä paketin leikkausreunaa. Mytyssä arkki on aina, ennen kuin sen paikalleen saat väkivalloin aseteltua.
Kun sukka tai alkkarit jäävät jumiin pesukoneen luukun ränniin. Miksi nuo pesukoneet ovat ylipäätään suunniteltu niin, että joka kolmas kerta ainakin yhdet stringit löytyvät litimärkänä mutta peseytymättöminä jumista luukun sisäpuolella.
Puuron räjähtäminen mikroon. Muutenkin olisi jo valmiiksi kiire ja kaiken lisäksi nälkä!
Saat treenin valmiiksi ja olet poistumassa pukkariin, mutta kuulokkeistasi pamahtaa raikaamaan Daruden Sandstorm. Eiii! Ei vaan voi poistua pukkariin kesken näin eeppisen biisin, vaikka kotiin olisi jo kiire! Miksei tämä voinut kajahtaa kesken raskaimpien kyykkysarjojen tai lämmittelyn päästessä vauhtiin? Siis miksi!??!
Kun netti päättää tehdä tenät kesken kriittisen hetken. Enhän mä olisikaan halunnut katsoa tätä Netflix-sarjan jaksoa loppuun.

lightbox-valotaulu
Lightbox-valotaulu: TÄÄLTÄ*

Kun mikä tahansa teknologia ei toimi. Muistikortti päättää tehdä äkillisen työnseisauksen, puhelin lagaa totaalisesti ilman järkevää syytä tai kuva päättää kääntyä joka kerta väärinpäin vaikka yrittäisit mitä. Kännykkä ei suostu avaamaan laduttua tiedostoa, ja sähköpostin mobiiliversio ei vain toimi sujuvasti koskaan. Fffffuuuuuu!
Uuden pussilakanan saaminen kohdalleen. Mikään ei toki voita sitä fiilistä, kun illalla saa pujahtaa putipuhtaiden lakanoiden väliin vetelemään hirsiä, mutta miksi se vaihtaminen on aina niin hanurista. Hirveän työlästä nyheeräämistä yrittää saada se pussilakana peiton päälle paikalleen, ja aina se pussilakana jää rullalle, vaikka kuinka yrittäisi ravistella.
Raaka kananmuna putoaa lattialle. Jep. Tarvitseeko sanoa enempää?
Kotoa lähtiessäsi kännykkä, lompakko ja avaimet ovat kadoksissa. Kaikki taskut ja laukut vauhdilla ympäri ja kiireessä heittelet kaikki sanomalehdetkin ympäri, jotta nämä löytyisivät. Joka kerta sama juttu, ja taas ollaan myöhässä. Hups.
Jalkatreenissä levypainojen takaisin laittaminen. Eih. Miten voi joka kerta ollakaan niin rasittavaa ja raskasta rääpiä se jalkaprässi tyhjäksi, mutta teet sen silti, koska et halua olla se salin mulkvisti. Näitä painot laitteisiin jättäviä meinaan löytyy jo ihan tarpeeksi… Toinen ärrr.
Kun Aamulehti tipahtaa postiluukusta suoraan tahmean koiranp*skan päälle. Kiva. Tämän jälkeen toki tajusin siirtää koiranpennun pissialustan paikan vähän sivummalle postiluukun alta. Heh. 😀
superdry-college
SuperDry-college: TÄÄLTÄ* // Dr. Denim-farkut: TÄÄLTÄ*
SuperDry-college: TÄÄLTÄ* // Revityt farkut: TÄÄLTÄ*

Löytyykö ketään sielunkumppaneita? En meinaan millään usko, että olen paininut näiden jokaisen kanssa täysin yksin, hah! Noh, aika hyvin saa kuitenkin olla elämässä asiat, jos nämä asiat ovat päällisin puolin mielessä, joten tyhjennetyllä mielellä uuden viikon kimppuun niin että lävähtää! Parempi ottaa arjen pienistä tai isoistakin kurakeisseistä kaikki huumori ja hupi irti, sillä eipä tuo elämä niin vakavaa ole. 😉

Pitkäpinnaista ja surkuhuipaisaa viikon vaihdetta!

Kurkkaa myös:
Parhaimmat farkut treenatuille jaloille?
& Mitä pitäisi ymmärtää ”sopivista” kalorimääristä?

Edellinen juttuni:
Miltä ruoka-annokseni näyttävät? 8 x Arkiruokaa!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (26)

  1. Victoria

    Puuron räjähtäminen mikroon, jotenkin niin hyvin tuttua. Ja niin käy ihan hävyttömän usein!

    • Piia Pajunen

      Siis äläpä! Nykyään lähes joka kerta tulee pyöräytettyä puuro hellalla, mutta auta armias, jos joskus tuleekin iskettyä kulho mikroon, niin velliä saa keräillä joka kerta sieltä mikron lautaselta… 😀

  2. Miiku

    Tällä hetkellä en voi samaistua kuin kyykkypainoihin, puuron oon suosiolla siirtynyt keittämään kattilassa :Dd ja myönnetään, onhan mulla tavarat aina hukassa ja niiden etsiminen viivästyttää lähtöä vaikka kuinka kuvittelee valmistautuneensa ajoissa…

    • Piia Pajunen

      Siis mäkin vedän nykyään puuron kattilassa juurikin tuon takia (+ sen, että siitä tulee pirusti parempaa hellalla kuin mikrossa). Ja tuo painojen takaisinräkkääminen kyllä puuduttaa joka kerta, ja tuntuu raskaammalta kuin viimeinen sarja kyykkymasiinassa. 😀

  3. Essi

    Sandstorm!!!!

    • Piia Pajunen

      KYLLÄ!! JEAAAAAH!!!!

  4. ninna

    Kiva viikon loppukevennys- ja päätös. Löytyy sielunkumppani ainakin seuraavista: Pakastemarjojen sulatus mikrossa. Vitamiinitkin tuhoutuu! tosin kotimaisia en sulata. Elmukelmua en edes omista. Sukat ja alkkarit kannattaa muuten laittaa pesupussiin ei huku.
    Puuron räjähtäminen mikroon häh? Ei koskaan tapahtunut. Kannattaa laittaa miedompi lämpö.
    Raaka kananmuna putoaa lattialle. Jep. Tarvitseeko sanoa enempää? ->ei tarvitse. Yäk. Vielä pahempi jos menee matolle tai sen päälle astuu. Vielä pahempi jos proteiinijauhepurkin sisältöä kaatuu lattialle. Tekisi mieli itkeä, kallista tavaraa eikä voi mitenkään ”pelastaa” Onko sulle käynyt joskus? Kotoa lähtiessäsi kännykkä, lompakko ja avaimet ovat kadoksissa->onneksi tähän hieman parannusta tullut kun laittaa tavarat aina omalle paikalleen.
    Jalkatreenissä levypainojen takaisin laittaminen.->turhaa aikaa kuluu mutta tosiaan ei halua saada valituksia ja vielä kun salilla on kameravalvonta.

    • Piia Pajunen

      Itsekään en muistanut omistavani ElmuKelmua, ja nyt viimeisimmän mahdollisuuden sille antaessani muistin, miksi olinkin unohtanut sen sinne keittiön kaapin perälle. 😀 Ja kyllähän ne painot tulee joka kerta takaisin laitettua ihan muita salilla kävijöitä kunnioittaakseen, vaikka rasittavaa sen onkin.. 😀
      Tuo pesupussi voisi muuten olla ihan hyvä ratkaisu tuohon pesukoneongelmaan, kiitos!

  5. hene

    Allekirjoitan täysin ainakin tuon teknologia kohdan. Viimeksi tänään Chromecastin asennus ei halunnut millään pelata, sitten kun se pelasi, kaatui netti. Sitten kun netti toimi, niin netflix lopetti yhteistyön 😀 menihän siinä tunti ennenkuin sarja pyöri telkusta xD

    • Piia Pajunen

      Siis Chromecast FFFUUUUUU!!! Täällä on tapeltu sen kanssa niiiin paljon, eikä oikeasti yhtäkään kertaa ole saatu sitä toimimaan näppärästi ja sujuvasti. Onneksi Netflixiin meillä on appi suoraan telkussa, että harvemmin sitä on tarvittu, mutta eipä ole muutenkaan houkutellut sitä käyttää, koska ei vaan saada sitä tottelemaan koskaan meidän tahtoa kovinkaan helpolla. 😀

  6. pejpe

    Heheh, no ihan jokainenhan noista kohdista kyllä osui ja upposi, todellakin ärsyttäviä juttuja! Useimmiten tuppaa ärsyttämään tuo pakastemarjojen sulatus! Sen lisäksi, ettei ne aluksi meinaa sulaa (aamupuuroon sekaan heitettynä), mutta sitten kun sulavat, niin yllättäen sitä nestettä vapautuukin ihan liikaa ja puuron koostumuksesta tuleekin velliä, arg! Levypainojen takaisinlaittaminen on toinen usein toistuva ärsytys. Kiire olisi jo seuraavaan treenipisteeseen!
    Mut hei, yhteen noista kohdista mulla on heittää todellinen helpotus! Avaimien, lompakon ja kännykän kateissaolemisen olen itse ratkaissut opettamalla koirani Rudolfin etsimään nämä esineet (ja lisäksi sienimetsällä sieniä). Nyt kun sinullakin on oma koira, niin kannattaa ehdottomasti ottaa kaikki hyöty irti koiran loistavasta hajuaistista! Tällaiset touhut on mukavaa yhteistä ajanvietettä, mutta sitten siitä saa myös ihan oikean hyödyn. Lisäksi haistelutehtävät vetää vähän vauihdikkaammankin tapauksen helposti ihan uuvuksiin, eikä tarvitse touhuilla kovinkaan montaa etsintää! 🙂

    • Piia Pajunen

      Joo tuo levypainojen takaisin roudaaminen varsinkin kun tällaisena kääpiönä purat niitä 25kg kiekkoja jostain silmien korkeudelta. 😀 😀 Ja marjat mikrossa… Siks mä just heitänkin ne yleensä jäisenä puuroon, niin viilenee puurokin syömäkelpoiseksi nopskaa, mutta rahkan tai jugurtin sekaan kun niitä haluisi laittaa niin plah… Jää laittamatta 😀
      Veikkaan että tuota meidän Pöpöä ei kovinkaan helposti vainuamaan saada opetettua, mutta toi olis kyllä kova. 😀 Aika todella hyvää ajanvietettä ootte kyllä keksinyt Rudolfille eli propsit sinne!

  7. Linda / Revontulipalo

    Nää on kyllä kamalia XD Paitsi elmukelmuun sellainen vinkki, et sen voi kääriä asian X ympärille jo ennen kuin sitä alkaa katkomaan. Reunan myttääntyminen ei haittaa, kun varsinainen kohde on jo kelmutettu 😀

    • Piia Pajunen

      No tota mä oon ton ElmuKelmun kaa yrittänytkin, mutta silti se menee aina jotenkin mutkalle ja myttyyn. 😀 Tietty helpottaa se huomattavasti, jos on sen käärinyt jo valmiiksi johonkin, mut jos haluaa jonkun kulhon pintaan vaan vetää sen, niin PUF!

  8. terhi

    Jalkaprässi aiheuttaa mulle harmaita hiuksia joka kerta! Oon sun kanssa samanpituinen, mutta voimaa ei todellakaan löydy yhtä paljon, joten painojen laitto on yhtä jännitysnäytelmää. Pelkään aina pudottavani levyt varpailleni tai lyöväni pääni johonkin sojottavaan osaseen. Seuraavaan treeniohjelmaan joudun luultavasti vaihtamaan prässin johonkin toiseen laitteeseen, sillä kohta en yksinkertaisesti pysty laittamaan tarpeeksi painoa 😀

    • Piia Pajunen

      Joo siis tiedän niin ton tunteen! Mäkin kääpiönä kun yritän silmien korkeudelle lähteä kasaamaan/purkamaan niitä 25kilon levyjä niin on se sellaista räpellystä. 😀 Kaikkein rasittavinta on ollut, jos joku on jättänyt laitteeseen 50 (!!!) kilon levyt, ja eihän niitä yksinkertaisesti saa itse sieltä purettua omien pienempien painojen tieltä. Siinä vaiheessa on mennyt kyllä vähän pata jumiin. 😀

  9. Annie

    Siis miten mulla ei ole ikinä räjähtänyt puuro mikroon, mutta muilta oon kuullut tätä paljonkin? 😀 Onkohan sillä vaikutusta, että teen mun puurosta sellaista superpaksua, eli laitan tosi vähän vettä suhteessa hiutaleisiin ja pidän aina vakkariajan (1.30-1.40) mikrossa 😀

    • Piia Pajunen

      Siis miten on suorastaan mahdollista olla räjäyttämättä sitä puuroa mikroon! 😀 Tietty tuo paksuus ja ja lyhyt tehokypsennys voi olla kyllä iso tekijä tässä sun onnekkuudessa!

  10. Ellen

    Puuro ja teknologiaongelmat!!! Ja muuten mulla menee marjojen kanssa ainakin toisinpäin. Eli keskeltä jäässä ja reunoilta sula.

    • Piia Pajunen

      Siis mitä! Voitaisko risteyttää meidän mikrot, niin saatais tasaisesti sulat marjasatsit jatkossa?! 😀 Ja kyllä. Teknologia saa vintin ehkä pahiten jumiin ikinä! 😀

  11. Ansku

    En tiedä miten tuota pussilakanaa änkiät, mutta itse oon kokenut helpoimmaksi, että pussilakana on aluksi väärinpäin ja tunkee kädet ala-aukosta sisään kohti yläpään käsiaukkoja/nurkkia. Sit peiton nurkista kiinni ja käännät pussilakanan oikein päin ja vedät sen peiton ympäri. Sitten vaa asettelet peiton alanurkat kohillee ja valmista 😊 Vähän hankala selittää, mutta jospa hoksaat mitä tarkotan! 😄

    • Piia Pajunen

      No tota mäkin teen, mutta just se, että ne kulmat saa kohdalleen ja pussilakanan liu’utettua kohdilleen. Aina se jää jotenkin kierteelle ja hirveää ähräämistä. 😀

  12. miranda

    Käytä kupua niin ei sotkeennu mikro 😄. Itellä ei kovin usein enää räjähdä mikroon. Teknologia, joo. Etenkin, kun asut yksin ja et ole kovin pätevä sen kanssa 😂

    • Piia Pajunen

      No ei se puuro sinne kattoon lävähdäkään, vaan leviää reunojen yli siihen lautaselle ja jos kupu on päällä, niin se puuro on siinä kuvussa. 😀 😀 Ja huoh tuo teknologia, vaikka asuisi miehen kanssa, niin silti se turhauttaa! 😀

  13. Anni

    Itse sulatan kotimaiset marjat puurolla, eli jäiset marjat alle ja kuuma puuro päälle. Suurin osa mun marjoista menee siis puuron parina…tai jätän purkin jääkaappiin illalla. Inhoon kaiken sulattamista!
    Ja tavaroiden hävittäminen. Oon luonnollisesti nero, koska luin jostain että tavaroiden hukkaaminen on merkki neroudesta. Päähän ei mahdu moiset pikkuajatukset, kun oma maailma kiertää isommalla radalla. Jokatapaukasessa tarviaisin piipparin. Kaikkeen. Josta päästäänkin siihen, että eihän se toimisi ja hyppisin tasajalkaa sen päällä. Kun sitten vihdoin pääsisin autoon, varmaan sois sen sandstormin vikat hetket ja hermostuisin siitä, että hyvä biisi loppui. Eli kyllä, joskus toistuvasti tapahtuvat ”pienet asiat” luovat kaaosta päähän pieneen 🙂 Onneks tosiaan on isompia murheita verrokkina, niin ei haittaa, vaikka iltapäivällä huomaat töissä, että ei se raaka kanamuna mennytkään kokonaan lattialle, vaan roikkuu yhä sun housujen toisessa lahkeessa!

    • Piia Pajunen

      Mäkin vedän just marjat kuumaan puuroon, mutta hitsi vie, kun oma lemppari on rahka marjoilla! <3 Siinä ei auta muuta kuin iskeä marjaset mikroon ja kiroten niitä sekoitella vähän väliä. 😀
      JA JES! Oon siis varmasti supernero, koska hukkasin just tänään auton avaimet kesken Helsingin reissun (onneksi sain vara-avaimet Tampereelta vielä samana päivänä lol). 😀 JOTEN KIITOS! Tarvitsin tätä just nyt hahahahah! 😀 Tänään kyllä lohduttauduin sillä, että voisi mennä hitosti huonomminkin, kun katselin ojaan ajaneita autoja, eikä loppupeleissä päivää onnistunut pilaamaan lopullisesti sekään, että tiputin Subwayn majoneesit housuille. 😀

Kommentoi »

Comments are closed